Iosua 7
1 LAWE hala iho la na mamo a Iseraela ma ka mea laa; no ka mea, o Akana, ke keiki a Karemi, ke keiki a Zabedi, ke keiki a Zera, no ka ohana o Iuda, lalau aku la ia i ka mea laa, alaila, wela iho la ka inaina o Iehova i na mamo a Iseraela.
Mutta Israelin lapset horjahtivat kovin kirotussa kalussa; sillä Akan Karmin poika, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta, otti jotakin kirottua, niin julmistui Herran viha Israelin lasten päälle.
2 Hoouna aku la o Iosua i mau kanaka, mai Ieriko aku a Ai, ma ke alo o Betavena, ma ka hikina o Betela, olelo aku la ia lakou, i aku la, O pii oukou, a e makai i ka aina. Pii aku la ua mau kanaka la, makai iho la ia Ai.
Ja Josua lähetti miehiä Jerihosta Aihin päin, joka on BetAvenin tykönä itäänpäin Betelistä, ja puhui heille, sanoen: menkäät ja vaotkaat maata; niin he menivät ja vakosivat Ain.
3 Hoi mai la lakou ia Iosua, olelo mai ia ia, Mai pii aku na kanaka a pau. Elua tausani kanaka e pii. ekolu paha, a e luku ia Ai, mai hookaumaha i na kanaka a pau malaila, no ka mea, ua uuku lakou.
Sitte palasivat he jälleen Josuan tykö ja sanoivat hänelle: älä anna kaikkea kansaa sinne mennä, mutta vaivoin kaksi eli kolmetuhatta miestä menkään ja lyökään Ain, ettei kaikkea kansaa hukkaan sinne vaivattaisi; sillä he ovat harvat.
4 Pii aku la ilaila, ekolu tausani kanaka o lakou; a hee iho la lakou imua o na kanaka o Ai.
Niin meni sinne kansasta liki kolmetuhatta miestä, ja he pakenivat Ain kaupungin miesten edestä.
5 Pepehi mai la na kanaka o Ai i kanakolukumamaono o lakou; a hahai ia lakou mai ka puka mai a hiki i Sebarima, a i ka iho ana, pepehi mai la lakou. Maule iho la ka naau o kanaka, a lilo iho la i mea e like me ka wai.
Ja ne miehet Aista löivät heistä liki kuusineljättäkymmentä miestä, ja ajoivat heitä portista takaa Sabarimiin asti, ja löivät heitä tiellä paetessa; niin kansan sydän hämmästyi ja tuli niinkuin vesi.
6 Haehae iho la o Iosua i kona aahu, moe iho la kona alo ilalo i ka lepo imua o ka pahu o Iehova, i ke ahiahi, oia, a me na lunakahiko o ka Iseraela, kau ae la i ka lepo maluna o ko lakou poo iho.
Ja Josua repäisi vaatteensa ja hän lankesi maahan kasvoillensa Herran arkin eteen hamaan ehtooseen asti, hän ja Israelin vanhimmat; ja he heittivät tomua päänsä päälle.
7 Olelo aku la o Iosua, Auwe, e Iehova, e ka Haku e! No ke aha la oe i lawe iki mai ai i keia poe kanaka, ma keia aoao o Ioredane, e haawi ia makou i ka lima o ka Amora, e make ai makoa? E aho i oluolu makou, e noho ma kela aoao o Ioredane!
Ja Josua sanoi: Ah Herra, Herra, miksis tämän kansan annoit olleenkaan tulla Jordanin ylitse, antaakses meitä Amorilaisten käsiin, hukuttaakses meitä? jospa me olisimme tyytyneet ja pysähtyneet sille puolelle Jordania!
8 E ko'u Haku, heaha la ka'u e olelo aku ai, i ka wa e huli ai ka Iseraela i ko lakou kua i na enemi o lakou!
Voi minun Herrani, mitä minun pitää sanoman, että Israel selkänsä kääntää vihollistensa puoleen?
9 E lohe auanei ko Kanaana, a me ka poe a pau e noho la ma ka aina, a e hoopuni mai lakou ia makou, a e hooki loa lakou i ko makou inoa, mai ka honua aku. Pehea la oe e hana'i i kou inoa nui?
Kuin Kanaanealaiset ja kaikki maan asuvaiset sen kuulevat, niin he piirittävät meidät ja hävittävät meidän nimemme maan päältä; mitäs siis teet sinun suurella nimelläs?
10 Olelo mai la o Iehova ia Iosua, E ku mai oe iluna. Heaha la kau e moe nei ilalo ke alo?
Niin sanoi Herra Josualle: nouse, miksi niin makaat kasvoillas?
11 Ua lawehala ka Iseraela, ua ae hoi lakou maluna o ka'u berita, a'u i kauoha aku ai ia lakou, a ua lawe hoi lakou i ka mea laa, a ua aihue a ua hoopunipuni hoi, a ua waiho pu no hoi ia mea me ko lakou mea iho.
Israel on syntiä tehnyt ja rikkonut minun liittoni, jonka minä käskin heille, ja ottivat kirottua, ja varastivat, ja valhettelivat, ja panivat kaluinsa sekaan.
12 Nolaila, aole hiki i na mamo a Iseraela, ke ku imua o ko lakou poe enemi, ua huli lakou i ko lakou kua i na enemi o lakou, no ka mea, ua laa lakou; aole loa hoi au e noho pu hou me oukou, ke hoopau ole oukou ia mea laa mai o oukou aku.
Ei Israelin lapset voi seisoa vihamiestensä edessä, vaan kääntävät selkänsä vihollistensa puoleen; sillä he ovat kirouksessa. En minä enää ole teidän kanssanne, jollette hukuta kirottua teidän keskeltänne.
13 E ku iluna, a e hoomaemae i kanaka, a e olelo aku, E hoomaemae oukou ia oukou iho, no ka la apopo; no ka mea, ke i mai nei o Iehova, ke Akua o ka Iseraela penei, He mea laa iwaena pono o oukou, e ka Iseraela; aole oukou e hiki ke ku imua o ko oukou enemi a kipaku oukou i kela mea laa, mai o oukou aku.
Nouse, ja pyhitä kansa ja sano: pyhittäkäät teitänne huomeneen saakka; sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala: kirous on sinun keskelläs Israel, sentähden et sinä ole seisovainen vihamiestes edessä, siihenasti kuin te kirouksen siirrätte pois teidän seastanne.
14 I ke kakahiaka, e nee mai oukou ma ko oukou ohana; a o ka ohana a Iehova e lawe ai, e neenee mai lakou ma ko lakou hale; a o ka hale a Iehova e lawe ai, e nee mai lakou ma ko lakou ohua; a o ko ka ohua a Iehova e lawe ai, e nee pakahi mai na kanaka.
Ja teidän pitää varhain huomeneltain käymän edes teidän sukukuntainne jälkeen: ja jonka sukukunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes perhekuntainsa jälkeen: ja jonka perhekunnan päälle Herran arpa lankee, sen pitää käymän edes huonettensa jälkeen: ja jonka huoneen päälle Herran arpa lankee, pitää käymän edes kukin perheenisäntä toinen toisensa jälkeen.
15 Eia hoi ka hope, O ka mea e loaa me ka mea laa, e puhiia oia i ke ahi, oia, a me kona mea a pau; no ka mea, ua ae oia maluna o ka berita o Iehova, a ua hana i ka mea lapuwale mawaena o ka Iseraela.
Ja pitää tapahtuman, että joka löydetään ryhtyneeksi johonkuhun kirottuun kaluun, se pitää tulella poltettaman ja kaikki mitä hänellä on, että hän Herran liiton on rikkonut ja tehnyt hulluuden Israelissa.
16 Ala mai la o Iosua i ke kakahiaka, a alakai mai la i ka Iseraela ma ko lakou ohana, a ua laweia ka ohana a Iuda:
Niin nousi Josua varhain huomeneltain ja toi Israelin edes, yhden sukukunnan toisen jälkeen; ja arpa lankesi Juudan sukukunnan päälle.
17 Alakai mai la ia i ka ohana a Iuda, a laweia iho la ka hale a Zara. A alakai mai la ia i ka hale a Zara, pakahi ke kanaka, a ua laweia o Zabedi:
Ja kuin hän Juudan sukukunnan toi edes, lankesi arpa Serahilaisten perhekunnalle, ja kuin hän toi Serahilaisten perhekunnan edes, yhden perheenisännän toisen jälkeen, lankesi arpa Saddille.
18 Alakai pakahi mai la ia i ko kana ohana, a ua laweia o Akana, ke keiki a Karemi, ke keiki a Zabedi, ke keiki a Zera, no ka ohana a Iuda.
Ja kuin hän toi edes hänen huoneensa miesluvun jälkeen, niin lankesi arpa Akanille, Karmin pojalle, Saddin pojan, Seran pojan, Juudan sukukunnasta.
19 Olelo mai la o Iosua ia Akana, E kuu keiki, e hoomaikai aku oe ia Iehova, i ke Akua o ka Iseraela, a e hai maopopo aku ia ia, a e hoike mai ia'u i ka mea au i hana'i. Mai huna ia'u.
Ja Josua sanoi Akanille: minun poikani, anna Herralle Israelin Jumalalle kunnia ja anna hänelle ylistys, ja ilmoita minulle mitäs teit, ja älä salaa sitä minulta.
20 Pane aku la o Akana ia Iosua, i aku la, Oiaio no, ua hana hewa wau ia. Iehova i ke Akua o ka Iseraela, a penei no hoi ka'u i hana aku ai:
Silloin vastasi Akan Josualle ja sanoi: totisesti olen minä syntiä tehnyt Herraa Israelin Jumalaa vastaan: niin ja niin minä tein.
21 I ko'u ike ana aku maloko o ka waiwai pio, he aahu maikai no Babulona, a elua haneri paha sekela kala, a me kekahi auka gula, he kanalima sekela, kuko iho la au, a lawe no; a ua hunaia ma ka lepo maloko o ko'u halelewa, a aia ke kala malalo iho o ia mea.
Minä näin saaliissa yhden kalliin Babelin hameen, ja kaksisataa sikliä hopiaa, ja kultaisen kielen, joka painoi viisikymmentä sikliä, joita minun mieleni teki, ja minä otin ne; ja katso, se on kaivettu maahan keskellä minun majaani ja hopia sen alla.
22 Hoouna aku la o Iosua i mau elele, a holo kiki lakou i ka halelewa; aia hoi, ua hunaia, maloko o ka halelewa, a o ke kala hoi malalo iho.
Niin Josua lähetti sinne sanansaattajat, ja ne juoksivat majaan; ja katso, se oli kaivettu hänen majaansa ja hopia sen alla.
23 A lawe lakou i ua mau mea la mawaho o ka halelewa, a lawe mai la io Iosua la, a i na mamo a pau a Iseraela, a halii iho la lakou ia mau mea imua o Iehova.
Ja he ottivat ne majasta, ja veivät ne Josuan ja kaikkein Israelin lasten tykö, ja panivat ne Herran eteen.
24 Lalau aku la o Iosua, a me ka Iseraela a pau ia Akana, i ke keiki a Zera, a me ke kala, a me ka aahu, a me ka auka gula, a me kana mau keikikane, a me kana mau kaikamahine, a me kona mau bipi, a me kona mau hoki, a me kona mau hipa, a me kona halelewa, a me kona mau mea a pau, a lawe ia lakou i ke awawa o Akora.
Niin otti Josua ja koko Israel hänen kanssansa Akanin Seran pojan, ja hopian, ja hameen, ja kultaisen kielen, hänen poikansa ja tyttärensä, hänen härkänsä, aasinsa ja lampaansa, hänen majansa ja kaikki mitä hänen omansa oli, ja veivät ne Akorin laaksoon.
25 Olelo aku la o Iosua, No ke aha la oe i hana ino mai ai ia makou? E hana ino mai ana o Iehova ia oe i keia la. A o ka Iseraela a pau, hailuku aku la lakou ia ia i ka pohaku, a pau ko lakou hailuku ana ka pohaku, pupuhiia iho la lakou i ke ahi.
Ja Josua sanoi: miksis meitä murheelliseksi saatit? saattakoon Herra sinun merheelliseksi tänäpäivänä. Ja koko Israel kivitti heitä kuoliaaksi, ja polttivat heidät tulella sitte kuin he olivat heidän kivittäneet.
26 Hoopuu iho la lakou i ahu pohaku maluna ona, a hiki mai i neia la. Alaila huli mai la o Iehova, mai ka wela mai o kona huhu. No ia mea, ua kapaia'ku ka inoa o ia wahi, o ke awawa o Akora a hiki i keia la.
Ja sitte tekivät he suuren kiviroukkion heidän päällensä, joka vielä on tähän päivään asti. Niin lakkasi Herran vihan julmuus. Siitä kutsutaan se paikka Akorin laaksoksi tähän päivään asti.
