Ieremia 37
1 NOHO aupuni iho la o Zedekia ke alii, ke keiki a Iosia, ma ka hakahaka o Konia, ke keiki a Iehoiakima. na Nebukaneza i hoonoho ia ia i alii ma ka aina o ka Iuda.
Ja Zedekia Josian poika tuli kuninkaaksi Konian Jojakimin pojan siaan; sillä Nebukadnetsar, Babelin kuningas, teki hänen Juudan maan kuninkaaksi.
2 Aole oia, aole kana poe kauwa, aole hoi na kanaka o ka aina i hoolohe i na olelo a Iehova, ana i olelo mai ai ma ke kaula ma Ieremia.
Mutta hän ja hänen palveliansa ja maan kansa ei totelleet Herran sanaa, jonka hän propheta Jeremian kautta puhui.
3 A hoouna ae la o Zedekia, ke alii ia Iehukala, ke keiki a Selemia, a me Zepania, ke keiki a Maaseia ke kahuna, io Ieremia la, i ae la, E pule oe ia Iehova, i ko kakou Akua, no kakou.
Kuitenkin lähetti kuningas Zedekia Jukalin Selamjan pojan, ja Zephanian Maasejan pojan, papin, propheta Jeremian tykö sanomaan: rukoile meidän edestämme Herraa meidän Jumalaamme.
4 Hele mai la o Ieremia iloko. a puka aku la iwaho iwaena o na kanaka; no ka mea, ia manawa aole lakou i hoolei ia ia iloko o ka hale paahao.
Sillä Jeremia kävi ulos ja sisälle kansan seassa, ja ei kenkään pannut häntä vankiuteen.
5 Alaila, ua hele mai ka poe kaua o Parao, mai Aigupita mai; a lohe ko Kaledea, ka poe e hoopilikia ana ia Ierusalema i ka olelo no lakou, alaila haalele lakou ia Ierusalema.
Niin oli Pharaon sotajoukko lähtenyt Egyptistä; ja Kaldealaiset, jotka olivat Jerusalemin piirittäneet, kuulivat heistä sanoman, ja läksivät pois Jerusalemista.
6 Alaila, hiki mai ka olelo a Iehova i ke kaula, ia Ieremia, i mai la,
Ja Herran sana tapahtui propheta Jeremialle ja sanoi:
7 Ke olelo mai nei o Iehova ke Akua o ka Iseraela; Penei oe e olelo aku ai i ke alii o ka Iuda, ka mea i hoouna mai ia oe io'u nei e ninau mai ia'u; Aia hoi, o ka poe kaua o Parao i hele e kokua ia oukou, e hoi hou no lakou i ko lakou aina iho.
Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: näin sanokaat Juudan kuninkaalle, joka teidät on minun tyköni lähettänyt kysymään minulta: katso, Pharaon joukko, joka teidän avuksenne on lähtenyt, pitää jälleen menemän kotiansa Egyptiin.
8 A e hele hou mai no ko Kaledea e kaua i keia kulanakauhale, a e hoopio no lakou i keia wahi, a e puhi hoi i ke ahi.
Ja Kaldealaisten pitää palajaman ja sotiman tätä kaupunkia vastaan, ja voittaman sen, ja polttaman sen tulella.
9 Ke olelo mai nei o Iehova penei; Mai hoopunipuni oukou ia oukou iho, me ka olelo, E hele aku ko Kaledea, mai o kakou aku; no ka mea, aole lakou e hele aku.
Sentähden sanoo Herra näin: älkäät pettäkö teidän sielujanne, ajatellen: Kaldealaiset menevät peräti pois meidän tyköämme, sillä ei heidän pidä menemän pois.
10 Ina paha, ua luku oukou i ka poe kaua a pau o ko Kaledea, na mea i kaua mai ia oukou, a koe kekahi mau kanaka wale no i hoehaia, e ku hou mai no kela mea keia mea iloko o kona halelewa, a e puhi i keia kulanakauhale i ke ahi.
Ja vaikka te vielä löisitte koko Kaldealaisten sotajoukon, jotka teitä vastaan sotivat, ja muutamat heistä saisivat haavoja; niin pitäis heidän vielä sittenkin kunkin majastansa nouseman, ja polttaman tämän kaupungin tulella.
11 A i ka wa i pii aku ai ka poe kaua o Kaledea mai Ierusalema aku no ka makau i ka poe kaua o Parao,
Kuin Kaldealaisten sotajoukko oli lähtenyt Jerusalemista, Pharaon sotajoukon tähden,
12 Alaila, hele aku la o Ieremia iwaho o Ierusalema e hele i ka aina o ka Beniamina, e hookaawale ia ia iho malaila iwaena o na kanaka.
Meni Jeremia ulos Jerusalemista, ja tahtoi mennä Benjaminin maalle, ratkaisemaan ja kirvottamaan itsiänsä siellä kansan seasta.
13 A hiki oia i ka pukapa o ka Beniamina, aia malaila kekahi luna, o Iriia kona inoa, he keiki na Selemia, ke keiki a Hanania. A lalau iho la oia ia Ieremia i ke kaula, i ae la, Ke iho aku nei oe i ko Kaledea.
Ja kuin hän tuli Benjaminin porttiin, niin siellä oli oven vartion päämies, nimeltä Jirja Selemjan poika, Hananian pojan; se tarttui propheta Jeremiaan, ja sanoi: sinä tahdot mennä Kaldealaisten tykö.
14 Alaila, olelo aku la o Ieremia, he wahahee, aole e iho aku i ko Kaledea. Aole nae ia i hoolohe mai i kana; aka, lalau mai la o Iriia ia Ieremia, a lawe aku la ia ia i na'lii.
Jeremia sanoi: ei se ole tosi, en minä mene Kaldealaisten tykö. Mutta ei Jirja tahtonut häntä kuulla, vaan otti Jeremian kiinni ja vei hänen pääruhtinasten tykö.
15 A huhu mai la na'lii ia Ieremia, a hahau mai la ia ia, a hoolei ia ia iloko o ka halepaahao, ma ka hale o Ionatana, ke kakauolelo; no ka mea, ua hoolilo lakou ia hale, i wahi paahao.
Ja pääruhtinaat olivat Jeremialle vihaiset, ja antoivat lyödä häntä, ja heittivät hänen vankiuteen Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen; sillä sen he panivat vankihuoneeksi.
16 A ua komo o Ieremia iloko o ka luapaahao, a iloko o na keena, a he nui na la o kona noho ana malaila;
Niin meni Jeremia luolaan ja vankiuteen, ja oli siellä kauvan aikaa.
17 Alaila, hoouna mai la o Zedekia, ke alii, a lawe mai la ia ia iwaho. A ninau malu mai la ke alii ia ia ma kona hale, i mai la, He olelo anei mai Iehova mai? I aku la o Ieremia, He olelo no; no ka mea, ua olelo mai oia, E haawiia no oe iloko o ka lima o ke alii o Babuloua.
Ja kuningas Zedekia lähetti noutamaan häntä, ja kysyi salaa häneltä huoneessansa ja sanoi: onko nyt joku sana ilmaantunut Herralta? Jeremia sanoi: on, ja sanoi: sinä pitää annettaman Babelin kuninkaan käsiin.
18 Olelo aku la no hoi o Ieremia i ke alii ia Zedekia, Heaha ka hewa a'u i hana aku ai ia oe, a i kau poe kauwa, a i keia poe kanaka, i hahao ai oukou ia'u iloko o ka halepaahao?
Ja Jeremia sanoi kuningas Zedekialle: mitä minä olen rikkonut sinua, palvelioitas ja tätä kansaa vastaan, että te minun vankiuteen olette heittäneet?
19 Auhea ko oukou poe kaula, ka poe i wanaua mai ia oukou me ka olelo iho, Aole hele ku e mai ke alii o Babulona ia oukou, aole hoi ku e i keia aina?
Kussa nyt ovat teidän prophetanne, jotka teille ennustivat ja sanoivat: ei Babelin kuningas tule teidän päällenne, eikä tämän maan päälle.
20 Nolaila, ke nonoi aku nei au ia oe e hoolohe mai, e kuu Haku ke alii. Ke nonoi aku nei au, i aeia mai ka'u nonoi ana imua ou, i ole oe e hoihoi ia'u i ka hale o Ionatana, ke kakauolelo, o make auanei au malaila.
Ja nyt, herrani kuningas, kuule minua, ja anna minun rukoukseni tulla sinulta kuulluksi, ja älä minua taas lähetä Jonatanin, kirjoittajan, huoneesen, etten minä siellä kuolisi.
21 Alaila, kauoha ae la o Zedekia, ke alii, e hoonoho lakou ia Ieremia ma ke kahua o ka halepaahao, i haawi hoi lakou nana, i kela la i keia la i hookahi apana berena, mai ke alanui mai o ka poe kahu palaoa, a hiki i ka manawa e hoopauia'i ka berena o ke kulanakauhale. A noho iho la o Ieremia ma ke kahua o ka halepaahao.
Silloin käski kuningas Zedekia, että Jeremia piti tallella pidettämän pihassa vankihuoneen edessä, ja käski hänelle antaa päiväksi osan leipää Leipojan kujalta, siihenasti kuin kaikki leivät kaupungista kuluneeksi tulivat. Niin Jeremia siis oli vankihuoneen pihassa.
