Luka 24
1 A I ka la mua o ka hebedoma, i ka wanaao, hele aku la na mau wahine la me kekahi poe, i ka luakupapau, e hali aku ana i na mea ala a lakou i hoomakaukau ai.
Mutta ensimäisenä sabbatin päivänä, sangen varhain, tulivat he haudalle ja kantoivat hyvänhajuisia yrttejä, jotka he olivat valmistaneet, ja muutamat heidän kanssansa,
2 Ike ae la lakou i ka pohaku ua olokaaia'e mai ka luakupapau ae.
Niin he löysivät kiven haudalta vieritetyksi pois,
3 Komo iho la lakou iloko, aole hoi i loaa ia lakou ke kino o ka Haku o Iesu.
Ja menivät siihen sisälle eikä löytäneet Herran Jesuksen ruumista.
4 A i ko lakou haohao nui ana ia mea, aia hoi, elua kanaka e ku mai ana io lakou la me na kapa alohilohi.
Ja tapahtui, kuin he siitä epäilivät, katso, kaksi miestä seisoi heidän tykönänsä kiiltävissä vaatteissa.
5 Weliweli iho la hoi lakou, a kulou iho la ke alo i ka lepo; i mai la laua ia lakou, No ke aha la oukou e imi ai i ka mea ola iwaena o ka poe make!
Niin he peljästyivät ja löivät kasvonsa maata päin. He sanoivat heille: miksi te elävää kuolleiden seassa etsitte?
6 Aole oia maanei; aka, ua ala ae nei ia. E hoomanao i kana i olelo mai ai ia oukou, ia ia ma Galilaia,
Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös; muistakaat, kuinka hän teille sanoi, kuin hän vielä Galileassa oli,
7 I ka i ana, E haawiia'ku no ke Keiki a ke kanaka iloko o na lima o kanaka hewa, a e make ia ma ke kea, a i ke kolu o ka la e ala hou mai.
Sanoen: Ihmisen Poika pitää annettaman ylön syntisten ihmisten käsiin, ja ristiinnaulittaman, ja kolmantena päivänä nouseman ylös.
8 Alaila hoomanao lakou i kana olelo;
Ja he muistivat hänen sanansa,
9 A hoi mai la lakou mai ka luakupapau mai, hoike mai la lakou ia mau mea i ka poe umikumamakahi, a i na mea e ae o lakou a pau.
Ja palasivat jälleen haudalta ja ilmoittivat kaikki nämät yhdelletoistakymmenelle ja kaikille muille.
10 O Maria Magedalene, a me Ioana, a me Maria ka makuwahine o Iakobo, a me na wahine e ae me lakou, o lakou ka poe i hai mai ia mau mea i ka poe lunaolelo.
Ja ne olivat Maria Magdalena ja Johanna ja Maria, Jakobin äiti, ja muita heidän kanssansa, jotka näitä apostoleille ilmoittivat.
11 A ua like hoi ka lakou olelo, i ko lakou nei manao, me he mea ole la, aole hoi i manao lakou he oiaio.
Ja heidän puheensa näkyi heille houraukseksi, eikä he uskoneet heitä.
12 Ku ae la o Petero iluna, a nolo aku la i ka luakupapau, kulou ia Halo, a ike aku la i ka lole olona wale no e waiho ana, hele hoi ia mai laila aku e haohao aua i ka mea i hanaia.
Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle, ja kuin hän kurkisti sisälle, näki hän ainoasti liinavaatteet pantuna, ja meni pois ihmetellen itsellänsä sitä, mikä tapahtunut oli.
13 Aia hoi, elua o lakou e hele ana ia la, i ke kulanakauhale i mamao kanaono setadia aku mai Ierusalema aku, o Emausa ka inoa.
Ja katso, kaksi heistä meni sinä päivänä yhteen kylään, joka oli Jerusalemista kuudenkymmenen vakomitan päässä, Emaus nimeltä,
14 A kamailio iho la laua ia mau mea a pau i hanaia.
Ja puhuivat keskenänsä kaikista niistä, mitkä tapahtunut oli.
15 Eia kekahi, i ko laua kamailio ana me ke kuka pu, hiki mai la o Iesu, a hele pu aku la me laua.
Ja tapahtui heidän puhuissansa ja tutkistellessansa keskenänsä, että Jesus itse heitä lähestyi ja matkusti heidän kanssansa.
16 A ua hoopaaia ko laua mau maka aole i hoomaopopo laua ia ia.
Mutta heidän silmänsä pidettiin, ettei he häntä tunteneet.
17 Olelo mai la oia ia laua, Heaha keia mau mea a olua e kamailio nei i ko olua hele ana me ke kaumahat
Niin hän sanoi heille: mitkä puheet ne ovat, joita te pidätte keskenänne käydessänne, ja olette murheelliset?
18 Olelo aku la kekahi o laua, o Keleopa kona inoa, i aku la. O oe wale no anei ka malihini ma Ierusalema, aole i ike i na mea i hanaia malaila i keia mau la?
Niin vastasi yksi, Kleopas nimeltä, ja sanoi hänelle: oletkos ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä tapahtui?
19 Ninau mai la oia ia laua, Na mea hea! Hai aku la laua ia ia, No Iesu o Nazareta, he kanaka kaula ia, he mana i ka hana a me ka olelo, imua o ko Akua, a me na kanaka a pau.
Ja hän sanoi heille: mitä? He sanoivat hänelle: Jesuksesta Natsarealaisesta, joka oli väkevä propheta töissä ja sanoissa, Jumalan ja kaiken kansan edessä.
20 A ua haawi aku la na kahuna nui a me na'lii o makou ia ia e hoahewaia'e e make ia, a ua kau ae la lakou ia ia ma ke kea.
Kuinka meidän ylimmäiset papit ja päämiehet antoivat ylön hänen kuoleman kadotukseen, ja ristiinnaulitsivat hänen.
21 Aka, ua hoolana makou i ka manao ana, oia ka mea nana e hoola i ka Iseraela, O ia mau mea, a, eia hoi ke kolu o ka la, mai ka hana ana mai ia mau mea;
Mutta me luulimme hänen siksi, joka Israelin piti lunastaman. Ja paitsi kaikkia näitä on jo kolmas päivä tänäpänä, kuin nämät tapahtuivat.
22 A ua pihoihoi makou i kekahi mau wahine o makou, ua hele aku lakou i kakahiaka nui nei i ka luakupapau;
Mutta myös muutamat vaimot meistä ovat meitä peljättäneet, jotka varhain aamulla tulivat haudalle,
23 Aole hoi i loaa ia lakou kona kino, a hoi mai, hai mai la lakou, ua ikeia e lakou na anela, na mea i olelo mai, ua ola ia.
Ja kuin ei löytäneet hänen ruumistansa, tulivat he ja sanoivat, että he enkeleinkin näyn nähneet olivat, jotka sanoivat hänen elävän.
24 A ua hele aku kekahi mau mea o makou i ka luakupapau, ike aku la hoi e like me ka mea a ua wahiue i olelo mai ai, aole hoi i ike ia ia.
Ja muutamat niistä, jotka meidän kanssamme olivat, menivät haudalle ja löysivät niinkuin vaimot olivat sanoneet; mutta ei he häntä nähneet.
25 Olelo mai la oia ia laua, E na mea manao ole, e, na mea uaau manaoio ole i na mea a pau a na kaula i olelo mai ai;
Ja hän sanoi heille: oi te tomppelit ja hitaan sydämestä uskomaan niitä kaikkia, mitä prophetat puhuneet ovat!
26 Aole anei e pono ka Mesia ke hanaia pela, a komo aku i kona nani?
Eikö Kristuksen pitänyt näitä kärsimän ja kunniaansa käymän sisälle?
27 Alaila wehewehe mai la oia i na palapala hemolele ia laua, mai a Mose mai a pau na kaula i na mea a pau i kakauia nona iho.
Ja hän rupesi Moseksesta ja kaikista prophetaista, ja selitti heille kirjoitukset, jotka hänestä olivat.
28 A kokoke aku la lakou i ke kauhale i kahi o laua e hele ai, hoohele loa aku la no hoi ia.
Ja he lähestyivät kylää, johonka he menivät, ja hän teetteli itsensä edemmä käymään.
29 Kaohi iho la laua ia ia, i aku la, E noho me maua, no ka mea, ua ahiahi, a ua kokoke pau keia la. A komo ae la ia a noho pu iho la me laua.
Ja he vaativat häntä, sanoen: ole meidän kanssamme, sillä ehtoo joutuu ja päivä on laskenut; ja hän meni olemaan heidän kanssansa.
30 Eia kekahi, i kona noho ana e ai me laua, lalau iho la ia i ka berena, hoomaikai aku la, a wawahi iho la, a haawi mai la ia laua.
Ja tapahtui, kuin hän atrioitsi heidän kanssansa, otti hän leivän, kiitti, mursi ja antoi heille.
31 Alaila weheia'e la ko laua mau maka, a hoomaopopo iho la laua ia ia: a nalo koke aku la no hoi ia mai o laua aku.
Niin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsivat hänen. Ja hän katosi heidän edestänsä.
32 A olelo ae la kekahi i kekahi, Aole anei i mehana ko kaua naau iloko o kaua, i kona kamailio ana me kaua ma ke alanui, a i kona hoomoakaka ana mai i ka palapala hemolele?
Ja he sanoivat keskenänsä: eikö meidän sydämemme meissä palanut, kuin hän tiellä meitä puhutteli ja selitti meille kirjoitukset?
33 Ia hora no, ku ae la laua iluna a hoi mai la i Ierusalema, ike mai la laua i ka poe he umikumamakahi ua akoakoa, a me kekahi poe pu me lakou;
Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin, ja löysivät ne yksitoistakymmentä koossa ja ne, jotka niiden kanssa olivat,
34 I aku la lakou, Ua ala hou ka Haku, a ua ikeia oia e Simona.
Jotka sanoivat: Herra on totisesti noussut ylös ja ilmaantui Simonille.
35 A hai mai la laua i na mea i hanaia ma ke alanui, a me kona maopopo ana ia laua i ka wawahi berena ana.
Ja he juttelivat heille, mitä tiellä tapahtunut oli, ja kuinka hän heiltä oli tuttu leivän murtamisessa.
36 A i ko lakou kamailio ana ia mau mea, ku iho la Iesu iwaena konu o lakou, a olelo mai la oia ia lakou, Aloha oukou!
Mutta kuin he näitä puhuivat, seisoi itse Jesus heidän keskellänsä ja sanoi heille: rauha olkoon teille!
37 A makau iho la lakou me ka weliweli, e manao ana he uhane ka mea a lakou i ike ai.
Niin he hämmästyivät ja peljästyivät, ja luulivat näkevänsä hengen.
38 A olelo mai la oia ia lakou, No ke aha la oukou e makau ai? No ke aha la hoi e kupu ai ka haohao ana iloko o ko oukou mau naau?
Ja hän sanoi heille: mitä te pelkäätte? ja miksi senkaltaiset ajatukset tulevat sydämeenne?
39 E nana mai oukou i ko'u mau lima a me ko'u mau wawae, owau no keia; e lawelawe ia'u i maopopo ia oukou, no ka mea, aohe io a me na iwi ko ka uhane, e like me ko'u a oukou e ike nei.
Katsokaat käsiäni ja jalkojani, että minä itse olen: ruvetkaat minuun ja katsokaat; sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin näette minulla olevan.
40 A i kana olelo ana pela, hoike mai la oia ia lakou i kona mau lima a me kona mau wawae.
Ja kuin hän nämät sanonut oli, osoitti hän heille kätensä ja jalkansa.
41 A i ko lakou manaoio ole ana no ka olioli, a me ka pihoihoi ana, ninau mid la oia ia lakou, He wahi ai anei ka oukou maanei?
Mutta koska ei he vielä uskoneet ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: onko teillä tässä mitään syötävää?
42 Haawi aku la hoi lakou ia ia i kauwahi ia i koalaia, a i kauwahi waihona meli.
Niin he panivat hänen eteensä kappaleen paistettua kalaa ja vähän kimalaisen hunajaa.
43 Lalau iho la oia ia, a ai iho la ma ko lakou alo.
Ja hän otti sen ja söi heidän nähtensä.
44 Olelo mai la hoi oia ia lakou, Eia na olelo a'u i olelo aku ai ia oukou, i ko'u noho ana me oukou, e pono e hookoia na mea a pau i kakauia ma ke kanawai o Mose, a ma na kaula, a ma na halelu, no'u.
Niin hän sanoi heille: nämät ovat ne sanat, jotka minä puhuin teille, kuin minä vielä tiedän kanssanne olin; sillä kaikki pitää täytettämän, mitä kirjoitettu on Moseksen laissa ja prophetaissa ja psalmeissa minusta.
45 Alaila wehewehe iho la oia i ko lakou manao i hoomaopopo lakou i na palapala hemolele,
Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä, kirjoituksia ymmärtämään,
46 A olelo mai la oia ia lakou, Pela i palapalaia'i, e pela hoi e pono ai ka Mesia ke make, a e ala hou mai i ke kolu o ka la, mai waena mai o ka poe make;
Ja sanoi heille: niin on kirjoitettu, ja niin tuli Kristuksen kärsiä ja nousta kuolleista kolmantena päivänä,
47 A e haiia'ku hoi ka mihi a me ke kala ana i ka hala ma kona inoa mawaena o na lahuikanaka a pau, e hoomaka ana ma Ierusalema.
Ja saarnattaman hänen nimeensä parannusta ja syntein anteeksi antamusta kaikissa kansoissa, ruveten Jerusalemista.
48 O oukou hoi na mea e hoike i keia mau mea.
Mutta te olette näiden todistajat.
49 Eia hoi, e hooili ana au maluna o oukou i ka mea a ko'u Makua i olelo hoopomaikai iho ai; aka, e noho oukou ma Ierusalema, a hoolakoia mai oukou me ka mana noluna mai.
Ja katso, minä lähetän minun Isäni lupauksen teidän päällenne. Mutta te olkaat Jerusalemissa siihenasti kuin te puetetaan voimalla korkeudesta.
50 Alaila alakai oia ia lakou iwaho a hiki i Betania, hapai ae la i kona mau lima, a hoomaikai mai la ia lakou.
Niin hän vei heidät ulos hamaan Betaniaan, ja nosti kätensä ja siunasi heitä.
51 Eia hoi kekahi, i kona hoomaikai ana ia lakou, ua hookaawaleia'e la ia mai o lakou ae, a laweia aku la iluna i ka lani.
Ja tapahtui, kuin hän heitä siunannut oli, erkani hän heistä ja meni ylös taivaasen.
52 Hoomana aku la lakou ia ia, a hoi mai la i Ierusalema, me ka olioli nui.
Mutta kuin he häntä kumartaneet ja rukoilleet olivat, palasivat he Jerusalemiin suurella ilolla,
53 A, maloko o ka luakini lakou i kela la a i keia la, e hoolea ana, a e hoomaikai ana i ke Akua. Amene
Ja olivat aina templissä, kiittivät ja kunnioittivat Jumalaa. Amen!
