Ieremia 31
1 I A manawa, wahi a Iehova, owau auanei ke Akua o na ohana a pau o ka Iseraela, a o lakou auanei ko'u poe kanaka.
"Siihen aikaan, sanoo Herra, minä olen kaikkien Israelin sukukuntien Jumala, ja he ovat minun kansani."
2 Ke i mai nei o Iehova penei, O na kanaka i koe o ka pahikaua, loaa no ia lakou ka lokomaikai ma ka waonahele, o ka Iseraela hoi, ia'u i hele ai e hoomaha ia lakou.
Näin sanoo Herra: "Kansa, miekalta säästynyt, löysi erämaassa armon; minä menen saattamaan sen, Israelin, rauhaan".
3 I ka wa kahiko, ikea o Iehova ia'u, i mai la, Oiaio, ua mau loa ko'u aloha aku ia oe; nolaila, ua hooloihi aku au i ka lokomaikai nou.
Kaukaa ilmestyy minulle Herra: "Iankaikkisella rakkaudella minä olen sinua rakastanut, sentähden minä olen vetänyt sinua puoleeni armosta.
4 E kukulu hou ana no wau ia oe, a e kukuluia no oe, e ke kaikamahine puupaa o ka Iseraela. E kahiko hou ia no oe i kou mau pahu kani, e hele aku no i ka haa ana o ka poe olioli.
Minä rakennan sinut jälleen, ja sinä tulet rakennetuksi, neitsyt Israel. Sinä kaunistat itsesi jälleen käsirummuillasi ja lähdet iloitsevaisten karkeloon.
5 E kanu hou ana no oe i na kumuwaina ma na mauna o Samaria; e kanu no ka poe kanu, a e ai wale hoi.
Sinä istutat jälleen viinitarhoja Samarian vuorille; ne, jotka istuttavat, saavat korjata hedelmätkin.
6 No ka mea, e hiki mai auanei ka la e hea aku ai ka poe kiai maluna o ka mauna o Eperaima, E ala mai oukou, a e pii aku kakou i Ziona, io Iehova la, i ko kakou Akua.
Sillä päivä on tuleva, jolloin vartijat huutavat Efraimin vuorella: 'Nouskaa, lähtekäämme Siioniin Herran, meidän Jumalamme, tykö'.
7 No ka mea, ke olelo mai nei o Iehova penei; E mele olioli no Iehova, a e hauoli hoi ma ke poo o na aina; e kala aku, a e halelu, a e olelo iho, E Iehova, e hoola oe i kou poe kanaka i ke koena o ka Iseraela.
Sillä näin sanoo Herra: Riemuitkaa iloiten Jaakobista, kohottakaa riemuhuuto hänelle, joka on kansojen pää; kuuluttakaa, kiittäkää ja sanokaa: 'Auta, Herra, kansaasi, Israelin jäännöstä'.
8 Aia hoi, e lawe no wau ia lakou, mai ka aina o ke kukulu akau mai, a e hoiliili hoi ia lakou, mai na mokuna mai o ka honua, me lakou pu no, ka poe makapo, a me ka poe oopa, a me ka wahine hapai, a me ka wahine hanau keiki ana; he poe nui ka i hoi pu mai.
Katso, minä tuon heidät pohjoisesta maasta, kokoan heidät maan perimmäisiltä ääriltä. Heissä on sokeita ja rampoja ynnä raskaita ja synnyttäväisiä: suurena joukkona he palajavat tänne.
9 E hele mai no lakou me ka uwe, ia lakou e pule ai, e alakai no wau ia lakou; e hoohele no wau ia lakou ma na kahawai, ma ke ala pololei; aole lakou e kulanalana malaila, no ka mea, he Makua no wau no ka Iseraela, a o Eperaima ka'u hiapo.
Itkien he tulevat, ja minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen. Minä vien heidät vesipuroille, tasaista tietä, jolla he eivät kompastu. Sillä minä olen Israelin isä, ja Efraim on minun esikoiseni.
10 E hoolohe oukou i ka olelo a Iehova, e ko na aina, a e kala aku hoi ma na aina loihi e aku, a e olelo, O ka mea i hoopuehu i ka Iseraela, nana no lakou e hoiliili, a e malama ia lakou, e like me ke kahuhipa i kona poe hipa.
Kuulkaa Herran sana, te kansat, ilmoittakaa kaukaisissa merensaarissa ja sanokaa: Hän, joka Israelin hajoitti, on sen kokoava ja varjeleva sitä niinkuin paimen laumaansa.
11 No ka mea, ua hoolapanai o Iehova ia Iakoba me ka uku hoopakele ia ia, mailoko mai o ka lima i oi aku ka ikaika i kona.
Sillä Herra on lunastanut Jaakobin ja vapahtanut hänet häntä väkevämmän kädestä.
12 A e hele mai no lakou a e oli ma kahi kiekie o Ziona, a holo pu no lakou i ka maikai o Iehova, no ka huapalaoa, a no ka waina, a no ka aila, a no na keiki o na hipa, a me na bipi; a e like auanei ko lakou uhane me ka mahinaai i mau; aole loa lakou e kaumaha hou aku.
Ja he tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla, tulevat virtanaan Herran hyvyyden tykö, jyväin, viinin ja öljyn ääreen, karitsain ja karjan ääreen. Ja heidän sielunsa on oleva niinkuin runsaasti kasteltu puutarha, eivätkä he enää näänny.
13 Alaila, e olioli no ka wahine puupaa ma ka haa ana, o na kanaka opiopio a me na elemakule pu; no ka mea, e hoololi au i ko lakou kaumaha ana i olioli, a e hoomaha au ia lakou, a e hoohauoli ia lakou mailoko mai o ko lakou kaumaha.
Silloin neitsyt iloitsee karkelossa ja nuorukaiset ja vanhukset yhdessä. Minä muutan heidän surunsa riemuksi, annan heille lohdutuksen ja ilon heidän murheensa jälkeen.
14 A hoomaona aku au i ka uhane o na kahuna i ka momona, a e maona auanei ko'u poe kanaka i ko'u maikai, wahi a Iehova.
Ja minä virvoitan pappien sielut lihavuuden ääressä, ja minun kansani ravitaan minun hyvyydelläni, sanoo Herra.
15 Ke i mai nei o Iehova penei; Ua loheia ka leo ma Rama, he pihe, a me ka uwe nui ana; e uwe ana o Rahela no kana mau keiki, a hoole oia, aole e na no kana mau keiki, no ka mea, aole ae nei lakou.
Näin sanoo Herra: Kuule, Raamasta kuuluu valitus, katkera itku: Raakel itkee lapsiansa, hän ei lohdutuksesta huoli surussaan lastensa tähden, sillä niitä ei enää ole.
16 Ke i mai nei o Iehova penei; E uumi oe i kou leo i ka uwe ana, a me kou mau maka i ua waimaka; no ka mea, e ukuia no kau hana. wahi a Iehova; a e hele hou mai no lakou, mai ka aina mai o ka enemi.
Näin sanoo Herra: Pidätä äänesi itkusta, silmäsi kyyneleistä, sillä sinun työstäsi on tuleva palkka, sanoo Herra, ja he palajavat vihollisen maasta.
17 He lana no ka manao i kou hope, wahi a Iehova, i hele hou mai no na keiki i ko lakou mokuna iho.
Sinulla on tulevaisuuden toivo, sanoo Herra: sinun lapsesi palajavat omalle maalleen.
18 Oiaio no ua lohe au ia Eperaima e olo pihe ana, Ua paipai mai oe ia'u, a ua paipaiia mai au, e like me ka bipi maa ole. E hoohuli oe ia'u, a e hoohuliia no wau, no ka mea, o oe no o Iehova, ko'u Akua.
Minä olen kyllä kuullut Efraimin valittavan: 'Sinä olet kurittanut minua, olen saanut kuritusta niinkuin vikuroiva vasikka. Palauta minut, niin minä palajan; sillä sinä olet Herra, minun Jumalani.
19 No ka mea, mahope o ko'u hoohuliia, mihi no wau; a mahope o ko'u aoia mai, hahau no wau i ko'u uha. Hilahila no wau, oia, hoopalaimaka no hoi, no ka mea, kaikai no wau i ka hoowahawaha o ko'u wa opiopio.
Sillä käännyttyäni minä kadun, ja päästyäni ymmärrykseen minä lyön lanteeseeni. Minä häpeän, tunnen häpeätä, sillä minä kannan nuoruuteni pilkkaa.'
20 O Eperaima anei ka'u keiki aloha? He keiki anei ia e olioli ai? No ka mea, mai ka wa mai o kau olelo ku e ana ia ia, he oiaio, ke hoomanao mau nei au ia ia: nolaila, e haehae nei ko'u opu nona; he oiaio no e lokomaikai aku no wau ia ia, wahi a Iehova.
Eikö Efraim ole minun kallis poikani, minun lempilapseni? Sillä niin usein kuin minä puhunkin häntä vastaan, alati minä häntä muistan. Siksi minun sisimpäni väräjää hänen tähtensä: minun täytyy armahtaa häntä, sanoo Herra.
21 E kukulu oe i ahu, a hana hoi i puu kiekie nou; e kau oe i kou naau ma ke kuamoo, ma ke ala au i hele ai. E huli hou oe, e ke kaikamahine puupaa o ka Iseraela, e huli hou oe i keia mau kulanakauhale ou.
Pystytä itsellesi kivimerkkejä, aseta itsellesi tienviittoja, paina mieleesi tie, polku, jota olet kulkenut. Palaja, neitsyt Israel, palaja näihin kaupunkeihisi.
22 Pehea la ka loihi o kou aea ana aku, e ke kaikamahine hoi hope? No ka mea, ua hana o Iehova i ka mea hou ma ka honua, na ka wahine no e hoomalu i ke kane.
Kuinka kauan sinä mutkistelet sinne ja tänne, sinä luopiotytär? Sillä Herra luo maahan uutta: nainen miestä piirittää.
23 Penei ka olelo ana mai a Iehova o na kaua, ke Akua o ka Iseraela; E olelo hou no lakou i keia mau olelo ma ka aina o ka Iuda, a ma kolaila mau kulanakauhale, i ka wa a'u e hoihoi ai i ko lakou pio ana; Na Iehova e hoopomaikai ia oe, i kahi e noho ai o ka hoopono, ka mauna hoi o ka hemolele.
Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran sanotaan Juudan maassa ja sen kaupungeissa, kun minä käännän heidän kohtalonsa, tämä sana: 'Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asuinsija, sinä pyhä vuori'.
24 A e noho pu no maloko olaila, ma ka Iuda hoi, a maloko o kolaila mau kulanakauhale a pau ka poe mahiai, a me ka poe malama hipa.
Ja Juuda kaikkine kaupunkeineen asuu siellä yhdessä, peltomiehet ja ne, jotka vaeltavat laumoineen.
25 No ka mea, ua hooana aku au i ka uhane i makewai, a ua hoomaona wau i na uhane a pau i niuniu.
Sillä minä virvoitan väsyneen sielun, ja jokaisen nääntyvän sielun minä ravitsen."
26 Alaila, ala iho la au, a nana ae la, a ua oluolu ko'u hiamoe ana ia'u.
Siihen minä heräsin ja katselin, ja uneni oli minusta suloinen.
27 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e lulu iho ai au i ka ohana a Iuda, i ka hua a ke kanaka a me ka hua a ka holoholona.
"Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä kylvän Israelin maahan ja Juudan maahan ihmisen siementä ja karjan siementä.
28 A e like no me ka'u i kiai iho ai maluna o lakou, e uhuki ae, a e uhai iho, a e hoohiolo, a e luku, a e hoopilikia; pela no hoi au e kiai ai maluna iho, e kukulu, a e kanu, wahi a Iehova.
Ja niinkuin minä olen valvonut repiäkseni ja kukistaakseni heitä, hajottaakseni ja hävittääkseni, tuottaakseni onnettomuutta, niin minä olen valvova rakentaakseni ja istuttaakseni heitä, sanoo Herra.
29 Ia mau la la, aole lakou e olelo hou ae, Ua ai na makuakane i ka huawaina awahia, a ua oi na niho o na keiki.
Niinä päivinä ei enää sanota: 'Isät söivät raakoja rypäleitä, lasten hampaat heltyivät';
30 Aka, e make auanei kela mea keia mea no kona hewa iho: o kela kanaka keia kanaka e ai ana i ka huawaina awahia, o kona mau niho no ke oi.
vaan jokaisen on kuoltava oman syntivelkansa tähden. Jokaiselta ihmiseltä, joka syö raakoja rypäleitä, heltyvät hänen omat hampaansa.
31 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e hana aku ai au i berita hou me ka ohana a Iseraela, a me ka ohana a Iuda:
Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä teen Israelin heimon ja Juudan heimon kanssa uuden liiton;
32 Aole e like ana me ka berita a'u i hana aku ai me ko lakou poe makaukane, i ka la a'u i lalau aku ai ia lakou ma ka lima, e lawe ia lakou mai ka aina o Aigupita mai; o ua berita la a'u ka lakou i uhai ai, ia'u i noho ai he Kane na lakou, wahi a Iehova:
en sellaista liittoa kuin se, jonka minä tein heidän isäinsä kanssa silloin, kun minä tartuin heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta, ja jonka liittoni he ovat rikkoneet, vaikka minä olin ottanut heidät omikseni, sanoo Herra.
33 Aka, o keia ka berita a'u e hana'i me ka ohana a Iseraela; Mahope iho o ia mau la, wahi a Iehova, e kau no wau i ko'u kanawai maloko o lakou, a e kakau iho ma ko lakou naau; a owau auanei ko lakou Akua, a o lakou hoi ko'u poe kanaka.
Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan sen heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.
34 Aole lakou e ao hou aku o kela mea keia mea i kona hoalauna, a o kela mea keia mea i kona hoahanau, e olelo ana, E ike ia Iehova; no ka mea, e ike auanei lakou a pau ia'u, mai ka mea liilii loa o lakou a hiki i ko lakou mea nui loa, wahi a Iehova; no ka mea, e kala aku auanei au i ko lakou hala, aole hoi au e hoomanao hou aku i ko lakou hewa.
Silloin ei enää toinen opeta toistansa eikä veli veljeänsä sanoen: 'Tuntekaa Herra'. Sillä he kaikki tuntevat minut, pienimmästä suurimpaan, sanoo Herra; sillä minä annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejänsä.
35 Penei ka olelo a Iehova, a ka mea haawi mai i ka la i lama no ke ao, a me na kanawai no ka mahina a me na hoku ma ka po, o ka mea hoaleale hoi i ke kai a halulu kona mau ale; o Iehova Sabaota kona inoa.
Näin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan päivää, kuun ja tähdet lakiensa mukaan valaisemaan yötä, hän, joka liikuttaa meren, niin että sen aallot pauhaavat-Herra Sebaot on hänen nimensä:
36 Ina e neenee aku keia mau kanawai mai ko'u alo aku, wahi a Iehova, alaila e pau auanei na mamo a Iseraela, aole ia he lahuikanaka imua o'u, a mau loa aku.
Jos väistyvät nämä lait minun kasvojeni edestä, silloin myös lakkaavat Israelin jälkeläiset olemasta kansa minun kasvojeni edessä ainiaan.
37 Ke olelo mai nei o Iehova penei; Ina e hiki ke anaia ka lani iluna, a e huliia hoi na kumu o ka honua ilalo, alaila, e haalele no au i na mamo a pau o ka Iseraela, no na mea a pau a lakou i hana'i, wahi a Iehova.
Näin sanoo Herra: Jos voidaan mitata taivaat ylhäällä ja tutkia maan perustukset alhaalla, silloin vasta minä hylkään Israelin jälkeläiset kaikki, kaiken sen tähden, mitä he ovat tehneet, sanoo Herra.
38 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e kukuluia'i ke kulanakauhale no Iehova, mai ka halekiai o Hananeela a hiki i ka pukapa o ke kihi.
Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananelin-tornista Kulmaporttiin asti.
39 A e hele aku ke kaula-ana ma o aku maluna o ka puu Gareba, a e poai mai i Goata.
Ja edelleen mittanuora kulkee suoraan Gaarebin kukkulalle ja kääntyy sitten Gooaan.
40 A o ke awawa a pau o na kupapau, a o ka lehuahi, a o na kula a pau a hiki i kahawai o Kiderona, a hiki i ka puka lio ma ka hikina, e laa ia no Iehova; aole ia e uhuki hou ia, aole hoi e hoohiolo hou ia a mau loa aku.
Ja koko laakso, ruumiineen ja tuhkineen, ja kaikki keto Kidronin puroon asti, Hevosportin kulmaan saakka itään päin, on oleva Herralle pyhitetty. Ei sitä enää ikinä hävitetä eikä kukisteta."
