< Halelu 105 >

1 E MILILANI aku ia Iehova, e kahea aku hoi i kona inoa: E hoike aku hoi i kana mau hana iwaena o na kanaka.
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 E oli aku ia ia, e hoolea aku ia ia; E hookaulana aku i kana mau hana a pau.
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 E kaena oukou ma kona inoa hoano, E lealea hoi ka naau o ka poe imi ia Iehova.
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 E huli oukou ia Iehova, a me kona ikaika; E imi mau loa aku hoi i kona maka.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 E hoomanao i na hana mana ana i hana'i, A me kana mau mea kupanaha, A me ka hooponopono ana o kona waha:
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 E na pua a Aberahama, a kana kauwa, E na mamo a Iakoba, kona mea i wae ai.
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Oia no o Iehova, ko kakou Akua: Aia ma ka honua a pau kana hoopononono ana.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 Ua hoomanao mau mai oia i kona berita, I ka olelo hoi ana i kauoha mai ai i na hanauna he tausani;
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 Ka mea ana i hana mai ai ia Aberahama, A me kana hoohiki ana ia Isaaka;
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 A hoopaa mai no hoi oia ia mea ia Iakoba i kanawai nona, A ia Iseraela hoi, i berita mau loa.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 I mai la, E haawi aku no wau ia oe i ka aina o Kanaana, I moku no oukou e nobo hooilina ai;
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 I ko lakou noho kanaka ole ana, na uuku; A he poe uuku a malihini hoi malaila.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 Ia lakou i hele ai, mai kekahi aina, a i kekahi aina, A mai kekahi aupuni aku, a i kekahi lahuikanaka e;
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Aole ia i kuu mai i kekahi kanaka a hana ino ia lakou; Papa mai no oia i na'lii no lakou:
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 Mai hoopa oukou i ko'u poe i poniia, A mai hana ino hoi i ko'u poe kaula.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Kahea ae no hoi ia, i wi ma ia aina, Uhai no hoi oia i ko kookoo berena a pau.
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 Hoouna ae la oia i ke kanaka mamua o lakou, A kuaiia o Iosepa i kauwa;
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 A hoeha lakou i kona mau wawae i ke kupee; A komo no hoi kona ola iloko o ka paahao;
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 A hiki i ka manawa o kana olelo ana; Alaila, hoao ae la ka olelo a Iehova ia ia.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Hoouna ae la ke alii, a hookuu iho la ia ia; Na ka luna o na kanaka i wehe ae ia ia.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Hoonoho iho la oia ia ia i haku maluna o kona bale, A i luna hoi maluua o kona waiwai a pau;
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 E nakinaki i kona poo alii, ma kona manao iho, A e hoonaauao hoi i kana poe luna kahiko.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Hele ae la o Iseraela i Aigupita; Noho malihini iho la o Iakoba ma ka aina o Hama.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Hookawowo nui iho la kela i kona poe kanaka, A hoomahuahua ae la i ko lakou ikaika imua o ko lakou poe enemi.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 Hoohuli aku la oia i ko lakou naau, I inaina mai ai i kona poe kanaka, A e hana maalea hoi i kana poe kanwa,
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Hoouna mai la oia ia Mose, i kana kanwa, Ia Aarona hoi, ka mea ana i wae mai ai
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Hoike mai la laua i kona hoailona no lakou, A me kana mau hana kupanaha ma ka aina o Hama.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Hoouna mai la oia i ka pouli, a ua pouli iho la, Aole hoi laua i kipi aku i kana olelo.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Hoolilo mai la oia i ko lakou wai i koko, A hoopau hoi i ka lakou ia i ka make.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Hookawowo mai la ko lakou aina i na rana, Aia no iloko o na keena o ko lakou poe alii.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Olelo mai oia a hiki mai la na makika, O na uku hoi kekahi ma ko lakou mokuna a pau.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Haawi mai la oia i ko lakou ua, he huahekili, I ke ahi hoi, e lapalapa ana ma ko lakou aina,
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 Hahau mai la oia i ko lakou mau kumu waina, a me na laau fiku, o lakou; A uhai mai la hoi i na laau o ko, lakou mokuna.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Olelo mai la oia, a hiki mai la na uhini, A me na enuhe huluhulu pau ole i ka helu.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 A ai iho la lakou i na mea uliuli a pau o ko lakou aina, A hoopau no hoi i ka hua o ka lakou mahinaai.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Pepehi no hoi oia i na makahiapo a pau o ko lakou aina, I ke pookela hoi o ko lakou ikaika a pau.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Hoopuka mai la oia ia lakou iwaho, me ke kala a me ke gula; Aohe mea nawaliwali mawaena o ko lakou mau ohana.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Olioli no ko Aigupita i ko lakou puka ana iwaho; No ka mea, kau mai la ka makau ia lakou maluna o ia poe.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Hohola ae la oia i ke ao e uhi ai ia lakou, I ke ahi hoi, e hoomalamalama mai i ka po.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 Nonoi aku la lakou, a lawe mai la ia i na silo, A hoomaona mai la oia ia lakou i ka berena o ka lani.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Wahi ae la oia i ka pohaku, a poha mai la na wai; Kahe ae la lakou ma kahi maloo, he muliwai.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 No ka mea, hoomanao ae la ia i kana olelo hoano, A me Aberahama hoi, i kana kauwa.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Hoopuka mai oia i kona poe kanaka me ka olioli, A me kona poe i waeia me ka hauoli.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 Haawi mai la oia i ka aina o ko na aina e no lakou, A loaa mai ia lakou ka mea a na kanaka i hooikaika'i:
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 I mea e malama'i lakou i kana mau kauoha, A e hana pono hoi i kona mau kanawai. E halelu aku oukou ia Iehova.
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!

< Halelu 105 >