Iosua 6
1 U A pani paa loa ia o Ieriko, no na mamo a Iseraela, aohe mea i puka aku iwaho, aole hoi he mea i komo mai iloko.
Mutta Jeriko sulki porttinsa ja oli suljettuna israelilaisilta: ei kukaan käynyt ulos, eikä kukaan käynyt sisälle.
2 Olelo mai la o Iehova ia Iosna, E nana, ua haawi aku au ia Ieriko i kou lima, a me kona alii, a me na mea koa nui.
Niin Herra sanoi Joosualle: "Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon sekä sen kuninkaan ja sotaurhot.
3 E poai oukou i ua kulanakauhale la, o na kanaka kaua a pau, hookahi no ka poai ana ia kulanakauhale; pela e hana'i oe i na la eono.
Kulkekaa siis, kaikki sotakuntoiset miehet, kaupungin ympäri, kiertäkää kerta kaupunki; tee niin kuutena päivänä.
4 Na na kahuna ehiku e lawe i na pu kiwi hipa ehiku, mamua o ka pahu; a i ka hiku o ka la, ehiku ko oukou poai ana i ua kulanakauhale nei, a e puhi no na kahuna i ka pu.
Ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa arkin edellä. Seitsemäntenä päivänä kulkekaa kaupungin ympäri seitsemän kertaa, ja papit puhaltakoot pasunoihin.
5 A hiki i ka wa e puhi loihi ai lakou i ke kiwi hipa, a lohe oukou i ke kani ana o ua mau pu nei, alaila, e hooho na kanaka a pau i ka hooho nui. Alaila e hiolo loa ilalo ka pa o ua kulanakauhale la, a e pii no kela kanaka keia kanaka ma kona alo iho.
Ja kun pitkä oinaansarven puhallus kuuluu, kun kuulette pasunan äänen, niin nostakoon koko kansa kovan sotahuudon; silloin kaupungin muuri kukistuu siihen paikkaansa, ja kansa voi rynnätä sinne ylös, kukin suoraan eteensä."
6 Hea aku la o Iosua, ke keiki a Nuna i na kahuna, i aku la ia lakou, E hapai i ka pahuberita; a na na kahuna ehiku e lawe i na pu kiwi hipa ehiku, mamua o ka pahu o Iehova.
Silloin Joosua, Nuunin poika, kutsui papit ja sanoi heille: "Ottakaa liitonarkki, ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä".
7 I mai la ia i kanaka, O haele, a e poai i ke kulanakauhale, a o ka mea i makaukau i ke kaua, e hele ia mamua o ka pahu o Iehova.
Sitten hän sanoi kansalle: "Lähtekää ja kulkekaa kaupungin ympäri, ja aseväki käyköön Herran arkin edellä".
8 A pau ka Iosua olelo ana i kanaka, alaila, hele ae la imua o Iehova, na kahuna ehiku, e lawe ana i na pu kiwi hipa ehiku, a puhi iho la lakou i ka pu; a hele ae la ka pahu o Iehova mahope o lakou.
Ja tapahtui, niinkuin Joosua oli kansalle sanonut. Ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran edellä, lähtivät ja puhalsivat pasunoihin, ja Herran liitonarkki kulki heidän jäljessään.
9 A o ka poe i makaukau i ke kaua, hele lakou mamua o na kahuna, ka poe i puhi i ka pu, a hele ka hunapaa mahope o ka pahu, a hele lakou me ke puhi i ka pu.
Ja aseväki kulki pasunaa puhaltavien pappien edellä, mutta muu väki kulki arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.
10 Ua kauoha no o Iosua i kanaka, me ka i aku, mai hooho oukou, aole hoi e uwalaau iki aku. Mai puka aku kekahi olelo, mailoko aku o ko oukou waha, a hiki i ka la a'u e olelo aku ai ia oukou, e hooho, alaila, e hooho oukou.
Ja Joosua käski kansaa sanoen: "Älkää nostako sotahuutoa älkääkä antako äänenne kuulua, älköönkä sanaakaan pääskö teidän suustanne ennenkuin sinä päivänä, jona minä teille sanon: 'Nostakaa sotahuuto', silloin se nostakaa."
11 Poai aku la ka pahu o Iehova ia kulanakauhale, hookahi no ko lakou poai ana; a hoi mai lakou i kahi i hoomoana'i, a malaila lakou i moe ai.
Ja hän antoi Herran arkin kulkea yhden kierroksen kaupungin ympäri; sitten he menivät leiriin ja jäivät yöksi leiriin.
12 Ala mai la o Iosua i ke kakahiaka nui, a hapai ae la na kahuna i ka pahu o Iehova.
Joosua nousi varhain seuraavana aamuna, ja papit ottivat Herran arkin.
13 A o na kahuna ehiku e lawe ana i na pu kiwi hipa ehiku, mamua o ka pahu o Iehova, hele ae la lakou me ke puhi i ka pu; a o ka poe i makaukau i ke kaua, hele ae la lakou mamua o na kahuna, a o ka hunapaa, hele ae la ia mahope o ka pahu o Iehova, a hele lakou me ke puhi i ka pu.
Ja ne seitsemän pappia, jotka kantoivat niitä seitsemää oinaansarvista pasunaa Herran arkin edellä, kulkivat puhaltaen yhtenään pasunoihin, ja aseväki kulki heidän edellään, mutta muu väki kulki Herran arkin jäljessä, samalla kuin pasunoihin yhtenään puhallettiin.
14 Hookahi no ko lakou poai ana i ua kulanakauhale la, i ka lua o ka la; a hoi mai la lakou i kahi i hoomoana'i; a pela lakou i hana'i i na la eono.
Ja tänä toisenakin päivänä he kulkivat kerran kaupungin ympäri ja palasivat sitten leiriin. Niin he tekivät kuutena päivänä.
15 A i ka hiku o ka la, ala lakou i ka wanaao, a ehiku ko lakou poai ana i ke kulanakauhale, e like me ka mea mamua; ehiku hoi ko lakou poai ana ia la.
Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat kaupungin ympäri samalla tavalla seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat kaupungin ympäri seitsemän kertaa.
16 A i ka hiku o ka poai ana, i ka wa i puhi na kahuna i ka pu, alaila, olelo ae la o Iosua i kanaka, E hooho oukou; no ka mea, na haawi mai o Iehova i ke kulanakauhale no oukou.
Ja kun papit seitsemännellä kerralla puhalsivat pasunoihin, sanoi Joosua kansalle: "Nostakaa sotahuuto, sillä Herra antaa teille kaupungin.
17 A e laa kela kulanakauhale ia Iehova, oia, a me na mea a pau iloko. O Rahaba, o ka wahine hookamakama, oia wale no ke ola, oia a me na mea a pau iloko o ka hale me ia, no ka mea, nana no i huna i na elele a kakou i hoouna aku ai.
Kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihittäköön tuhon omaksi Herran kunniaksi; ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan hänen talossansa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka me lähetimme.
18 E malama hoi oukou ia oukou iho i na mea i laa, o laa oukou i ko oukou lawe ana i na mea laa, a hoolilo oukou i ka Iseraela i mea laa, a hoopilikia hoi ia lakou.
Mutta karttakaa tuhon omaksi vihittyä, ettette vihi jotakin tuhon omaksi ja kuitenkin ota tuhon omaksi vihittyä ja niin tule vihkineiksi Israelin leiriä tuhon omaksi ja syökse sitä onnettomuuteen.
19 A o ke kala a pau, a me ke gula, a me na ipu keleawe a pau, a me ka hao, e kapu no ia mau mea no Iehova. E komo no ia iloko o ka waihona kala o Iehova.
Ja kaikki hopea ja kulta sekä vaski-ja rautakalut olkoot pyhitetyt Herralle; ne joutukoot Herran aartehistoon."
20 A i ko lakou puhi ana i ka pu, hooho aku la na kanaka; a lohe na kanaka i ke kani ana o ka pu, a me ka hooho nui ana a kanaka i hooho ai, alaila hiolo ka pa ilalo, a pii aku la lakou i ke kulanakauhale, o kela kanaka keia kanaka ma kona alo iho, a pio ke kulanakauhale ia lakou.
Silloin kansa nosti sotahuudon ja pasunoihin puhallettiin. Kun kansa kuuli pasunan äänen, niin se nosti kovan sotahuudon; silloin kukistui muuri siihen paikkaansa, ja kansa ryntäsi ylös kaupunkiin, kukin suoraan eteensä. Niin he valloittivat kaupungin.
21 Me ka maka o ka pahi kaua lakou i luku loa ai i na mea a pau iloko o ke kulanakauhale, o na kane a me na wahine, o na mea opiopio, a me na mea kahiko, o ka bipi, a me ka hipa a me ka hoki.
Ja he vihkivät miekan terällä tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli, miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, vieläpä härät, lampaat ja aasit.
22 Olelo aku la o Iosua i ua mau kanaka la nana i makai i ka aina, E komo olua iloko o ka hale o ka wahine hookipa, a e lawe mai iwaho i ka wahine a me kana mea a pau, e like me ka olua i hoohiki ai nona.
Mutta niille kahdelle miehelle, jotka olivat olleet vakoilemassa maata, Joosua sanoi: "Menkää sen porton taloon ja tuokaa nainen ja kaikki hänen omaisensa sieltä ulos, niinkuin olette hänelle vannoneet".
23 Komo aku la ua mau kanaka ui la o na kiu, a lawe mai la iwaho ia Rahaba, a me kona makuakane, a me kona makuwahine, a me na kaikunane ona, a me kona mau mea a pau; a lawe mai la no hoi lakou i kona poe hoahanau a pau, a waiho iho la ia lakou mawaho o kahi i hoomoana'i ka Iseraela.
Silloin ne nuoret miehet, jotka olivat olleet vakoilemassa, menivät ja toivat ulos Raahabin sekä hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja kaikki hänen omaisensa; kaikki hänen sukulaisensa he toivat ulos ja jättivät heidät Israelin leirin ulkopuolelle.
24 Puhi iho la lakou i ke kulanakauhale i ke ahi, a me na mea a pau iloko; aka, o ke kala, a me ke gula, a me na ipu keleawe melemele, a me na ipu hao, waiho iho la lakou iloko o ka waihona kala o ka hale o Iehova.
Mutta kaupungin ja kaikki, mitä siinä oli, he polttivat tulella; ainoastaan hopean, kullan sekä vaski-ja rautakalut he panivat Herran huoneen aartehistoon.
25 Hoola aku la o Iosua ia Rahaba, ka wahine hookipa, a me ka poe o kona makuakane, a me kona mea a pau, aia no hoi ia e noho la i neia la, me ka Iseraela; no ka mea, nana no i huna i na elele a Iosua i hoouna aku ai e makai ia Ieriko.
Mutta portto Raahabin sekä hänen isänsä perheen ja kaikki hänen omaisensa Joosua jätti henkiin; ja hän jäi asumaan Israelin keskuuteen, aina tähän päivään asti, koska hän oli piilottanut ne tiedustelijat, jotka Joosua oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa.
26 Ia manawa kauoha no o Iosua ia lakou, me ka hoohiki a me ka i ana aku, E poino auanei imua o Iehova, ke kanaka nana e ku ae a kukulu hou i keia kulanakauhale ia Ieriko. Me kana hiapo ia e hookumu ai, a me kana muli loa e hoopaa ai ia i na puka ona.
Siihen aikaan Joosua vannotti tämän valan: "Kirottu olkoon Herran edessä se mies, joka ryhtyy rakentamaan tätä Jerikon kaupunkia. Sen perustuksen laskemisesta hän menettäköön esikoisensa ja sen porttien pystyttämisestä nuorimpansa."
27 Aia no o Iehova me Iosua, a kaulana loa kona inoa ma na aina a pau.
Ja Herra oli Joosuan kanssa, ja hänen maineensa levisi kautta maan.
