Luka 18
1 A LAILA ao mai la oia ia lakou ma ka olelonane, he pono ke pule mau, aole e hoonawauwali.
Niin hän sanoi myös heille vertauksen, että aina tulee rukoilla ja ei väsyä,
2 I mai la ia, Ma kekahi kulanakauhale he lunakanawai, aole ia i makau i ke Akua, aole hoi i manao i kanaka.
Sanoen: yksi tuomari oli yhdessä kaupungissa, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 A ma kela kulanakauhale kekahi wahinekanemake; a hele mai la ia io na la, i mai la, E hoopono mai oe ia'u i ko'u enemi.
Niin oli myös yksi leski siinä kaupungissa, joka tuli hänen tykönsä, sanoen: auta minua riitaveljeltäni.
4 Aole ae la hoi ia i makemake ia manawa; a mahope iho, i iho la oia iloko ona, Aole o'u makau i ke Akua, aole o'u manao i kanaka;
Ja ei hän tahtonut kauvan aikaa. Mutta viimein sanoi hän itsellensä: vaikka en minä Jumalaa pelkää, enkä häpee ihmisiä,
5 Aka hoi, no ko noi nui ana mai o keia wahinekanemake ia'u, e hoopono aku au ia ia nei, o hooluhi mai ia ia'u i kona hele pinepine ana mai.
Kuitenkin, että tämä leski vaivaa minua, tahdon minä häntä auttaa, ettei hän viimein tulisi ja nurisisi minua.
6 I mai la hoi ka Haku, E lohe oukou i ka mea a ka lunakanawai pono ole i olelo mai ai.
Niin Herra sanoi: kuulkaat, mitä tämä väärä tuomari sanoo:
7 A o ke Akua hoi, aole anei ia e hoopono mai i kona poe i waeia, ka poe kahea ia ia i ke ao a me ka po, me ka ahanui hoi ia lakou?
Eikös Jumalan pitäisi valituita auttaman, jotka yötä ja päivää häntä huutavat, pitäiskö hänen sitä kärsimän?
8 Ke hai aku nei au ia oukou, e hoopono koke mai no oia ia lakou. Aka hoi, i ka hiki ana mai o ke Keiki a ke kanaka, e ike anei oia ma ka honua ia manaoio?
Minä sanon teille: hän auttaa heitä pian. Kuitenkin, kuin Ihmisen Poika on tuleva, löytäneekö hän uskoa maan päältä?
9 Alaila olelo mai la oia i keia olelonane i kekahi poe i manao ia lakou iho he maikai, a hoowahawaha aku ia hai.
Niin hän myös sanoi muutamille, jotka itse päällensä uskalsivat, että he olivat hurskaat, ja muita katsoivat ylön, tämän vertauksen:
10 Hele ae la na kanaka elua i ka luakini e pule; he Parisaio kekahi, a he lunaauhau kekahi.
Kaksi ihmistä meni ylös templiin rukoilemaan, yksi Pharisealainen ja toinen Publikani.
11 Ku aku la ka Parisaio oia iho no, a pule aku la penei, E ke Akua, ke aloha aku nei au ia oe, no ka mea, aole au e like me na kanaka e, ka poe hookaha, ka poe pono ole, ka poe moe kolohe, aole hoi me keia lunaauhau.
Pharisealainen seisoi ja rukoili näin itsellensä: minä kiitän sinua, Jumala, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, ryöväri, väärä, huorintekiä, taikka myös niinkuin tämä Publikani.
12 Elua ko'u hookeai ana i ka hebedoma hookahi, ua haawi hoi au i ka hapaumi o ko'u waiwai a pau.
Kahdesti viikossa minä paastoon, ja annan kymmenykset kaikista mitä minulla on.
13 A o ka lunaauhau hoi, ku mamao aku la ia, aole hoi i leha iki kona mau maka i ka lani, aka, papai iho la ia ma kona umauma iho, i aku la, E ke Akua, e aloha mai oe ia'u i ka mea i hewa.
Ja Publikani seisoi taampana, eikä tahtonut silmiänsäkään nostaa ylös taivaasen päin, mutta löi rintoihinsa ja sanoi: Jumala, armahda minun syntisen päälleni!
14 Ke hai aku nei au ia oukou, Oia ka mea i iho i kona hale me ka hoaponoia, aole kela: no ka mea, o ka mea i hookiekie ae ia ia iho, oia ke hoohaahaaia; a o ka mea i hoohaahaa ia ia iho, oia ke hookiekieia'e.
Minä sanon teille: tämä meni kotiansa hurskaampana kuin toinen; sillä jokainen joka itsensä ylentää, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se ylennetään.
15 Alaila lawe ae la lakou i na kamalii uuku ia ia e hoopa oia ia lakou; a ike ka poe haumana, papa aku la lakou ia lakou la.
Niin he toivat myös hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais. Mutta kuin opetuslapset sen näkivät, nuhtelivat he niitä.
16 Aka, kahea mai la Iesu ia lakou e hele mat, i mai la, E ae aka i na kamalii e hele mai io'a net, mai hoole aka ia lakou; no ka mea, no ka poe me neia ke aupuni o ke Akua.
Mutta kuin Jesus oli heitä kutsunut tykönsä, sanoi hän: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät heitä kieltäkö; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
17 He oiaio ka'u e olelo aka nei ia oukou, O ka mea aole i hoolauna i ke aupuni o ke Akua me he keiki uuku la, aole loa oia e komo ilaila.
Totisesti sanon minä teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, ei hän ikinä siihen tule siihen sisälle.
18 Alaila ninau aka la kekahi alii ia ia, E ke Kumu maikai, heaha ka'u e hana'i i loaa mai ai ia'u ke ola pau ole. (aiōnios g166)
Ja häneltä kysyi yksi päämiehistä ja sanoi: hyvä Mestari, mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän saisin? (aiōnios g166)
19 A i mai la o Iesu ia ia, No ke aha la oe i kapa mai ai ia'u he maikai? Hookahi wale no mea maikai, o ke Akua.
Niin Jesus sanoi hänelle: mitäs minua hyväksi kutsut? Ei ole kenenkään hyvä, vaan yksi, Jumala.
20 Ua ike hoi oe i na kanawai; Mai moe kolohe oe; Mai pepehi kanaka oe; Mai aihue oe; Mai hoike wahahee oe; E malama i kou makuakane a me kou makuwahine.
Käskysanat sinä tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: kunnioita isääs ja äitiäs.
21 A i aku la oia, Ua malama au i keia mau mea a pau mai kuu wa kamalii mai.
Niin hän sanoi: nämät kaikki olen minä minun nuoruudestani pitänyt.
22 A lohe ae la o Iesu ia, i mai la oia ia ia, Hookahi au mea hemahema; e kuai lilo aku i kou waiwai a pau, a e haawi i ka poe ilihune, a e loaa ia oe ka waiwai ma ka lani; alaila e hele mai a hahai mai ia'u.
Kuin Jesus sen kuuli, sanoi hän hänelle: yksi sinulta vielä puuttuu: myy kaikki, mitä sinulla on ja vaivaisille, niin sinulla pitä oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua.
23 A lohe ae la oia ia mea, minamina loa iho la ia; no ka mea, he nui loa kona waiwai.
Vaan kuin hän sen kuuli, tuli hän murheelliseksi; sillä hän oli sangen rikas.
24 Ike ae la hoi Iesu i kona minamina loa ana, i mai la ia Ane hiki ole i ka poe waiwai ke komo iloko o ke aupuni o ke Akua?
Mutta kuin Jesus näki hänen murheissansa olevan, sanoi hän: kuinka työläästi rikkaat tulevat Jumalan valtakuntaan;
25 E hiki i ke kamelo ke komo e i ka puka o ke kuikele mamua o ke komo ana o ke kanaka waiwai iloko o ke aupuni o ke Akua.
Sillä huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan tulla Jumalan valtakuntaan.
26 I iho la hoi ka poe e lohe ana, E hiki hoi ia wai la ke hoolaia?
Niin he sanoivat, jotka sen kuulivat: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
27 I mai la hoi Iesu, O na mea hiki ole i kanaka, e hiki no ia i ke Akua.
Mutta hän sanoi: ne mitkä ovat mahdottomat ihmisten tykönä, ne ovat mahdolliset Jumalan tykönä.
28 Alaila i aku la o Petero, Eia hoi, oa haalele makou i na mea a pau, a oa hahai aka ia oe.
Niin Pietari sanoi: katso, me jätimme kaikki ja seurasimme sinua.
29 I mai la hoi oia ia lakou, He oiaio ka'u a olelo aku nei ia oukou, O ka mea i haalele i ka hale, a me na makua, a me na hoahanau, a me ka wahine, a me na keiki no ke aupuni o ke Akua,
Vaan hän sanoi heille: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen taikka vanhemmat taikka veljet taikka emännän taikka lapset Jumalan valtakunnan tähden,
31 A lawe ae la oia i ka umikumamalua, i mai la ia lakou, Eia hoi, e pii ana kakou i Ierusalema, a e hookoia na mea a pau i kakauia e ka poe kaula no ke Keiki a ke kanaka.
Ja hän otti tykönsä ne kaksitoistakymmentä, ja sanoi heille: katso, me menemme Jerusalemiin, ja kaikki pitää täytettämän mitkä prophetailta Ihmisen Pojasta kirjoitetut ovat.
32 No ka mea, e haawiia'ku oia i kanaka e, a e hoomaewaewaia mai, a e hoomaauia mai, a e kuhaia mai hoi:
Sillä hän annetaan ylön pakanoille, ja pilkataan, ja häväistään, ja syljetään.
33 A e hahau mai lakou ia ia, a e pepehi mai ia ia a make; a i ke kolu o ka la, e ala hou mai ia.
Ja kuin he ovat hänen ruoskineet, tappavat he hänen, ja kolmantena päivänä on hän nouseva ylös.
34 Aka, aole lakou i hoomaopopo ia mau mea; ua hunaia hoi ia lakou keia olelo, aole lakou i ike i ke ano o na mea i oleloia mai
Ja ei he mitään näistä ymmärtäneet. Ja tämä puhe oli heiltä niin peitetty, ettei he ymmärtäneet, mitä sanottiin.
35 Eia kekahi, i kona hookkoke ana i Ieriko, e noho ana kekahi makapo ma kapa alanui e nonoi ana.
Niin tapahtui, kuin hän Jerikoa lähestyi, että yksi sokia istui tien vieressä kerjäten,
36 A lohe ae la i ka ahakanaka e hele ae ana, ninau mai la ia i ke ano o ia mea.
Ja kuin hän kuuli kansan käyvän ohitse, kysyi hän, mikä se olis?
37 Hai aku la no hoi lakou ia ia, e maalo ana'e o Iesu no Nazareta.
He sanoivat hänelle: Jesus Natsarealainen tästä meni.
38 Alaila kahea ae la ia, i ae la, E Iesu ke Keiki a Davida, e aloha mai oa ia'u!
Ja hän huusi ja sanoi: Jesus, Davidin Poika, armahda minua!
39 A o ka poe e hele mua ana, papa iho la lakou ia ia e noho malie. Aka, kahea nui hou ae la ia, E ke Keiki a Davida, o aloha mai oe ia'u.
Niin ne, jotka menivät ohitse, toruivat häntä vaikenemaan. Mutta hän huusi sitä enemmin: Davidin Poika, armahda minua!
40 Ku malie iho la hoi o Iesu, hookina ae la e kaiia mai io na la; a kokoke aku la, ninau mai oia ia ia,
Niin Jesus seisahti ja käski häntä taluttaa tykönsä. Ja kuin hän lähestyi, kysyi hän häneltä,
41 I mai la, He aha kou makemake e hana aku ai au ia oe? I aku la hoi oia, I ike au, e ka Haku.
Sanoen: mitäs tahdot, että minun pitää sinulle tekemän? Hän sanoi: Herra, että minä näköni jälleen saisin.
42 A i mai la o Iesu ia ia, E ike oe, ua ola oe i kou manaoio.
Ja Jesus sanoi hänelle: ole näkevä! sinun uskos autti sinua.
43 A ike koke iho la no ia, a hahai aku la oia ia ia, me ka hoonani aku i ke Akua: a o ka poe kanaka a pau e ike ana, hoolea aku la lakou i ke Akua.
Ja hän sai kohta näkönsä, ja seurasi häntä, ja kunnioitti Jumalaa. Ja kaikki kansa, jotka sen näkivät, kiittivät Jumalaa.
