Lunakanawai 9
1 HELE aku la o Abimeleka, ke keiki a Ierubaala, i Sekema, i na hoahanau o kona makuwahine, a ohumu pu iho la me lakou a me ka ohana a pau o ka makuakane o kona makuwahine, i ae la,
Mutta Abimelek, JerubBaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljein tykö, puhui heille ja koko äitinsä isän huoneen sukukunnalle ja sanoi:
2 Ke noi aku nei au ia oukou, e olelo aku oukou ma na pepeiao o na kanaka o Sekema, Heaha ka maikai ia oukou, i lilo na kanaka, he kanahiku, i alii maluna o oukou, oia hoi na keiki a pau o Ierubaala, i lilo paha ke kanaka hookahi i alii maluna o oukou? E hoomanao hoi, no ko oukou iwi au, a no ko oukou io.
Puhukaat nyt kaikkein päämiesten korvissa Sikemissä: mikä teille on parempi, että seitsemänkymmentä miestä, kaikki JerubBaalin pojat, hallitsevat teitä, eli jos yksi mies hallitsee teitä? Ja muistakaat, että minä olen teidän luunne ja lihanne.
3 Olelo aku la na hoahanau o kona makuwahine nona, ma na pepeiao o na kanaka a pau o Sekema, i keia mau olelo a pau. Hahai aku la ko lakou naau mamuli o Abimeleka; no ka mea, i ae la lakou, Oia ko kakou kaikaina.
Niin puhuivat hänen äitinsä veljet kaikki nämät sanat hänestä kaikkein Sikemin päämiesten korvissa; ja heidän sydämensä käännettiin AbiMelekin jälkeen, sillä he sanoivat: hän on meidän veljemme.
4 Haawi mai la lakou ia ia i kanahiku moni, noloko mai o ka hale o Baalaberita, a me ia o Abimeleka i hoolimalima aku ai i kanaka hewa, lapuwale, a hahai aku la lakou mamuli ona.
Ja he antoivat hänelle seitsemänkymmentä hopiapenninkiä BaalBeritin huoneesta, joilla AbiMelek palkkasi itsellensä valtojamia ja joutilaita miehiä, jotka häntä seurasivat,
5 Hele aku la oia i ka hale o kona makuakane, ma Opera, a pepehi aku la i kona poe hoahanau, i na keiki a Ierubaala, he kanahiku kanaka, ma ka pohaku hookahi. Koe no nae o Iotama ke keikikane muli loa a Ierubaala, no ka mea, ua pee oia.
Ja hän tuli isänsä huoneesen Ophraan, ja murhasi seitsemänkymmentä veljeänsä, JerubBaalin poikaa, yhden kiven päällä. Mutta Jotam, nuorin JerubBaalin pojista jäi; sillä hän kätki itsensä.
6 Akoakoa mai la na kanaka a pau o Sekema, a me ko ka hale a pau o Milo, a hele ae la, a hoalii iho la ia Abimeleka ma ka laau oka, ma ka pakaua o Sekema.
Ja kaikki päämiehet Sikemistä ja koko Millon huone kokoontuivat, ja menivät ja asettivat Abimelekin kuninkaaksi korkian tammen tykönä, joka Sikemissä on.
7 A hai ae la lakou ia Iotama, alaila, hele aku la ia, a ku iho la maluna o ka piko o ka mauna o Gerizima, a hookiekie ae la i kona leo, hea aku la, i aku la ia lakou, E hoolohe mai oukou ia'u, e na kanaka o Sekema, a e hoolohe mai hoi ke Akua ia oukou.
Kuin tämä sanottiin Jotamille, meni hän pois ja seisoi Gerisimin vuoren kukkulalla, korotti äänensä ja huusi ja sanoi heille: kuulkaat minua, te Sikemin päämiehet, että Jumala myös kuulis teitä:
8 Hele aku la na laau e poni i alii no lakou. I aku la lakou i ka laau oliva, I alii oe maluna o makou.
Puut menivät kerran yksimielisesti voitelemaan itsellensä kuningasta ja sanoivat öljypuulle: ole meidän kuninkaamme.
9 I mai la ka laau oliva ia lakou, E haalele anei au i ko'u momona, ka mea a lakou e hoomaikai ai i ke Akua, a me kanaka, ma o'u nei, a hele e hoalii maluna o na laau?
Mutta öljypuu vastasi heitä: pitääkö minun luopuman lihavuudestani, jolla sekä jumalia ja myös ihmisiä minussa kunnioitetaan, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?
10 Alaila, olelo aku la na laau i ka laau fiku, E hele mai oe e noho alii maluna o makou.
Niin puut sanoivat fikunapuulle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
11 I mai la ka laau fiku ia lakou, E haalele anei au i ko'u ono, a me ko'u hua maikai, a hele e noho alii maluna o na laau?
Mutta fikunapuu sanoi heille: pitääkö minun luopuman makeudestani ja parhaasta hedelmästäni, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?
12 Alaila, olelo aku la na laau i ke kumu waina, E hele mai oe, a noho i alii maluna o makou.
Niin sanoivat puut viinapuulle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
13 I mai la ke kumu waina ia lakou, E haalele anei au i ko'u waina, ka mea e lealea ai ke Akua a me kanaka, a hele e noho alii maluna o na laau?
Mutta viinapuu sanoi heille: pitääkö minun luopuman viinastani, joka sekä jumalat että ihmiset ilahuttaa, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?
14 Alaila, olelo aku la na laau a pau i ka laauooi, E hele mai oe a noho alii maluna o makou.
Niin sanoivat kaikki puut orjantappuralle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.
15 I mai la ka laauooi i na laau, Ina e poni oiaio mai oukou ia'u, i alii maluna o oukou, alaila, e hele mai oukou e kanaho malalo iho o ko'u malu; a i ole hoi, alaila, e puka aku no ke ahi, mai ka laauooi aku, a hoopau i na laau kedera o Lebanona.
Ja orjantappura sanoi puille: onko se tosi, että tahdotte minua voidella teillenne kuninkaaksi, niin tulkaat ja levätkäät minun varjoni alla. Mutta jos ei, niin lähtekään tuli orjantappurapensaasta ja polttakaan sedripuut Libanonissa.
16 Ina i hana oukou me ka oiaio, a me ka pono, i ko oukou hoalii ana ia Abimeleka, a ina i hana maikai oukou ia Ierubaala, a me kona poe, a ina i hana oukou ia ia e like me ka pono o kona mau lima:
Oletteko te siis nyt oikein ja toimellisesti tehneet, kuin AbiMelekin kuninkaaksi teitte, ja oletteko te oikein tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan? Ja oletteko niin tehneet häntä vastaan kuin hän ansaitsikin teiltä?
17 (No ka mea, kaua no ko'u makuakane no oukou, a kiola aku la i kona ola iho, a hoopakele ia oukou, mai ka lima ae o ko Midiana;
Että minun isäni on teidän edessänne sotinut ja antanut henkensä alttiiksi, vapahtaaksensa teitä Midianilaisten kädestä.
18 A ua ku mai oukou i keia la, e ku e i ko ka hale o ko'u makuakane, a ua luku mai i kana poe keikikane, he kanahiku, maluna o ka pohaku hookahi, a ua hoolilo ia Abimeleka, i ke keiki a kana haia wahine, i alii maluna o kanaka o Sekema, no ka mea, o ko oukou hoahanau ia; )
Ja te olette nousseet minun isäni huonetta vastaan tänäpänä ja olette tappaneet hänen poikansa, seitsemänkymmentä miestä yhden kiven päällä; ja teitte teillenne AbiMelekin, hänen piikansa pojan, kuninkaaksi Sikemin päämiesten ylitse, että hän teidän veljenne on.
19 Nolaila, ina i hana oukou i keia la me ka oiaio, a me ka pono ia Ierubaala, a me ko kona hale, alaila, e olioli oukou ia Abimeleka, a e olioli no hoi oia ia oukou:
Jos olette oikein ja toimellisesti tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan tänäpänä, niin iloitkaat AbiMelekistä, ja hän myös iloitkaan teistä.
20 A i ole, alaila, e puka mai ke ahi mai Abimeleka mai, a e hoopau i na kanaka o Sekema, a me ko ka hale o Milo; a e puka mai ke ahi mai na kanaka mai o Sekema, a mai ka hale mai o Milo, a e hoopau ia Abimeleka.
Mutta jollei, niin lähteköön tuli AbiMelekistä ja polttakoon Sikemin päämiehet ja Millon huoneen; lähteköön myös tuli Sikemin päämiehistä ja Millon huoneesta ja polttakoon AbiMelekin.
21 Holo aku la o Iotama, a pee aku la, a hele aku i Beera, a noho iho la malaila, no ka makau ia Abimeleka i kona hoahanau.
Ja Jotam pakeni ja vältti, ja meni Beeraan ja asui siellä veljensä AbiMelekin tähden.
22 A noho alii o Abimeleka maluna o ka Iseraela, i ekolu makahiki,
Kuin AbiMelek jo kolme vuotta oli hallinnut Israelia,
23 Alaila, haawi mai la ke Akua i manao hewa mawaena o Abimeleka, a me na kanaka o Sekema; a hana hoopunipuni aku la na kanaka o Sekema ia Abimeleka:
Lähetti Jumala pahan hengen AbiMelekin ja Sikemin päämiesten välille: ja Sikemin päämiehet asettivat itsensä AbiMelekiä vastaan;
24 I kau mai ka lokoinoia o na keiki a Ierubaala, he kanahiku, a me ko lakou koko, i kau mai ia maluna o Abimeleka, o ko lakou kaikaina, ka mea i luku mai ia lakou, a maluna hoi o na kanaka o Sekema, ka poe i hooikaika i kona lima e luku i kona poe hoahanau.
Että se vääryys, jonka hän teki seitsemällekymmenelle JerubBaalin pojalle, ja heidän verensä tulis ja pantaisiin AbiMelekin heidän veljensä päälle, joka heidät oli murhannut, ja Sikemin päämiesten päälle, jotka olivat vahvistaneet hänen kätensä veljiänsä murhaamaan.
25 Hoonoho iho la na luna o Sekema i poe hoohalua ia ia, maluna iho o na mauna; a hoohalua aku la lakou i ka poe a pau i hele ae ma ia ala io lakou la, a ua haiia ia Abimeleka.
Ja Sikemin päämiehet panivat väijyjiä vuorten kukkoille häntä vastaan, ja he ryöväsivät tiellä kaikki, jotka siitä matkustivat; ja se ilmoitettiin AbiMelekille.
26 Hele mai la o Gaala ke keiki a Ebeda, oia, a me kona poe hoahanau, hele ae la lakou, a Sekema; a hilinai na kanaka o Sekema ia ia.
Niin tuli Gaal Ebedin poika ja hänen veljensä, ja menivät Sikemiin; ja Sikemin päämiehet uskalsivat hänen päällensä,
27 Hele aku la lakou i na mahinaai, hoiliili ae la i ko ka malawaina o lakou, hahi iho la, a hula ae la, a komo aku la iloko o ka hale o ko lakou akua, ai iho la, a inu, a hoino aku la ia Abimeleka.
Ja menivät kedolle, ja poimivat viinamäkensä ja sotkuivat, ja iloiten veisasivat, ja menivät jumalansa huoneeseen, söivät ja joivat, ja kirosivat AbiMelekiä.
28 I mai la Gaala, ke keiki a Ebeda, Owai o Abimeleka, a owai hoi o Sekema, i malama aku kakou ia ia? Aole anei ia ke keiki a Ierubaala, a o Zebula kona luna? E malama oukou i kanaka o Hamora, i ka makuakane o Sekema. No ke aha kakou e malama ia ia nei?
Ja Gaal Ebedin poika sanoi: mikä on AbiMelek ja mikä on Sikem, että me häntä palvelemme? eikö hän ole JerubBaalin poika, ja Sebul hänen päämiehensä? Palvelkaat paremmin Hemorin Sikemin isän miehiä: miksi meidän pitää häntä palveleman?
29 Ina e noho ana keia poe kanaka malalo iho o ko'u lima! alaila, kipaku aku au ia Abimeleka. I aku la oia ia Abimeleka, E hoomahuahua oe i kou poe koa, a e puka mai iwaho.
Jumala tekis että kansa olis minun käteni alla, että minä ajaisin AbiMelekin ulos. Niin sanottiin AbiMelekille: enennä sotajoukkos ja käy ulos.
30 A lohe o Zebula, ka luna o ia kulanakauhale, i na olelo a Gaala, ke keiki a Ebeda, wela iho la kona huhu.
Kuin Sebul, kaupungin päämies, kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanan, vihastui hän sangen suuresti.
31 Hoouna aku la ia i mau elele ia Abimeleka, me ka wahahee aku, i aku la, Aia hoi, o Gaala, ke keiki a Ebeda, a me kona poe hoahanau, ua hele mai i Sekema; aia hoi e hoopilikia ana lakou i ke kulanakauhale, e ku e ia oe.
Ja lähetti sanansaattajat AbiMelekille salaisesti, sanoen: Katso, Gaal, Ebedin poika ja hänen veljensä tulivat Sikemiin, tekemään kaupunkia sinulle vastahakoiseksi.
32 Nolaila, e ala oe i ka po, o oe, a me na kanaka pu me oe, a e hoohalua ma ke kula.
Niin nouse nyt yöllä, sinä ja sinun väkes, joka myötäs on, ja väijy kedolla;
33 A i kakahiaka, i ka puka ana a ka la, alaila, e ala koke oe a e kaua aku i ua kulanakauhale la, aia puka mai ia iwaho, a me ka poe kanaka me ia, e ku e ia oe, alaila, e hana aku oe ia lakou i ka mea i loaa i kou lima.
Ja aamulla, kuin aurinko nousee, ole varhain ylhäällä ja karkaa kaupungin päälle. Ja kuin hän ja se kansa, joka hänen myötänsä on, tulevat sinun tykös, niin tee hänen kanssansa niinkuin sinun kätes löytää.
34 Ala mai la o Abimeleka i ka po, a me na kanaka a pau pu me ia, a hoohalua lakou ia Sekema, eha poe lakou.
AbiMelek nousi yöllä ja kaikki kansa, joka hänen seurassansa oli, ja asetti vartian Sikemin eteen neljään joukkoon.
35 Hele aku la o Gaala, ke keiki a Ebeda iwaho, a ku ma kahi e komo ai i ka puka o ke kulanakauhale. Ala mai la o Abimeleka, mai kona hoohalua ana, a me na kanaka pu me ia.
Ja Gaal, Ebedin poika, kävi kaupungin portin eteen; mutta AbiMelek nousi väijymisestänsä sen väen kanssa, joka hänen myötänsä oli.
36 A ike aku la o Gaala i na kanaka, i ae la ia ia Zebula, Aia hoi, ke iho mai la na kanaka, mai ka piko o ka mauna mai. I ae la o Zebula ia ia, O ke aka o na mauna kau e ike nei, me he poe kanaka la.
Kuin Gaal näki kansan, sanoi hän Sebulille: katso, tuolta tulee kansan joukko alas vuorten kukkoilta. Ja Sebul sanoi hänelle: sinä näet vuorten varjon niinkuin ihmiset.
37 Olelo hou aku o Gaala, i aku la, Aia, ke iho mai nei na kanaka mawaena pono o ka aina, a aia kekahi poe, ke hele mai la, ma ka laau oka o Meonenima.
Gaal puhui taas ja sanoi: katso, tuolta tulee kansan joukko alas keskeltä maata ja yksi joukko tulee Noituustammen tieltä.
38 Alaila, olelo mai o Zebula ia ia, Auhea hoi kou waha, ka mea au i olelo ai, Owai o Abimeleka, i hookauwa aku kakou nana? Aole anei keia ka poe kanaka au i hoowahawaha ai? O ko'u manao, e hele aku oe iwaho, a kaua aku ia lakou.
Niin sanoi Sebul hänelle: kussa on nyt sinun suus, joka sanoi: kuka on AbiMelek, että meidän häntä palveleman pitää? eikö tämä ole se kansa, jonkas olet katsonut ylön? käy nyt ulos ja sodi häntä vastaan.
39 Hele aku la o Gaala imua o na kanaka o Sekema, a kaua aku la ia Abimeleka.
Ja Gaal meni Sikemin päämiesten edellä ja soti AbiMelekiä vastaan.
40 Hahai mai la o Abimeleka ia ia, a hee ae la keia imua ona, a nui ka poe i oia, a hina ilalo, a hiki i ke komo ana i ka puka.
Mutta AbiMelek ajoi häntä takaa, ja hän pakeni hänen edestänsä; ja monta lankesi lyötynä kaupungin porttiin saakka.
41 Noho iho la o Abimeleka ma Aruma. Kipaku aku la o Zebula ia Gaala, a me kona poe hoahanau, i noho ole lakou ma Sekema.
Ja AbiMelek oli Arumassa; mutta Sebul ajoi Gaalin ja veljensä ulos, niin ettei he saaneet olla Sikemissä.
42 A ia la iho, hele aku la na kanaka, a i kahi papu, a ua haiia ia Abimeleka.
Ja aamulla läksi kansa kedolle; ja kuin AbiMelek sen sai tietää,
43 Alaila mahele ae la ia i kanaka, ekolu poe, hoohalua iho la ma kahi papu. Nana aku la oia, aia hoi, ua puka mai na kanaka, mailoko mai o ke kulanakauhale. Ala ae la keia e ku e ia lakou, a luku aku la ia lakou.
Otti hän kansan ja jakoi kolmeen osaan, ja asetti väijytyksen kedolle. Kuin hän siis näki, että kansa läksi kaupungista ulos, lankesi hän heidän päällensä ja löi heidät.
44 A o Abimeleka a me ka poe pu me ia, hoouka iho la lakou, a ku ma kahi e komo aku i ka puka o ke kulanakauhale. A lele aku la kela mau poe elua, maluna o na mea a pau ma ke kula, a luku iho la ia lakou.
Mutta AbiMelek sen joukon kanssa, joka hänen seurassansa oli, lankesi heidän päällensä, ja kävivät kaupungin porttiin saakka, ja ne kaksi joukkoa lankesivat niiden päälle, jotka kedolla olivat, ja löivät heidät.
45 Kaua aku la o Abimeleka i ke kulanakauhale, a po ia la, a hoopio iho la ia kulanakauhale, a luku ae la i na kanaka a pau maloko, a wawahi aku la i ke kulanakauhale, a lulu iho la i ka paakai malaila.
Sitte soti AbiMelek kaupunkia vastaan kaiken sen päivän, ja voitti kaupungin, ja tappoi kansan, joka siellä oli, ja kukisti kaupungin, ja kylvi suolaa sen päälle.
46 A lohe na kanaka a pau o ka halekiai o Sekema, alaila komo lakou iloko o kahi kaua o ka hale akua o Berita.
Kuin kaikki päämiehet, jotka Sikemin tornissa asuivat, sen kuulivat, menivät he linnaan jumalan Beritin huoneesen.
47 Haiia'ku la ia Abimeleka, ua akoakoa na kanaka a pau o ka halekiai o Sekema.
Ja AbiMelekille ilmoitettiin kaikki Sikemin tornin päämiehet kokoontuneeksi.
48 Pii aku la o Abimeleka i ka mauna o Zalemona, oia, a me na kanaka a pau pu me ia; a lawe o Abimeleka i ke koi lipi ma kona lima, a kua iho la i lala laau, a hapai ae la, a kau iluna o kona a-i, a olelo aku la i kanaka, O ka mea a oukou i ike mai ai ia'u, e hana ana, e wikiwiki oukou e hana, e like me au nei.
Niin meni AbiMelek ylös Salmonin vuorelle, hän ja kaikki kansa joka hänen seurassansa oli, ja AbiMelek otti kirveen käteensä ja hakkasi oksan puusta, pani olallensa ja kantoi sen, ja sanoi kansalle, joka hänen seurassansa oli: mitä te näitte minun tekevän, se myös te nopiasti tehkäät niinkuin minäkin.
49 Oki iho la na kanaka a pau, o kela kanaka o keia kanaka, i kana lala, a hahai lakou ia Abimeleka, a waiho iho la ia mau mea ma ka hale kaua, a puhi iho la i ka hale kaua i ke ahi maluna o lakou. Pela i make ai na kanaka a pau o ka halekiai o Sekema, hookahi tausani kane a me na wahine.
Ja hakkasi myös kaikki kansa itsekukin oksansa ja seurasi AbiMelekiä, ja heittivät ne linnan päälle, ja polttivat niillä linnan tulessa; niin että myös kaikki Sikemin tornin päämiehet kuolivat, lähes tuhannen miestä ja vaimoa.
50 Alaila, hele aku la o Abimeleka, a Tebeza, a kaua aku la ia Tebeza, a hoopio iho la ia wahi.
Niin AbiMelek meni Tebetseen, piiritti ja voitti sen.
51 Aia maloko o ia kulanakauhale he halekaua ikaika, a malaila no i pee aku ai na kane a pau a me na wahine, a me na mea a pau o ke kulanakauhale, a pani iho la mahope o lakou, a pii aku la i kahi maluna o ka halekaua.
Mutta siinä oli vahva torni keskellä kaupunkia, johonka kaikki pakenivat sekä miehet että vaimot ja kaikki kaupungin päämiehet, ja sulkivat kiinni perässänsä, ja kiipesivät tornin katon päälle.
52 Hele mai la o Abimeleka i ka halekaua, a kaua mai la ia, a hele kokoke mai i ka puka o ka halekaua, e puhi ia mea i ke ahi.
Sitte tuli AbiMelek tornin tykö, soti sitä vastaan, ja tuli tornin oven eteen, sitä tulella polttamaan.
53 A hoolei iho la kehahi wahine i ka pohaku kaa palaoa maluna iho o ke poo o Abimeleka, a wawahi i kona iwipoo.
Mutta yksi vaimo heitti myllynkiven kappaleen AbiMelekin päähän ja löi hänen pääkallonsa rikki.
54 Alaila, hea koke ae la ia i ke kanaka ui i lawe i kona kahiko kaua, i aku la ia ia, E unuhi oe i kou pahi a e pepehi mai ia'u, i olelo ole mai ai na kanaka no'u, Na ka wahine ia i pepehi. Hou aku la kona kanaka ia ia, a make ia.
Sitte kutsui AbiMelek nopiasti palveliansa, joka kantoi hänen aseitansa, ja sanoi hänelle: vedä miekkas ulos ja tapa minua, ettei minusta sanottaisi: vaimo tappoi hänen; niin pisti palvelia hänen lävitse, ja hän kuoli.
55 A ike na kanaka o ka Iseraela ua make o Abimeleka, alaila hoi aku kela kanaka, keia kanaka i kona wahi.
Ja kuin Israelin miehet näkivät AbiMelekin kuolleeksi, menivät he itsekukin paikallensa.
56 Pela i hoopai ai ke Akua i ka hewa o Abimeleka, ana i hana aku ai i kona makuakane, i kona pepehi ana i kona poe hoahanau he kanahiku.
Ja näin maksoi Jumala AbiMelekille sen pahuuden, minkä hän teki isäänsä vastaan, että hän tappoi seitsemänkymmentä veljeänsä.
57 A hoopai no hoi ke Akua i ka hewa a pau o na kanaka o Sekema maluna o ko lakou poo iho. A maluna o lakou i hiki mai ai hoi ka hoino a Iotama, ke keiki a Ierubaala.
Niin myös kaiken sen pahuuden, minkä Sikemin miehet tekivät, antoi Jumala tulla heidän päänsä päälle; ja heidän päällensä tuli Jotamin JerubBaalin pojan kirous.
