Luka 6
1 EIA kekahi, a hala ka Sabati mua, a i ka lua, hele ae la ia ma ka mahina hua palaoa; a ohi iho la kana mau haumana i na huhui hua palaoa, anaanai iho la iloko o na lima, ai iho la.
Niin tapahtui eräänä sapattina, että hän kulki viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsensa katkoivat tähkäpäitä, hiersivät niitä käsissään ja söivät.
2 Olelo ae la kekahi poe Parisaio ia lakou, No ke aha la oukou e hana nei i ka mea ku pono ole ke hana i na la Sabati?
Silloin muutamat fariseuksista sanoivat: "Miksi teette, mitä ei ole lupa tehdä sapattina?"
3 Olelo mai la o Iesu ia lakou, i mai la, Aole anei oukou i heluhelu i ka mea o Davida i hana'i i kona pololi ana, a me ka poe me ia;
Mutta Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen seuralaistensa oli nälkä,
4 I kona komo ana iloko o ka hale o ke Akua, a lalau iho la i ka berena hoike, a ai iho la, a haawi hoi na ka poe me ia; aole hoi i kupono ke ai ia mea, o ka poe kahuna wale no?
kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, otti näkyleivät ja söi ja antoi seuralaisilleenkin, vaikkei niitä ollut lupa syödä muiden kuin ainoastaan pappien?"
5 I mai la oia ia lakou, O ke Keiki a ke kanaka, oia hoi ka Haku no ka Sabati.
Ja hän sanoi heille: "Ihmisen Poika on sapatin herra".
6 Eia kekahi, i kekahi la Sabati aku, hele ae la oia iloko o ka halehalawai a ao mai la; a ilaila ke kanaka ua maloo kona lima akau.
Ja toisena sapattina hän meni synagoogaan ja opetti; ja siellä oli mies, jonka oikea käsi oli kuivettunut.
7 Hakilo aku la ia ia na kakauolelo a me na Parisaio e hoola paha ia i ka la Sabati, i loaa'i ia lakou ka mea e hoopii ai ia ia.
Ja keksiäkseen jotakin, mistä häntä syyttäisivät, kirjanoppineet ja fariseukset pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän sapattina.
8 Ua ike oia i ko lakou manao, i mai la ia i ke kanaka nona ka lima maloo, E ala'e, a e ku mawaena. Ala ae la hoi ia, ku iho la.
Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille". Ja hän nousi ja astui esille.
9 I mai la o Iesu ia lakou, E ninau aku au ia oukou i kekahi mea; He pono i na la Sabati, o ka hana maikai anei, o ka hana ino paha? o ka hoola anei, o ka pepehi paha?
Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?"
10 Nana ae la oia ia lakou a pau, i mai la i ua kanaka la, E kikoo i kou lima. A pela ia i hana'i, a ola iho la ia lima ona e like me kekahi
Ja hän katsoi ympärilleen heihin kaikkiin ja sanoi miehelle: "Ojenna kätesi". Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.
11 A piha iho la lakou i ka huhu. Kukakuka lakou ia lakou iho i ka mea e hana aku ai lakou ia Iesu.
Mutta he vimmastuivat kovin ja puhelivat keskenään, mitä heidän olisi tehtävä Jeesukselle.
12 Eia kekahi, ia mau la no, hele aku la ia i ka mauna e pule; hoomau iho la oia i ka pule i ke Akua ia po a ao.
Niin tapahtui niinä päivinä, että hän lähti vuorelle rukoilemaan; ja hän oli siellä kaiken yötä rukoillen Jumalaa.
13 A ao ae la, hea mai la ia i kana poe haumana; a wae iho la oia he umikumamalua o lakou; a kapa iho la oia ia lakou, he poe lunaolelo;
Ja päivän tultua hän kutsui tykönsä opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, joille hän myös antoi apostolin nimen:
14 O Simona ka mea ana i kapa hou ai o Petero, a o Anederea kona kaikaina, a o Iakobo a me Ioane, o Pilipo a me Baretolomaio,
Simonin, jolle hän myös antoi nimen Pietari, ja Andreaan, hänen veljensä, ja Jaakobin ja Johanneksen, ja Filippuksen ja Bartolomeuksen,
15 O Mataio a me Toma, o Iakobo na Alapaio, a me Simona i kapaia o Zelote,
ja Matteuksen ja Tuomaan, ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Simonin, jota kutsuttiin Kiivailijaksi,
16 O Iuda ko Iakobo a me Iuda Isekariota, oia hoi ka mea kumakaia.
ja Juudaan, Jaakobin pojan, sekä Juudas Iskariotin, josta tuli kavaltaja.
17 A iho mai la oia me lakou, ku iho la ma kahi papu, a o kana poe haumana, a me na kanaka he lehulehu no Iudea a pau, no Ierusalema hoi, a no kahakai o Turo a me Sidona, hele aku lakou e hoolohe ia ia, a e hoolaia hoi ko lakou mau mai;
Ja hän astui alas heidän kanssaan ja seisahtui lakealle paikalle; ja siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikesta Juudeasta ja Jerusalemista ja Tyyron ja Siidonin rantamaasta. Nämä olivat saapuneet kuulemaan häntä ja parantuakseen taudeistansa.
18 A me ka poe i hoomaauia e na uhane ino; a hoolaia'e la lakou.
Ja myös ne, jotka olivat saastaisten henkien vaivaamia, tulivat terveiksi.
19 Imi ae la ka ahakanaka a pau e hoopa ia ia; no ka mea, noloko mai ona i puka mai ai ka mana, a i hoola hoi ia lakou a pau.
Ja kaikki kansa tahtoi päästä koskettamaan häntä, koska hänestä lähti voima, joka paransi kaikki.
20 Alawa ae la kona mau maka maluna o kana poe haumana, i mai la ia, Pomaikai oukou ka poe ilihune; no ka mea, no oukou ke aupuni o ke Akua.
Ja hän nosti silmänsä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Autuaita olette te, köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta.
21 Pomaikai oukou ka poe pololi ano; no ka mea, e hoomaonaia oukou. Pomaikai oukou ka poe uwe ano; no ka mea, e olioli auanei oukou.
Autuaita te, jotka nyt isoatte, sillä teidät ravitaan! Autuaita te, jotka nyt itkette, sillä te saatte nauraa!
22 E pomaikai ana oukou i ka wa e inaina mai ai na kanaka ia oukou, a e hookaawale ai hoi ia oukou, a e hoino ai hoi, a e kiola aku ai hoi i ko oukou mau inoa me he mea ino la, no ke Keiki a ke kanaka.
Autuaita olette te, kun ihmiset vihaavat teitä ja erottavat teidät yhteydestään ja herjaavat teitä ja pyyhkivät pois teidän nimenne ikäänkuin jonkin pahan-Ihmisen Pojan tähden.
23 E hauoli hoi oukou ia la, a e lelele iho i ka olioli; no ka mea, eia hoi, he nui no ko oukou uku ma ka lani. Pela no hoi i hana aku ai ko lakou poe makua i ka poe kaula.
Iloitkaa sinä päivänä, riemuun ratketkaa; sillä katso, teidän palkkanne on suuri taivaassa; sillä näin tekivät heidän isänsä profeetoille.
24 Aka, poino oukou ka poe waiwai! no ka mea, ua loaa e ia oukou ko oukou oluolu.
Mutta voi teitä, te rikkaat, sillä te olette jo saaneet lohdutuksenne!
25 Poino oukou ka poe maona! no ka mea, e pololi auanei oukou. Poino oukou ka poe akaaka ano! no ka mea, e u auanei oukou a e uwe hoi.
Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset, sillä teidän on oleva nälkä! Voi teitä, jotka nyt nauratte, sillä te saatte murehtia ja itkeä!
26 E poino auanei oukou i ka wa e olelo maikai mai ai na kanaka a pau no oukou! no ka mea, pela no i hana aku ai ko lakou mau makua i ka poe kaula hoopunipuni.
Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Sillä niin tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.
27 Aka, ke kauoha aku nei au ia oukou ka poe e lohe mai ana, e aloha aku i ko oukou poe enemi, e hana maikai aku hoi i ka poe inaina mai ia oukou.
Mutta teille, jotka kuulette, minä sanon: rakastakaa vihollisianne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat,
28 E hoomaikai aku i ka poe i hoino mai ia oukou, e pule aku hoi no ka poe i hoohewa wale mai ia oukou.
siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden edestä, jotka teitä parjaavat.
29 A i ka mea e kui mai ia oe ma kekahi papalina, e haawi hou ae i kekahi; a i ka mea e lawe aku i kou aahu, mai aua i kou kapa komo.
Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa hänelle toinenkin, ja jos joku ottaa sinulta vaipan, älä häneltä kiellä ihokastasikaan.
30 E haawi hoi oe i kela mea i keia mea ke noi mai ia oe. A i ka mea lawe aku i kou waiwai, mai noi hou aku oe.
Anna jokaiselle, joka sinulta anoo, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinun omaasi ottaa.
31 E like me ko oukou makemake e hana mai na kanaka ia oukou, pela hoi oukou e hana aku ai ia lakou.
Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.
32 A ina e aloha aku oukou i ka poe i aloha mai ia oukou, heaha hoi ka uku no oukou? no ka mea, ua aloha aku ka poe hewa i ka poe i aloha mai ia lakou.
Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
33 A ina e hana maikai aku oukou i ka poe i hana maikai mai ia oukou, heaha hoi ka uku no oukou? no ka mea, ua hana no pela ka poe hewa.
Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
34 A ina e haawi aku oukou i ka poe a oukou e manao ai e haawi hou mai ana ia oukou, heaha hoi ka uku no oukou? no ka mea, ua haawi aku ka poe hewa i ka poe hewa i loaa hou mai ai ia lakou ka mea like.
Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.
35 Aka, e aloha aku i ko oukou poe enemi, e hana maikai aku, a e haawi aku, me ka manao ole i ka uku hou ia; alaila e nui ka uku no oukou, e lilo hoi oukou i mau keiki na ka Mea kiekie loa; no ka mea, he lokomaikai mai oia i ka poe aloha ole, a me ka poe hewa.
Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.
36 E lokomaikai hoi oukou, e like me ko oukou Makua i lokomaikai mai ai.
Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.
37 Mai hoino aku, alaila, aole oukou e hoinoia mai: mai hoahewa aku, alaila, aole oukou e hoahewaia mai. E kala aku, a e kalaia mai oukou.
Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
38 E haawi aku, a e haawiia mai ia oukou, me ka ana pono i kaomiia iho, i pili pu i ka hooluliluliia a hanini iwaho, e haawi mai ai lakou iloko o ko oukou poli: no ka mea, me ka ana a oukou e ana aku ai, pela no e anaia mai ai no oukou.
Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."
39 Olelo mai la oia i ka olelonane ia lakou; E hiki anei i ka makapo ke alakai i ka makapo? Aole anei laua e haule pu iho i ka lua?
Hän sanoi heille myös vertauksen: "Eihän sokea voi sokeaa taluttaa? Eivätkö molemmat lankea kuoppaan?
40 Aole ka haumana maluna o kana kumu; aka, o ka haumana i pono e like pu ia me kana kumu.
Ei ole opetuslapsi opettajaansa parempi; täysin oppineena jokainen on oleva niinkuin hänen opettajansa.
41 No ke aha la oe e nana aku ai i ka pula iki iloko o ka maka o kou hoahanau, aole hoi oe i ike i ke kaola iloko o kou maka iho?
Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi?
42 A, pehea la e hiki ai ia oe ke olelo aku i kou hoahanau, E ka hoahanau, ho mai na'u e unuhi ka pula iki oloko o kou maka, aole hoi oe i ike i ke kaola iloko o kou maka iho? E ka hookamani, e hoolei mua ae oe i ke kaola mai loko ae o kou maka iho, alaila e ike lea oe i ka unuhi i ka pula iki oloko o ka maka o kou hoahanau.
Kuinka saatat sanoa veljellesi: 'Veljeni, annas, minä otan pois rikan, joka on silmässäsi', sinä, joka et näe malkaa omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, sitten sinä näet ottaa pois rikan, joka on veljesi silmässä.
43 No ka mea, aole hoohua mai ka laau maikai i ka hua ino; aole hoi hoohua mai ka laau ino i ka hua maikai.
Sillä ei ole hyvää puuta, joka tekee huonon hedelmän, eikä taas huonoa puuta, joka tekee hyvän hedelmän;
44 No ka mea, ua ikeia ka laau ma kona hua iho. Aole i ohiia mai na hua fiku, mai ke kakalaioa mai, aole hoi i ohiia mai na hua waina mai ka laau ooi mai.
sillä jokainen puu tunnetaan hedelmästään. Eihän viikunoita koota orjantappuroista, eikä viinirypäleitä korjata orjanruusupensaasta.
45 O ke kanaka maikai, ua lawe mai ia i ka mea maikai noloko mai o ka waiwai maikai o kona naau; a o ke kanaka ino, ua lawe mai ia i ka mea ino noloko mai o ka waiwai ino o kona naau; no ka mea, no ka piha o ka naau i olelo mai ai kona waha.
Hyvä ihminen tuo sydämensä hyvän runsaudesta esiin hyvää, ja paha tuo pahastansa esiin pahaa; sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.
46 No ke aha la oukou i hea mai ai ia'u, E ka Haku, e ka Haku, me ka malama ole i ka mea a'u e kauoha aku ai?
Miksi te huudatte minulle: 'Herra, Herra!' ettekä tee, mitä minä sanon?
47 O ka mea i hele mai io'u nei, a i hoolohe mai i ka'u mau olelo, a i malama hoi ia mau mea, e hoike aku au ia oukou i kona mea e like ai:
Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan-minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on.
48 Ua like ia me ke kanaka i kukulu i ka hale, ua eli ia a hohonu, ua hoonoho i ke kumu ma ka pohaku; a nui mai la ka wai kahe, a pa ikaika mai ka wai kahe i ua hale la, aole hiki ke hoonaueue aku ia, no ka mea, ua hookumuia ia ma ka pohaku.
Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu.
49 Aka, o ka mea i hoolohe, aole hoi i malama, ua like ia me ke kanaka i kukulu i ka hale maluna o ka lepo, me ke kumu ole; malaila i pa ikaika mai ai ka wai kahe, a hiolo koke iho la no ia, a nui iho la ka hiolo ana o ua hale la.
Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri."
