< Solomona 31 >

1 NA olelo a Lemuela ke alii, ka wanana a kona makuwahine i ao mai ai ia ia.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 Heaha, e ka'u keiki? Heaha, e ke keiki a ko'u opu? Heaha hoi, e ke keiki no ko'u hoohiki ana?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Mai haawi aku i kou ikaika i na wahine, Aole hoi i kou aoao i ka mea e make ai na alii.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Aole na na'lii, e Lemuela e, Aole na na'lii e inu i ka waina, Aole hoi na ka poe aialo e inu i ka mea ikaika;
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 O inu lakou a hoopoina i ke kanawai, A kapae i ka pono o ka poe pilikia.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 E haawi i ka mea ikaika i ka mea e make ana, A i ka waina hoi i ka poe i kaumaha ka naau.
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 E inu iho oia a o hoopoina i kona ilihune, Aole hoi e hoomanao hou ae i kona mea kaumaha.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 E oaka oe i kou waha no ka mea kuli, No ka hoopono i na keiki makua ole a pau.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 E oaka oe i kou waha, e hooponopono ma ka pololei, E imi hoi i ka pono no ka poe ilihune a me ka mea nele.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Owai ka mea i loaa ia ia ka wahine noho pono? He waiwai oia i oi aku i ko na momi.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Paulele ia ia ka naau o kana kane, Aole e nele oia i ka loaa ole.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 He maikai no kana e hana'i ia ia aole hoi ho hewa, I na la a pau loa o kona ola ana.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Imi oia i ka huluhipa a me ke olona, Oluolu oia i ka hana me kona mau lima.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Ua like no ia me na moku kalepa, Mai kahi loihi e mai i loaa'i ia ia kana ai.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 I ka wanaao, ala oia a haawi i ka ai na ko kona hale, A me ka mea e maona ai na kana poe kauwawahine.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Noonoo oia i ka mahinaai a kuai lilo mai; Me ka hua o kona mau lima, kanu iho no oia i ka malawaina.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Kaei oia i kona puhaka me ka ikaika, Hooikaika hoi oia i kona mau lima.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Hoao oia i kona waiwai i maikai ia; Aole i pio kona kukui i ka po.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 O aku kona mau lima ma kahi e kau ai ke olona, Lalau kona mau lima i ka mea milo lope.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 O aku oia i kona mau lima i ka poe nele; Kikoo oia i kona mau lima i ka poe ilihune.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Aole ona makau e ana ko kona hale; No ka mea, pau ko kona hale i ke komo kapa ulaula.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Hana oia i na kapa hoalii nona iho; O ke kilika a me ka mea ulaula, oia kona kahiko ana.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Ua ikeia kana kane ma na ipuka, I kona noho pu ana me na lunakahiko o ka aina.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Hana oia i ka lole olona maikai, a kuai aku; Haawi oia i na kaei i ka poe kalepa.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 O ka ikaika, a o ka hanohano, oia kona kahiko ana; E hauoli oia i ka manawa mahope aku.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Oaka oia i kona waha ma ka naauao; A o ke aloha oia ke kanawai o kona alelo.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Kiai oia i ka hele ana o ko kona hale, A o ka ai no ka palaualelo, aole oia e ai iho.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Ku ae kana mau keiki a hoomaikai ia ia; O kana kane hoi, mahalo oia ia ia.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Nui na kaikamahine i hana pono, A ua oi aku oe mamua o lakou a pau.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 He hoopunipuni ke alohaia mai, he mea ole ka maka maikai; O ka wahine hoi i makau ia Iehova, oia ke hiilaniia.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 E haawi aku nana i ka hua o kona mau lima; O kana mau hana, oia ke hiilani ia ia ma na ipuka.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.

< Solomona 31 >