Halelu 144
1 E HOOMAIKAIIA o Iehova, ko'u pohaku, Ka mea i ao mai i ko'u mau lima e hoouka, A me ko'u mau manamana lima e kana.
Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,
2 O ko'u mea aloha, a me ko'u puukaua; O ko'u puuhonua, a me ko'u mea e pakele ai; O ko'u palekaua, ka mea a'u e hiliuai ai; Ka mea i hoopio mai i ko'u poe kanaka malalo iho o'u.
Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.
3 E Iehova, heaha ke kanaka, i ike mai ai oe ia ia? A me ke keiki a ke kanaka i manao ai oe la ia?
Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?
4 Ua like ke kanaka me ka mahu; A o kona mau la hoi me he aka la i hele aku.
On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.
5 E Iehova, e hookulou mai oe i na lani a iho mai ilalo; E hoopa i na kuahiwi, a e pii aku ka uwahi.
Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.
6 E hooanapu mai i ka uwila, a e hoopuehu ia lakou: E pana aku i kou mau pua, a e luku ia lakou.
Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.
7 E kikoo mai oe i kou lima mai luna mai; A e unuhi mai ia'u a e hoopakele hoi ia'u maloko aku o na wai nui, Mai ka lima aku hoi o na keiki malihini;
Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,
8 Ka poe olelo wahahee ma ka lakou waha, A o ko lakou lima akau, he lima akau hoopunipuni.
Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.
9 E ke Akua, e oli aku au i ke oli hou ia oe, Ma ka violaumi he umi na kaula, e hoolea aku ai au ia oe.
Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,
10 Nana no e haawi mai i ke ola no na'lii; Nana no i hoopakele ia Davida i kana kauwa, I ka pahi kaua o ka hewa.
Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.
11 E unuhi mai oe ia'u, a e hoopakele mai hoi ia'u, I ka lima o na keiki malihini, Ka poe mea waha olelo wahahee, A o ko lakou lima akau, he lima akau hoopunipuni;
Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,
12 I like ka kakou poe keikikane me na mea kanu, I ulu a nui i ko lakou manawa opiopio: I like hoi ka kakou poe kaikamahine me na pohaku kihi, I anaiia ma ke ano o ka luakini;
Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.
13 I piha hoi ko lakou halepapaa, E haawi mai ana i mea o kela ano, keia ano; I hanau mai ai ka kakou poe hipa ma na tausani, Ma ka umi tausani hoi ma na alanui.
Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;
14 I hapai hoi ka kakou poe bipi; I komo ole kekahi iloko, aole hoi e puka iwaho, A i ole hoi he mea ohumu, ma ko lakou mau alanui,
Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.
15 Pomaikai ka lahuikanaka i noho pela; Pomaikai no ka lahuikanaka mamuli o Iehova, ko kakou Akua.
Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.
