Ioba 36
1 OLELO hou aku la o Elihu, i aku la,
Elihu puhui vielä ja sanoi:
2 E ahonui iki mai ia'u, a e hoike aku au ia oe, No ka mea, he wahi olelo ka'u i koe no ke Akua.
Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
3 E lawe mai no au i kuu ike mai kahi loihi mai, A e hoapono aku au i kuu mea nana i hana.
Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
4 No ka mea, aole e wahahee ka'u olelo; O ka mea hemolele i ka ike, oia me oe.
Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
5 Aia hoi, he mana ke Akua, aole ia e hoowahawaha: He mana kona, he ikaika ka naauao.
Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
6 Aole ia e hoopomaikai i ka aia: Aka, e haawi no ia i ka pono no na ilihune.
Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
7 Aole ia e lawe ae i kona mau maka mai ka poe pono aku; Aia no ia me na'lii maluna o ka nohoalii; A e hoonoho paa no oia ia lakou, i kiekie ai lakou.
Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
8 A ina e hoopaaia lakou i na kaulahao, A e hoopaaia lakou i ke kaula o ka popilikia;
Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
9 Alaila hoike no ia ia lakou i ka lakou hana, A me ko lakou hewa, no ka mea, ua hana kiekie lakou.
Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
10 Wehe ae no ia i ko lakou pepeiao no ke ao ana, A olelo aku e huli mai lakou mai ka hewa mai.
Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
11 Ina hoolohe lakou, a malama ia ia, E noho lakou i ko lakou mau la me ka pomaikai, A i ko lakou mau makahiki me ka oluolu.
Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
12 Aka, i hoolohe ole lakou, e make lakou i ka pahikaua, A e make lakou iloko o ka naaupo.
Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
13 A o ka poe aia ma ka naau, hoiliili lakou i ka inaina: Aole lakou e kahea aku, i ka wa e hoopaa aku ai oia ia lakou.
Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
14 E make no lakou i ka wa ui, A ua pau ko lakou ola ana iwaena o ka poe haumia.
Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
15 Hoopakele no ia i ka mea hune i kona popilikia, A wehe ae ia i ko lakou pepeiao i ka wa kaumaha.
Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
16 A lawe auanei hoi oia ia oe mai kahi pilikia a kahi akea, Ma kahi aohe ona pilikia: A o ka mea e kauia ma kou papaaina, e piha ia i ka momona.
Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
17 Aka, i lawe paha oe i ka hewa o ka mea aia, O ka hoohewa, a me ka hoopai e hahai mai.
Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
18 No ka mea, no ka huhu, [E ao, ] o lawe aku oia ia oe me ka hahau ana; Alaila aole e hiki i ka panai nui ke hoopakele ia oe.
Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
19 E manao anei oia i kou waiwai? Aole! aole ke gula, aole hoi na mea waiwai a pau.
Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
20 Mai iini oe i ka po, I ka wa i okiia'i na kanaka mai ko lakou wahi.
Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
21 E makaala, mai malama oe i ka hewa: No ka mea, ua koho aku oe i keia mamua o ka popilikia.
Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
22 Aia hoi, o ke Akua ke hookiekie ma kona mana, Owai ke ao aku e like me ia?
Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
23 Owai la i kuhikuhi aku ia ia i kona aoao? Owai la ke olelo aku, Ua hana oe i ka hewa?
Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
24 E hoomanao, e hoonui aku oe i kana hana, Ka mea a na kanaka i ike ai.
Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
25 E ike na kanaka a pau ia; E nana ke kanaka mai kahi loihi.
Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
26 Aia hoi, he nui ke Akua, aole kakou i ike, A o ka heluna o na makahiki ona, aole e huliia.
Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
27 No ka mea, ua hoopii aku ia i na kulu wai; Ninini iho lakou he ua, noloko o kona ohu,
Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
28 Ka mea a na naulu i hookulukulu iho ai, A ninini nui maluna o ke kanaka.
Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
29 E hoomaopopo anei kekahi i ka hohola ana o na ao? A me ka halulu ana o kona halelewa?
Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
30 Aia hoi, hohola aku no ia i kona malamalama maluna ona, A uhi no ia i ka hohonu o ke kai.
Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
31 No ka mea, ma o lakou la ke hooponopono nei ia i na kanaka; Ke haawi nei ia i ka ai a nui loa.
Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
32 Me na poho lima ke uhi no ia i ka uila, A kauoha aku ia ia i kona wahi e kau ai:
Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
33 I kuhikuhi aku ia ia ia i kona mau makamaka; Aia ka ahu ana o ka huhu maluna o ka mea hewa.
Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
