Nehemia 5
1 NUI loa iho la ka ohumu ana o na kanaka a me ka lakou poe wahine i na hoahanau o lakou i ka Iuda.
Mutta rahvas ja heidän vaimonsa nostivat suuren huudon juutalaisia veljiänsä vastaan.
2 No ka mea, olelo mai la kekahi poe, O ka makou mau keikikane a me ka makou mau kaikamahine, he poe nui no makou, a lawe aie makou i ka ai, i ai iho ai, a ola.
Muutamat sanoivat: "Meitä, meidän poikiamme ja tyttäriämme on paljon. Meidän täytyy saada viljaa, että meillä olisi mitä syödä pysyäksemme hengissä."
3 Aia hoi kekahi poe i olelo mai la, Ua moraki aku makou i na aina o makou, a me ka makou mau mala waina, a me ko makou mau hale, e kuai makou i ka ai, no ka pololi.
Toiset sanoivat: "Peltomme, viinitarhamme ja talomme meidän täytyy pantata saadaksemme viljaa nälkäämme".
4 A aia no hoi kekahi poe i olelo mai la, Ua lawe aie makou i ke kala i mea hookupu i ke alii, a paa malaila na aina o makou a me na mala waina.
Toiset sanoivat: "Meidän on täytynyt kuninkaan veroihin lainata rahaa peltojamme ja viinitarhojamme vastaan.
5 A e like me ka io o ko makou poe hoahanau, ea, pela no ka io o makou, a e like me ka lakou mau keiki, pela no na keiki a makou; a eia hoi e hoolilo ana makou i ka makou mau keikikane a me ka makou mau kaikamahine i poe kauwa, a ua hookauwaia ano kekahi poe o ka makou mau kaikamahine: aole e hiki ia makou ke hoola; no ka mea, aia no ia hai na aina o makou a me ka makou mau mala waina.
Ovathan meidän ruumiimme veljiemme ruumiitten veroiset ja lapsemme heidän lastensa veroiset; ja katso, kuitenkin meidän täytyy antaa poikamme ja tyttäremme orjiksi, ja tyttäriämme on jo annettukin orjuuteen, emmekä me voi sille mitään, koska peltomme ja viinitarhamme ovat toisten käsissä."
6 A huhu loa iho la au i ko'u lohe ana i ko lakou ohumu ana, a me keia mau mea.
Kun minä kuulin heidän valituksensa ja nämä puheet, vihastuin minä kovin.
7 Alaila kuka iho la ko'u naau me au iho; a ao aku la au i na kaukaualii a me na luna, a i aku la au ia lakou, Ke lawe nei oukou i ka uku kuala kekahi me kekahi A hoohuli au i ahakanaka nui eku e ia lakou.
Ja harkittuani mielessäni tätä asiaa minä nuhtelin ylimyksiä ja esimiehiä ja sanoin heille: "Tehän kiskotte korkoa, kukin veljeltänne". Sitten minä panin toimeen suuren kokouksen heitä vastaan.
8 A i aku la au ia lakou, Ua kuai hoola makou i na hoahanau o kakou i ka Iuda i kuai lilo ia'ku i ko na aina e, e like me ka mea i hiki ia makou; a e kuai anei oukou i ko oukou hoahanau, ea? a e kuaiia mai anei lakou ia kakou? Alaila mumule iho la lakou, aole hoi i loaa ia lakou kekahi mea e ekemu mai ai.
Ja minä sanoin heille: "Me olemme, sen mukaan kuin olemme voineet, ostaneet vapaiksi juutalaisia veljiämme, jotka oli myyty pakanoille. Tekö nyt myytte veljiänne, ja täytyykö heidän myydä itsensä meille?" He olivat vaiti eivätkä voineet vastata mitään.
9 A i aku la au, Aole pono keia mea a oukou e hana nei: aole anei e hele oukou ma ka makau o ko kakou Akua no ka hoowahawaha ana mai o ko na aina e, ko kakou poe enemi?
Ja minä sanoin: "Ette te siinä tee hyvin. Teidänhän tulisi vaeltaa meidän Jumalamme pelossa jo pakanain, meidän vihollistemme, häväistyksen tähden.
10 E hiki no hoi ia'u, a me ko'u poe hoahanau, a me ka'u poe kanwa ke auhau ia lakou ma ke kala a me ka ai: aka, e haalele kakou i keia alunu ana, ea.
Myöskin minä, minun veljeni ja palvelijani olemme lainanneet heille rahaa ja viljaa; luopukaamme tästä saatavasta.
11 Ke noi aku nei au ia oukou, e hoihoi aku oukou io lakou la i keia la i na aina o lakou, a me ka lakou mau mala waina a me ka lakou mau mala oliva, a me ko lakou mau hale, a me ka hapahaneri o ke kala a me ka ai, a me ka waina, a me ka aila a oukou e auhau ai ia lakou.
Luovuttakaa heille jo tänä päivänä heidän peltonsa, viinitarhansa, öljypuunsa ja talonsa, ja luopukaa rahan korosta sekä viljasta, viinistä ja öljystä, jonka olette heille lainanneet."
12 A i mai la lakou, E hoihoi no makou, aole hoi e auhau ia lakou; e like me ka mea au i olelo mai ai, pela no makou e hana'i. Alaila kahea aku la au i na kahuna, a na'u no lakou i kena'ku e hoohiki e nana e like me keia olelo ana.
He vastasivat: "Me luovutamme ne emmekä vaadi heiltä mitään; me teemme, niinkuin olet sanonut". Ja minä kutsuin papit ja vannotin heidät tekemään näin.
13 A lulu iho la au i ke kapa ma ko'u alo, a i aku la au, Pela no e lulu aku ai ke Akua i kela kanaka i keia kanaka, ke nana ole ia e like me keia olelo ana, mai kona hale aku a mai kana oihana aku no hoi, a pela no ia e luluia'i a nele. A i mai la ka ahakanaka a pau, Amene, a hoonani aku la ia Iehova. A hana iho la ka poe kanaka e like me keia olelo ana.
Minä myös pudistin helmukseni ja sanoin: "Jokaisen, joka ei tätä sanaa täytä, pudistakoon Jumala näin pois hänen talostansa ja vaivannäkönsä hedelmistä; näin hän tulkoon pudistetuksi ja tyhjennetyksi". Ja koko seurakunta sanoi: "Amen", ja ylisti Herraa. Ja kansa teki, niinkuin oli sanottu.
14 A mai ka la mai o'u i hooliloia'i i kiaaina ma ka aina o Iuda, mai ka makahiki iwakalua mai a hiki i ka makahiki kanakolukumamalua o Aretasaseta, o ke alii, he umikumamalua makahiki, aole no au, aole hoi ko'u poe hoahanau i ai i ka ai na ke kiaaina.
Myöskään en minä eivätkä veljeni siitä päivästä asti, jona minut määrättiin olemaan heidän käskynhaltijanaan Juudan maassa, siis kuningas Artahsastan kahdennestakymmenennestä hallitusvuodesta aina hänen kolmanteenkymmenenteen toiseen hallitusvuoteensa saakka, eli kahtenatoista vuotena, syöneet käskynhaltijalle tulevaa ruokaa.
15 Aka, o na kiaaina mamua o'u, ua hookaumaha lakou i na kanaka, a ua lawe na lakou mai i ka ai, a me ka waina, a me na sekela kala he kanaha; a ua hana no hoi ka lakou mau kauwa me he poe alii la maluna o na kanaka: aka, aole au i hana pela no ka makau i ke Akua.
Sillä aikaisemmat käskynhaltijat, jotka olivat olleet ennen minua, olivat rasittaneet kansaa ja ottaneet siltä leipää ja viiniä sekä vielä neljäkymmentä hopeasekeliä. Myöskin heidän palvelijansa olivat sortaneet kansaa. Mutta minä en tehnyt niin, sillä minä pelkäsin Jumalaa.
16 A hooikaika no hoi au ma ka hana ana i keia pa, aole hoi makou i kuai i aina; aka, malaila no ma ka hana i akoakoa'i ka'u poe kauwa a pau.
Myöskin kävin minä itse käsiksi tämän muurin tekoon. Ja me emme ostaneet mitään peltoa. Ja kaikki minun palvelijani olivat kokoontuneet sinne työhön.
17 A o ka poe o Iuda, a me na luna ma kau papaaina hookahi haneri a me kanalima kanaka, a me ka poe no hoi i hele mai la io makou nei no ko na aina e mai a puni makou.
Myös sata viisikymmentä miestä, juutalaisia ja esimiehiä, söi minun pöydässäni sekä ne, jotka ympärillämme olevista pakanakansoista tulivat meidän luoksemme.
18 A o ka mea i hoomakaukauia no ka la hookahi, hookahi bipi, a me na hipa eono i waeia; a ua noomakaukauia no hoi na manu na'u, a i ka umi o na la, keia waina keia waina, he nui; a ma keia mau mea, aole no au i lawe i ka ai na ke kiaaina, no ka mea, ua kaumaha ka hookauwa ana maluna o keia poe kanaka.
Ja mitä päivittäin valmistettiin ruuaksi, nimittäin härkä ja kuusi valiolammasta sekä lintuja, se valmistettiin minun kustannuksellani; ja joka kymmenes päivä hankittiin kaikenlaisia viinejä viljalti. Mutta siitä huolimatta minä en vaatinut itselleni käskynhaltijalle tulevaa ruokaa, koska työ painoi raskaasti tätä kansaa.
19 E hoomanao mai oe ia'u, e ko'u Akua, i mea e pono ai, e like me na mea a pau a'u i hana'i no keia poe kanaka.
Muista, Jumalani, minun hyväkseni kaikki, mitä minä olen tehnyt tämän kansan puolesta.
