Ioba 28
1 HE oiaio, he wahi ahu no ke kala, A he wahi no ke gula, kahi a lakou e hoomaemae ai.
Hopialla on hänen lähtemisensä, ja kullalla sia, jossa valetaan.
2 Ua laweia ka hao mailoko mai o ka lepo, A ua hooheheeia ke keleawe mailoko mai o ka pohaku.
Rauta otetaan maasta, ja kivistä vaski valetaan.
3 Hoonoho no ia i ka hope no ka pouli, A imi no ia ma na wahi hohonu a pau; I ka pohaku o ka pouli a me ka malu make.
Pimeydelle asetti hän lopun, ja kaiken täydellisyyden hän tutki, niin myös kiven, joka paksussa pimeydessä on, ja kuoleman varjon.
4 Eli ae ia i lua mao aku mai kahi e noho ai na kanaka; Iho lakou ilalo aole ma ka wawae, A lewa lakou mai kanaka aku.
Siitä vuotaa senkaltainen osa, että ympäriasuvaiset ei taida siitä jalkaisin käydä ylitse: se tyhjetään ihmisiltä ja vuotaa pois.
5 O ka honua, kahi i puka mai ai ka berena, Ua hoohuaiia oia malalo iho ona e like me ke ahi.
Vilja kasvaa maasta, jonka alla se muutetaan niinkuin tuulelta.
6 O kona mau pohaku, kahi o ka sapira; A he lepo gula kona.
Saphiri löydetään muutamista paikoista, ja maan kokkareita, joissa kultaa on.
7 O ke alanui aole i ikeia e ka manu, Aole i ikeia e ka maka o ka vuletura;
Sitä polkua ei ole yksikään lintu tuntenut, eikä variksen silmä nähnyt.
8 Aole i hehi iho na holoholona hihiu ia ia, Aole ka liona i maalo ae ilaila.
Ne ylpiät sikiät ei ole sitä sotkuneet, eikä jalopeura käynyt sen päällä.
9 Kau aku no ia i kona lima maluna o ka pohakupaa; Hookahuli ae ia i na mauna mai ke kumu aku.
Kädellä kallioon ruvetaan, ja vuoret ylösalaisin kukistetaan.
10 Hoopoha no ia i ke kahawai mawaena o na pohaku; A ike no kona maka i na mea waiwai nui a pau.
Ojat lasketaan kallioista, ja kaikkein kalliimmatkin näkee silmä.
11 Pani aku no ia i na wai i ke kahe ana iho, A o na mea i hunaia kana i lawe mai ai i ka malamalama.
Virrat estetään juoksemasta, ja ne ilmoitetaan, mitkä näissä peitetyt ovat.
12 Aka, mahea la e loaa'i ka noeau? Mahea hoi kahi o ka naauao?
Mutta kusta taito löydetään, ja kussa on ymmärryksen sia?
13 Aohe kanaka i ike i kona kumukuai; Aole hoi e loaa ia ma ka aina o ka poe e ola ana.
Ei yksikään ihminen tiedä hänen siaansa, eikä löydeta elävien maasta.
14 I mai ka hohonu, Aole ia iloko o'u: I mai la hoi ke kai, Aole ia me au.
Syvyys sanoo: ei se ole minussa, ja meri sanoo: ei se ole minun tykönäni.
15 Aole e haawiia ke gula maikai i kumu e loaa mai ai, Aole hoi e kaupaona ke kala i kumukuai nona.
Ei hänestä anneta kultaa, eikä hopiaa punnita sen hinnaksi.
16 Aole e kau pu ia oia me ke gula o Opira, Me ka pohaku onika maikai a me ka sapira.
Ei Ophirin kulta, eli kalliit Onikin ja Saphirin kivet ole verratut hänen kanssansa.
17 Aole e hoolikeia ke gula a me ka pohaku aniani me ia: Aole e hooliloia ia mea no na ipu gula maikai.
Kulta ja kallis kivi ei taideta siihen verrattaa, eikä se taideta vaihetettaa kultaisiin astioihin.
18 Aole e manaoia ke akoakoa, a me ka pohaku maikai: No ka mea, o ka waiwai o ka noeau ua oi aku ia mamua o na momi.
Ramot ja Gabis ei ole mitään sen suhteen: se pidetään kalliimpana päärlyjä.
19 Aole e hoolikeia ke topaza o Aitiopa me ia, Aole hoi ia e kau pu ia me ke gula maikai.
Topatsi Etiopiasta ei ole siihen verrattava, ja puhtain kulta ei maksa mitään sen suhteen.
20 Mai hea mai hoi ka noeau? A mahea hoi kahi o ka naauao?
Kusta siis taito tulee? ja kussa on ymmärryksen sia?
21 No ka mea, ua hunaia oia mai na maka aku o ka poe a pau e ola ana, A ua nalo oia mai na manu o ka lewa aku.
Hän on peitetty kaikkein elävien silmistä, ja salattu taivaan linnuiltakin.
22 I mai la ka po a me ka make, Ua lohe no maua me ko maua pepeiao i kona lono.
Kadotus ja kuolema sanovat: me olemme korvillamme kuulleet hänen sanomansa.
23 Ua maopopo no i ke Akua kona aoao, A oia ka i ike i kona wahi.
Jumala tietää hänen tiensä, ja hän tuntee hänen siansa.
24 No ka mea, oia ka i nana aku i na welau o ka honua, Ua ike no ia malalo o ka lani a pau;
Sillä hän katselee maan ääriin, ja näkee kaikki, mitä taivaan alla on,
25 E hana i ka mea kaupaona no ka makani, A ua ana no ia i na wai maloko o ka mea ana.
Niin että hän antaa tuulelle hänen painonsa ja vedelle hänen mittansa.
26 I kana hana ana i ke kanawai no ka ua, A me ke ala no ka uwila o ka hekili;
Koska hän asetti sateelle määrän ja pitkäisen tulen leimauksille hänen tiensä,
27 Alaila ike no oia ia mea, a hoike mai hoi ia; Hoomakaukau oia ia mea, a imi aku hoi ia mea.
Silloin näki hän sen ja luki sen: hän valmisti sen ja myös tutki sen,
28 A ua i mai no ia i ke kanaka, Aia hoi, o ka makau i ka Haku, oia ka noeau; A o ka haalele i ka hewa, oia ka naauao.
Ja sanoi ihmiselle: katso, Herran pelko on taito; ja karttaa pahaa on ymmärrys.
