Malaki 2
1 A NO hoi, e na kahuna, no oukou keia olelo paipai.
Ja te papit, tämä käsky tulee nyt teille.
2 Ina, aole oukou e hoolohe, aole hoi e hoolilo i ko oukou naau, E hoonani i ko'u inoa, wahi a Iehova o na kaua, E hoouna auanei au i ka popilikia io oukou la, A e hoolilo au i ko oukou pomaikai ana i poino, A e hoopoino aku no au, No ka mea. aole oukou i hoopili ia i ko oukou naau iho.
Ellette sitä kuule, ja ellette pane sydämeenne, että te niin antaisitte minun nimelleni kunnian, sanoo Herra Zebaot, niin minä lähetän teidän sekaanne kirouksen, ja kiroon teidän siunauksianne; jopa minä olen myös niitä kironnut, ettette sitä tahtoneet panna sydämeenne.
3 Aia hoi, e papa aku no wau i ka oukou hua, E lulu aku hoi au i ka lepo maluna o ko oukou mau maka, I ka lepo o ka oukou mau ahaaina; A e lawe aku ia ia oukou ilaila.
Katso, minä tahdon turmella teidän siemenenne, ja paiskaan sonnan teidän kasvoillenne, teidän juhlapäiväinne sonnan, niin että se ijäksi teihin tarttuu.
4 A e ike auanei oukou, na'u no i kauoha i keia olelo paipai ia oukou, Oia ka'u berita me Levi, wahi a Iehova o na kaua.
Niin te saatte tuta, että minä sen käskyn teille lähettänyt olen, että sen piti minun liittoni Levin kanssa oleman, sanoo Herra Zebaot.
5 O kuu berita me ia, no ke ola ia a me ka maluhia; Oia mau mea ka'u i haawi aku ai ia ia no ka weliweli ana I weliweli mai ai ia'u, A ua makau hoi imua o ko'u inoa.
Sillä minun liittoni oli hänen kanssansa elämään ja rauhaan, ja minä annoin ne pelvoksi hänelle, pelkäämään minua, ja minun nimeäni hämmästymään.
6 Maloko o kona waha ka olelo oiaio, Aole no i loaa ka hewa ma kona lehelehe: Ua hele pu no ia me au ma ke aloha a me ka pono, A hoohuli ae la ia i na mea he nui mai ka hewa aku.
Totuuden laki oli hänen suussansa, ja ei löydetty mitään pahaa hänen huulissansa; hän vaelsi rauhallisesti ja toimellisesti minun edessäni, ja käänsi monta pois synnistä.
7 No ka mea, he pono no e malama na lehelehe o ke kahuna i ka naauao, A e imiia ke kanawai ma kona waha; No ka mea, oia ka elele o Iehova o na kaua.
Sillä papin huulet pitää opin kätkemän, että lakia hänen suustansa kysyttäisiin; sillä hän on Herran Zebaotin enkeli.
8 Aka, ua kapae ae oukou mai ka aoao aku; Ua hoohina oukou i na mea he nui loa iloko o ke kanawai; Ua hoohlo oukou i ka berita a Levi i mea ole, wahi a Iehova o na kaua.
Mutta te olette tieltä poikenneet, pahoitatte monta laissa, ja olette Levin liiton rikkoneet, sanoo Herra Zebaot.
9 Eia hoi, e hoolilo auanei au ia oukou, I poe wahawahaia a me ka inoino imua o na kanaka a pau, Me ka oukou i malama ole i ko'u mau aoao, A ua nana oukou ma ko ka helehelena iloko o ke kanawai.
Sentähden olen minä myös tehnyt, että te olette hyljätyt ja ylönkatsotut kaiken kansan edessä, ettette pidä minun teitäni, mutta katsotte ihmisten muotoa laissa.
10 Aole anei no kakou a pau ka makua hookahi? Aole anei na ke Akua hookahi kakou i hana? No ke aha la kakou e hana hoopunipuni, o kekahi hoahanau i kekahi hoahanau, Ma ka haihai ana i ka berita o ko kakou poe kupuna?
Eikö meillä kaikilla ole yksi Isä? eikö yksi Jumala meitä luonut ole? Miksi me katsomme ylön toinen toisemme, ja rikomme sen liiton, joka meidän isäimme kanssa tehty oli?
11 Ua hana hoopunipuni ka Iuda, A ua hanaia ka mea haumia maloko o ka Iseraela a me Ierusalema; No ka mea, ua hoohaumia ka Iuda i ka mea laa no Iehova, i ka mea ana i aloha ai, A ua mare oia i ke kaikamahine a ke akua e.
Sillä Juuda on ylönkatsojaksi tullut, Israelissa ja Jerusalemissa on tapahtunut kauhistus; sillä Juuda turmelee Herran pyhän, jota hän itse rakasti, ja ottaa vieraan jumalan tyttäriä emänniksensä.
12 E hooki auanei o Iehova i kanaka e hana ana i keia mea, I ka mea kahea aku a me ka mea e o mai, mai loko mai o na halelewa o ka Iakoba, A me ka mea hoi e kaumaha ana i ka mohai na Iehova o na kaua.
Vaan Herra hävittää hänen, joka sen tekee, Jakobin majasta, sekä opettajan että opetuslapsen, ja sen, joka vie Herralle Zebaotille ruokauhria.
13 Eia hou kekahi a oukou i hana'i: Ua hoouhi oukou i ke kuahu o Iehova i na waimaka, A me ka uwe ana, a me ka u ana; Nolaila, aole ia e nana hou mai i ka mohai, Aole hoi e maliu oluolu mai ia mea na ko oukou lima mai.
Te teette myös sen toisen, että Herran alttarin edessä ovat kyyneleet, itkut ja huokaukset, niin etten minä enään tahdo katsoa ruokauhria päin, eli ottaa vastaan jotakin otollisesti teidän käsistänne.
14 Ke ninau mai nei oukou, No ke aha? No ka mea, he mea ike maka o Iehova mawaena ou a o ka wahine o kou wa opiopio, I ka mea au i hana hoopunipuni aku ai: Aka, oia no kou hoalauna, o ka wahine o kau berita.
Ja te sanotte: minkätähden? Sentähden, että Herra on sinun ja sinun nuoruutes vaimon vaiheella todistanut, jonka katsot ylön, joka on sinun kumppanis ja sinun vaimos, johon sinä liitolla itses kiinni sitonut olet.
15 Aole anei i hana oia i hookahi? Aka, ia ia ke koena o ka Uhane. I mea aha hoi ka hookahi? I imi ai oia i ohana no ke Akua. Nolaila o malama i ko oukou naau iho, Mai hana hoopunipuni kekahi i ka wahine o kona wa opiopio.
Sillä eikö hän heitä yhdeksi tehnyt, vaikka hänellä olis ollut muita henkiä? Mutta mitä se yksi tekee? Hän etsii Jumalan siementä. Sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älköön kenkään katsoko ylön nuoruutensa vaimoa.
16 No ka mea, inaina aku au i ka hoohemo ana, Wahi a Iehova ke Akua o ka Iseraela, A me ka uhi ana o kekahi i kona kapa i ke kolohe, wahi a Iehova o na kaua: Nolaila, e malama i ko oukou naau iho, o hana hoopunipuni oukou.
Että (Jumala) vihaa sitä hylkäämistä, sanoo Herra Israelin Jumala, kuin joku peittää vääryytensä niinkuin vaatteella, sanoo Herra Zebaot: sentähden karttakaat teidän henkeänne, ja älkäät katsoko heitä ylön.
17 Ua hooluhi oukou ia Iehova i ka oukou olelo ana. Aka, ke ninau mai nei oukou, Ma ke aha la ka makou i hooluhi ai? I ka mea a oukou i olelo ai, O ka mea hana hewa, he pono ia imua o Iehova, a he lealea kona ia lakou; A o keia hoi, Auhea la ke Akua nana e hoohewa mai?
Te olette Herraa teidän puheellanne vaivanneet; ja te sanotte: missä me häntä olemme vaivanneet? Siinä kuin te sanotte: jokainen, joka pahaa tekee, se kelpaa Herralle, ja että senkaltaiset ovat hänelle otolliset; eli kussa on se Jumala, joka rankaisee?
