Ieremia 6
1 E NA mamo a Beniamina, e hoakoakoa oukou e holo aku mawaho o Ierusalema; a e puhi i ka pu ma Tekoa, a e kau hoi i ka hoailona o ke ahi ma Betehakerema. No ka mea, aneane mai ka hewa, a me ka make nui, mai ke kukulu akau mai.
Kootkaat teitänne, te Benjaminin lapset, Jerusalemista, ja puhaltakaat torveen Tekoassa, ja nostakaat lippu Betkeremissä; sillä pohjasta on pahuus ja suuri viheliäisyys käsissä.
2 Ua hoopau no au i ke kaikamahine o Ziona, i ka mea puloku, a palupalu.
Minä olen verrannut Zionin tyttären kauniisen ja ihanaiseen:
3 E hele mai no io na la na kahu hipa, me ko lakou poe hipa, e kukulu no lakou i na halelewa a puni ia wahi; e ai no kela mea keia mea i kona wahi iho.
Mutta paimenet tulevat hänen tykönsä laumoinensa; he panevat majansa hänen ympärillensä, ja kukin kaitsee paikassansa,
4 E hoomakaukau oukou e kaua ia ia; e ku mai, e pii ku e kakou ia ia i ke awakea. Auwe kakou! no ka mea, e pau ana ka la; ua hohola ae ka molehulehu o ke ahiahi.
(Ja sanoo: ) pyhittäkäät sota häntä vastaan, nouskaat ja käykäämme puolipäivänä ylös; voi meitä! sillä ehtoo joutuu ja varjo tulee suureksi.
5 E ku mai, e hele hoi kakou i ka po, a e wawahi i kona mau hale alii.
Nouskaat ja astukaamme ylös yöllä, ja hävittäkäämme hänen jalot huoneensa.
6 No ka mea, ua olelo mai o Iehova o na kaua penei, E kua oukou ilalo i mau laau, a e hana hoi i puu ku e ia Ierusalema; oia ke kulanakauhale e hoopaiia'i; o ka hooluhi wale no ko loko ona.
Sillä näin sanoo Herra Zebaot: kaatakaat puita, ja tehkäät multaseiniä Jerusalemia vastaan; sillä kaupunki pitää kuritettaman, sen sisällä on sula vääryys.
7 A like me ka punawai i puai mai i kona mau wai, pela no oia i puai mai i kona hewa. Ua loheia ka lawe wale a me ka hao ana maloko ona; imua o ko'u alo, ua mau loa no ke kaumaha a me ka palapu.
Niinkuin lähde kuohuttaa vetensä; niin kuohuu myös hänen pahuutensa; vääryys ja hävitys siinä kuullaan, kitu ja vaiva on aina minun edessäni.
8 E aoia oe, e Ierusalema, o haalele kuu uhane ia oe, a hooneoneo aku hoi au ia oe, he aina noho ole ia.
Anna sinuas kurittaa, Jerusalem, ettei minun sydämeni kääntyisi pois sinusta, etten minä sinua hävittäisi, niin ettei kenkään asu siinä maassa.
9 Ke olelo mai nei o Iehova o na kaua penei, E hoiliili no lakou i ke koena a pau o ka Iseraela, e like me ke kumu waina; e hoihoi i kou lima, e like me ka mea hoiliili i ka huawaina iloko o na hinai.
Näin sanoo Herra Zebaot: mitä Israelissa jäänyt on, se pitää myös sulaksi saaliiksi joutuman niinkuin viinapuu; kokota kätes koriin niinkuin viinamarjain poimia.
10 Ia wai la wau e olelo aim ai, a e ao aku hoi, i lohe lakou? Aia hoi, ua okipoepoe ole ia ko lakou pepeiao, aole hiki ia lakou ke hoolohe: aia hoi, he mea hoowahawaha ka olelo a ke Akua ia lakou, aohe o lakou lealea iloko o ia mea.
Kenelle siis minä puhun ja todistan, että joku kuulis? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamatta eikä taida kuulla; katso, he pitävät Herran sanan pilkkana ja ei kärsi sitä.
11 Nolaila, ua piha au i ka inaina o Iehova; ua auka au i ka uumi ana. E ninini aku au ia maluna o na kamalii mawaho, maluna pu no me ka ahakanaka ui; no ka mea, e lawe pio pu ia no ke kane me ka wahine, o ka mea elemakule me ka mea i nui kona mau la.
Sentähden olen minä niin täynnä Herran vihaa, etten minä taida lakata vuodattamasta, sekä lasten päälle kaduilla, ja myös nuorukaisten kokouksen päälle yhtä haavaa; sillä sekä mies että vaimo, ijällinen ja ikivanha pitää otettaman kiinni.
12 A e hooliloia ko lakou hale no na kanaka e, a me na mahinaai, a me na wahine pu; no ka mea, e kikoo aku no au i ko'u lima, maluna o ka poe e noho ana ma ka aina, wahi a Iehova.
Heidän huoneensa pitää tuleman muukalaisten käsiin, heidän peltonsa ja emäntänsä yhtä haavaa; sillä minä ojennan käteni maan asujain ylitse, sanoo Herra.
13 No ka mea, mai ka mea uuku o lakou a ka mea nui o lakou, ua makee waiwai lakou a pau; a mai ke kaula mai a ke kahuna, hana ma ka wahahee kela mea keia mea.
Sillä he kaikki ahnehtivat, sekä pienet että suuret; prophetat ja papit opettavat väärin,
14 Ua hoola hapa lakou i ka eha o ko'u poe kanaka, me ka olelo iho, He malu, he malu; aole hoi he malu.
Ja lohduttavat kansaani hänen viheliäisyydessänsä, sitä halpana pitämään, ja sanovat: rauha, rauha; ja ei rauhaa olekaan.
15 Ua hilahila anei lakou ia lakou i hana'i i ka mea e hoopailua ai? Ole, aole lakou i hilahila iki, aole hoi i ike i ka hoopalaimaka; nolaila lakou e haule ai iwaena o ka poe haule; a hoopai aku au ia lakou, alaila lakou e kulaina'i, wahi a Iehova.
Sentähden pitää heidän häpiään tuleman, että he kauhistuksen tekevät; ja vaikka he tahtovat olla häpäisemättä, eikä taida hävetä, kuitenkin pitää heidän jokaisen lankeeman toinen toisensa päälle; ja koska minä heitä kuritan, silloin pitää heidän lankeeman, sanoo Herra.
16 Ke i mai nei o Iehova penei, E ku mai oukou ma na alanui, a nana, a e ninau hoi no na kuamoo kahiko. Auhea ka aoao maikai? E hele oukou maloko olaila, a e loaa no ia oukou ka hoomaha no ko oukou poe uhane. Aka, olelo mai la lakou, Aole makou e hele.
Näin sanoo Herra: seisokaat teillä, katsokaat ja kysykäät entisiä teitä, kuka oikia tie on, sitä te vaeltakaat, niin te löydätte levon teidän sieluillenne. Mutta he sanovat: emme vaella.
17 A hoonoho iho la au i poe kiai maluna o oukou, nana i olelo, E hoolohe oukou i ke kani ana o ka pu. Aka, olelo mai la lakou, Aole makou e hoolohe.
Ja minä olen pannut teille vartiat: ottakaat vaari torven äänestä; mutta he sanovat: emme ota vaaria.
18 Nolaila, e hoolohe mai oukou, e na aina, a e ike hoi, e ka ahakanaka, i ka mea mawaenao lakou.
Sentähden, te pakanat, kuulkaat, ja ota vaari, sinä kokous, niistä mitkä heidän seassansa tapahtuu.
19 E hoolohe mai, e ka honua! aia hoi, e lawe mai ana no wau i ka hewa maluna o keia poe kanaka, i ka hua hoi o ko lakou manao iho; no ka mea, aole lakou i hoolohe mai i ka'u mau olelo, aole hoi i ko'u kanawai, aka, hoole lakou ia.
Maa, kuule sinä; katso, minä annan tulla kovan onnen tälle kansalle, heidän ansaitun palkkansa, ettei he pidä lukua minun sanastani, mutta hylkäävät minun lakini.
20 No ke aha la e hele mai ai ka mea ala mai Seba mai no'u? A me ka ohe ala mai ka aina mamao aku mai? Aole i makemakeia e a'u ko oukou mohaikuni, aole hoi i oluolu ko oukou alana.
Mitä minä lukua pidän pyhästä savusta, joka rikkaasta Arabiasta tulee, eli hyvästä kanelista, joka kaukaiselta maalta tulee? Teidän polttouhrinne ei ole minulle otollinen eikä teidän uhrinne kelpaa minulle.
21 Nolaila, ke olelo mai nei o Iehova penei, Aia hoi, e waiho aku au i mau mea e hina'i imua o keia poe kanaka, a e haule pu maluna o ia mau mea na makuakane, a me na keikikane. E make pu no ka hoalauna, a me kona hoa.
Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tälle kansalle lankeemuksen: siihen pitää sekä isät että lapset kaikki itsensä loukkaaman, ja kylän miehet pitää hukkuman toinen toisensa kanssa.
22 Ke i mai nei o Iehova penei, Aia hoi, he poe kanaka e hele mai la, mai ka aina akau mai; a e hoalaia mai ka lahuikanaka nui, mai na aoao mai o ka honua.
Näin sanoo Herra: katso, kansa on tuleva pohjoisesta maakunnasta, ja suuri kansa on nouseva maan vieristä.
23 E lalau no lakou i ke kakaka, a me ka ihe: he poe lokoino lakou, aohe o lakou lokomaikai; halulu ko lakou leo, e like me ke kai; a holo no lakou maluna o na lio i hoomakaukauia e like me na kanaka kaua e ku e aku ia oe, e ke kaikamahine o Ziona.
Jolla on joutset ja kilvet, hän on julma ja armotoin; heidän äänensä pauhaa niinkuin meri; he ajavat hevosilla, he ovat niinkuin varustettu sotaväki sinua vastaan, sinä tytär Zion.
24 Ua lohe makou i kona kaulana, ua nawaliwali hoi ko makou mau lima; ua loohia makou i ka haalulu, a me ke kuakoko e like me ko ka wahine hanau keiki.
Me olemme kuulleet heistä sanoman, ja meidän kätemme ovat nääntyneet; tuska ja ahdistus on meidät käsittänyt niinkuin lapsensynnyttäjän.
25 Mai hele aku iloko o ke kula, mai hele hoi ma na alanui; no ka mea, aia no ka pahikaua o ka enemi, a me ka makau ma na aoao a pau.
Älkään kenkään lähtekö pellolle, ja älköön kenkään tielle menkö; sillä joka paikassa on rauhattomuus vihollisen miekan tähden.
26 E ke kaikamahine o ko'u poe kanaka, e hoaahu oe i kapa Kumakena, a e lulu i ka lehu maluna ou; a e kumakena hoi oe, e like me ia no ka hanaukahi, he kumakena ino loa; no ka mea, e hele hoohikilele mai ana ka mea anai ia kakou.
O sinä, minun kansani tytär, pue säkki ylles ja aseta itses tuhkaan, sure niinkuin ainoaa poikaa suurella murheella; sillä hävittäjä tulee äkisti meidän päällemme.
27 Ua hoonoho wau ia oe, i hale kiai, a i pakaua mawaena o ko'u poe kanaka, i ike oe, a e hoao i ko lakou aoao.
Minä olen pannut sinun vartian torniksi ja linnaksi minun kansassani, tietämään ja koettelemaan heidän teitänsä.
28 He poe hoihope ino lakou a pau, e hele ana me ka ahiahi; he keleawe lakou, a he hao hoi; he poe hoohaumia lakou a pau.
He ovat kaikki peräti pois luopuneet, vaeltain petollisesti; he ovat kaikki turmeltu vaski ja rauta.
29 Ua wela na upamakani, ua pau i ke ahi ke kepau; o ka mea hoohehee, hoohehee makehewa no oia: no ka mea, aole i laweia'ku ka poe hewa.
Palkeet ovat tulella poltetut, lyijy raukee pois, sulaaminen on hukassa; sillä ei paha ole eroitettu.
30 E kapaia no lakou, he kala i haaleleia, no ka mea, ua haalele o Iehova ia lakou.
Sentähden he myös kutsutaan hyljätyksi hopiaksi, sillä Herra on heidät hyljännyt.
