Ioba 32
1 HOOKI iho la keia mau kanaka ekolu i ka olelo aku ia Ioba, no ka mea, ua pono ia i kona maka iho.
Niin ne kolme miestä lakkasivat vastaamasta Jobia, että hän piti itsensä hurskaana.
2 Alaila hoaia ka inaina o Elihu ke keiki a Barakela o ka Buza, no ka ohana a Rama; ia Ioba i hoaia'i kona inaina, no kona hoapono ia ia iho mamua o ke Akua.
Mutta Elihu Barakelin poika Busista, Ramin sukukunnasta, vihastui Jobin päälle, että hän piti sielunsa hurskaampana Jumalaa,
3 I kona mau hoalauna ekolu hoi ua hoaia'i kona inaina, no ka mea, aole i loaa ia lakou ka mea e ekemu aku ai, ua hoahewa no nae lakou ia Ioba.
Ja närkästyi kolmen ystävänsä päälle, ettei he mitään vastausta löytäneet, ja kuitenkin tuomitsivat Jobin.
4 A ua kali aku o Elihu ia Ioba i na olelo, no ka mea, ua oi aku ko lakou mau makahiki mamua ona.
Sillä Elihu odotti niinkauvan kuin he puhuivat Jobin kanssa, että he olivat vanhemmat häntä.
5 A ike aku la o Elihu, aohe mea ma ka waha o keia mau kanaka ekolu e ekemu aku ai, alaila hoaia kona inaina.
Kuin Elihu näki, ettei vastausta ollut kolmen miehen suussa, vihastui hän.
6 Olelo aku la o Elihu, ke keiki a Barakela ka Buza, i aku la, He hapa ko'u mau la, a he poe kahiko oukou; Nolaila hopohopo no wau, a makau hoi i ka hoike aku i ko'u manao ia oukou.
Ja näin vastasi Elihu Barakelin poika Busista ja sanoi: minä olen nuori, ja te olette vanhat, sentähden minä häpesin ja pelkäsin osoittaa teille minun taitoani.
7 I iho la au, E olelo mai ka poe kahiko e pono ai, A e hoike ka poe nona na makahiki he nui i ka naauao.
Minä ajattelin: puhukaan vuodet, ja vanhuus osoittakoon taitonsa.
8 He oiaio, o ka Uhane no iloko o ke kanaka: A o ka hanu o ka Mea mana ua hoonaauao ia ia.
Mutta henki on ihmisessä; ja Kaikkivaltiaan henki tekee hänen ymmärtäväiseksi.
9 Aole naauao na elemakule; Aole hoi e ike ka poe kahiko i ka hooponopono ana.
Suuret ei ole taitavimmat, eikä vanhat ymmärrä, mikä oikeus on.
10 Nolaila i iho la au, E hoolohe mai ia'u; E hoike aku no hoi au i ko'u manao.
Sentähden minäkin puhun. Kuulkaat minua: minäkin osoitan tietoni.
11 Aia hoi, ua kali aku au i ka oukou mau olelo, A hoolohe au i ko oukou hoomoakaka ana, I ka manawa i imi ai oukou i na olelo.
Katso, minä olen odottanut teidän puhuissanne, minä olen ottanut teidän ymmärryksestänne vaarin, siihenasti että te olisitte osanneet oikeuden.
12 A ua noonoo au i ka oukou, Aia hoi, aole kekahi o oukou i pane pono aku ia Ioba, A i hoohee aku i kana olelo;
Ja minä olen ottanut teistä vaarin; ja katso, ei ole yksikään teistä Jobia nuhdellen voittanut, eli hänen sanaansa vastata taitanut.
13 O olelo auanei oukou, Ua loaa ia makou ke akamai: Na ke Akua i hooauhee ia ia, aole na ke kanaka.
Ettette sanoisi: me olemme löytäneet taidon; että Jumala on hänen hyljännyt, ja ei yksikään muu.
14 Aole ia i olelo ku e mai ia'u; Aole no hoi au e olelo aku ia ia me ka oukou mau olelo.
Sillä ei hän ole minua vastaan puhunut, enkä minä vastaa häntä niinkuin te puhuitte.
15 Ua pilipu lakou, aole lakou i ekemu hou mai: A hooki iho lakou i ka olelo ana.
He pelkäävät, ja ei taida silleen mitään vastata, eikä mitään puhua.
16 A ua kakali aku au, (no ka mea, aole lakou i olelo mai, aka, ku malie iho la, aole i ekemu hou mai; )
Että minä olen odottanut, ja ei he taida mitään puhua; vaan he vaikenivat, ja ei enää vastaa mitään.
17 Owau no kekahi e olelo aku i ka'u wahi, E hoike aku hoi au i ko'u manao.
Niin minä vastaan kuitenkin osani, ja osoitan tietoni.
18 No ka mea, ua piha au i na olelo, Ke koi mai nei ia'u ka uhane iloko o'u.
Sillä minä olen niin täynnä sanoja, että minun henkeni ahdistaa minun vatsaani.
19 Aia hoi, o ko'u opu ua like ia me ka waina i wehe ole ia; E nahae auanei ia e like me na hue ili hou.
Katso, minun vatsani on niinkuin viina, jonka henki ei avattu ole, joka uudet leilit särkee.
20 E olelo aku no au, i oluolu iho ai au; E wehe ae au i kuu lehelehe, a e ekemu aku.
Minun täytyy puhua, että minä saisin henkeni vetää: minun täytyy avata huuleni ja vastata.
21 Ke noi aku nei au, mai ae mai oukou i kuu nana ana ma ko ke kanaka helehelena, Aole hoi au e malimali aku i ke kanaka.
En minä muotoa katso, enkä ihmisen mielen perään puhu.
22 No ka mea, aole au i ike e malimali wale aku; E lawe koke aku ia'u ko'u Mea nana i hana.
Sillä en minä tiedä (jos minä niin teen), että minun Luojani tempaa äkisti minun pois.
