Ioba 27
1 A OLELO hou mai la o Ioba i kana olelonane, i mai la,
Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:
2 Ma ke ola o ke Akua, nana i lawe aku kuu pono; A ma ka Mea mana, nana i hooawahia kuu uhane;
"Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:
3 I ka manawa a pau o kuu hanu iloko o'u, A o ke ola o ke Akua iloko o kuu mau puka ihu;
niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,
4 Aole e olelo kuu lehelehe i ka hewa, A o kuu elelo aole e hoike aku i ka wahahee.
eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.
5 Aole loa wau e hoapono aku ia oukou, a make au; Aole owau e lawe aku i kuu pono mai o'u aku la.
Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
6 Ma kuu pono ke hoopaa nei au, aole au e hookuu aku; Aole e hoino mai ia'u kuu naau i kekahi o kuu mau la.
Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.
7 E hoohalikeia kuu enemi me ka mea hewa, A o ka mea ku e mai ia'u me he mea pono ole la.
Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
8 No ka mea, heaha ka manaelana o ka aia, i ka wa e hoopau ai ia ia, I ku wa e kaili aku ai ke Akua i kona uhane?
Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?
9 E hoolohe mai anei ke Akua i kona auwe ana, I ka manawa e hiki mai ai ka popilikia maluna ona?
Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?
10 E hauoli anei ia i ka Mea mana? E kahea mau loa anei ia i ke Akua?
Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?
11 E ao aku au ia oukou ma ka lima o ke Akua: Aole au e huna i ka mea me ka Mea mana.
Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.
12 Aia hoi, o oukou a pau, ua hoomaopopo oukou ia; No ke aha la oukou i manao lapuwale ai pela?
Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
13 Eia ka uku no ke kanaka hewa imua o ke Akua, O ka hooilina a ka poe hookaumaha e loaa'i, mai ka Mea mana mai.
Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
14 Ina e hoonuiia kana poe keiki, no ka pahikaua no; A o kana poe mamo, aole e maona i ka berena.
Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.
15 O kona poe e koe ana, e kanuia i ka make: Aole hoi e kanikau kana mau wahinekanemake.
Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.
16 Ina e hoiliili oia i ke kala e like me ka lepo, A e hoomakaukau i ka lolekomo e like me ka palolo;
Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,
17 E hoomakaukau no, aka, na ka mea pono e hookomo, A o ke kala, na ka mea hala ole e puunaue.
kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.
18 Kukulu no ia i kona hale me he mu la, A e like me ke kamala a ke kiai i hana'i.
Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.
19 Moe iho ilalo ka mea waiwai, aole e kanuia; Wehe ae ia i kona maka, aole iho la ia.
Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.
20 Kau mai la na weliweli ia ia, e like me na wai, I ka po, lawe aku ka puahiohio ia ia.
Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.
21 Na ka makani hikina ia e lawe aku, a hele aku ia, A o ka ino e lawe ia ia mai kona wahi aku.
Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.
22 E hoolei aku [ke Akua] ia ia, aole ia e minamina: I ka holo ana, e holo no ia mai kona lima aku.
Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.
23 E pai lakou i ko lakou lima ia ia, A e kipaku ia ia mai kona wahi aku.
Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."
