Halelu 35
1 E HAKAKA, e Iehova, me na mea i hakaka me au: E paio oe me ka poe i paio mai ia'u,
Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.
2 E lalau i ka palekaua a me ka uhikino, A e ku mai oe iluna i kokua no'u
Tempaa kilpi ja keihäs, ja nouse minua auttamaan.
3 Unuhi ae hoi oe i ka ihe a e keakea i ka poe alualu hewa mai ia'u: E olelo mai i kuu uhane, Owau no kou ola.
Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minä olen apus.
4 E hoka a e hoohilahilaia ka poe i kii mai i ko'u uhane; E hoohuliia'ku lakou i hope, a e hoohokaia hoi na mea i kukakuka i ka ino no'u.
Häpiään ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani väijyvät: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.
5 E like lakou me ka opala imua o ka makani, A e alualu ka anela o Iehova.
Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysätköön heitä pois.
6 A pouli mai, a pahee hoi ko lakou alanui, A e alualu hoi ka anela a Iehova ia lakou.
Heidän tiensä olkaan pimiä ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitä.
7 No ka mea, i ka hala ole, huua lakou i ka lakou upena no'u, Iloko o ka lua a lakou i eli ai no kuu uhane, i ka hala ole.
Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.
8 E kau mai ka make ike ole ia maluna ona; A e hoohei ia ia iho kana upena i huna ai; Iloko o ua make la e haule iho ai oia.
Tulkoon hänelle vaiva, jota ei hän tiedä, ja verkko, jonka hän viritti, käsittäköön hänen: siihen hän langetkoon.
9 E hauoli ko'u uhane ia Iehova; E olioli no hoi i kona hoola ana.
Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hänen avustansa.
10 E olelo aku no hoi ka'u mau iwi a pau, E Iehova, owai la ka mea like me oe? Ka mea i hoopakele i ka mea haahaa i ka mea i oi ka ikaika i kona, Oia hoi, o ka mea ilihune me ka nele i ka mea hao wale ia ia?
Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä, raadollisen ja köyhän raatelialtansa.
11 Ua ku iluna na hoike wahahee; Ua hookolokolo mai lakou ia'u ma na mea a'u i ike ole ai.
Väärät todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitään tiedä.
12 Ua uku mai lakou ia'u me ka hewa no ka pono, I haalele loa ia ko'u uhane.
He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi.
13 Aka, owau nei la, i ko lakou mai ana, O ke kapa ino ka'u i aahu ai: A hookaumaha au i kuu uhane me ka hookeai, A ua hoi mai ka'u pule iloko o kuu poli iho.
Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;
14 Ua hele au me he mea la o ko'u hoaaloha, a o ko'u hoahanau paha ia: Ua kulou iho au me ke kaumaha, E like me ka mea kanikau no kona makuwahine.
Minä käytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystäväni ja veljeni: niinkuin se joka äitiänsä murehtii, kävin minä kumarruksissa murhevaatteissa.
15 Aka, i kuu oopa ana, olioli lakou, a akoakoa hoi, Oia hoi ua akoakoa ku e ia ia'u ka poe aki, aole hoi au i ike, Ua haehae mai lakou ia'u aole i noho malie.
Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitänsä havaitsematta minua vastaan, he repivät ja ei lakkaa.
16 Iwaena o na aia hoakaaka ma na ahaaina, Nau mai lakou i ko lakou mau niho ia'u.
Ulkokullattuin seassa, jotka leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat, kiristävät he hampaitansa minun päälleni.
17 E ka Haku, pehea ka loihi o kou nana ana mai? E hoopakele i kuu uhane i ko lakou luku ana, A i ko'u makamae i na liona.
Herra, kuinka kauvan sinä tätä katselet? Päästä siis sieluni heidän hävityksestänsä, ja yksinäiseni nuorista jalopeuroista.
18 E hoomaikai aku au ia oe iloko o ke anaina nui; E hoolea aku au ia oe iwaena o na kanaka lehulehu.
Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellä minä sinua ylistän.
19 Mai noho a hauoli hewa mai ko'u mau enemi maluna o'u: A imo me ka maka ka poe inaina wale mai ia'u.
Älä salli niiden iloita minusta, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, eli silmää iskeä, jotka minua ilman syytä vihaavat.
20 No ka mea, aole lakou i olelo ma ke kuikahi; Ua kukakuka lakou i na mea hoopunipuni ku e i na mea noho malie ma ka aina.
Sillä ei he puhu ystävällisesti, vaan etsivät vääriä syitä hiljaisia vastaan maan päällä,
21 Oiaio, ua hoohamama loa lakou i ko lakou waha ia'u; I iho la lakou, Aia la! aia la! ua ike ko makou maka ia.
Ja levittävät kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellämme näemme.
22 Oia kau i ike mai ai, e Iehova, mai hakanu oe, E ka Haku, mai noho a mamao aku ia'u.
Herra, sinä sen myös näet, älä siis vaiti ole: Herra, älä kaukana ole minusta.
23 E paipai ia oe iho, e ala'e hoi e hoopono ia'u; Ma kuu mea e hakaka ai, e kuu Akua, e kuu Haku hoi.
Herää ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.
24 E hoopono mai ia'u, e Iehova kuu Akua, mamuli o kou pono; Mai noho a hauoli lakou maluna o'u.
Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jälkeen, ettei he riemuitsisi minusta.
25 Mai noho a olelo lakou iloko o ko lakou naau, Aia la! O ko makou makemake no ia: Mai noho a olelo lakou, Ua ale kakou ia ia.
Älä salli heidän sydämissänsä sanoa: niin, niin me tahdomme; ja älä anna heidän sanoa: me olemme hänen nielleet.
26 E hoka a e hoohilahila pu ia no hoi ka poe hauoli i ko'u poino; E hoaahuia me ka hilahila a me ka hoinoia ka poe haanui ku e mai ia'u.
Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.
27 E hooho i ka olioli a e hauoli hoi ka poe kokua i kuu pono; A e olelo mau lakou, E mahaloia'ku o Iehova, Ka mea i oluolu i ka pomaikai o kana kauwa nei.
Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.
28 A e hai aku kuu alelo i kou hoopono ana, A i ka hoolea nou a po ka la.
Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittää sinua joka päivä.
