Ieremia 31
1 I A manawa, wahi a Iehova, owau auanei ke Akua o na ohana a pau o ka Iseraela, a o lakou auanei ko'u poe kanaka.
Sillä ajalla, sanoo Herra, tahdon minä kaikkein Israelin sukukuntain Jumala olla; ja heidän pitää minun kansani oleman.
2 Ke i mai nei o Iehova penei, O na kanaka i koe o ka pahikaua, loaa no ia lakou ka lokomaikai ma ka waonahele, o ka Iseraela hoi, ia'u i hele ai e hoomaha ia lakou.
Näin sanoo Herra: se kansa, joka miekalta jäi, on armon korvessa löytänyt siinä, että minä ahkeroitsin saattaa Israelin lepoon.
3 I ka wa kahiko, ikea o Iehova ia'u, i mai la, Oiaio, ua mau loa ko'u aloha aku ia oe; nolaila, ua hooloihi aku au i ka lokomaikai nou.
Herra ilmestyy minulle kaukaa: minä olen ijankaikkisella rakkaudella sinua rakastanut, sentähden olen minä vetänyt sinua puoleeni sulasta armosta.
4 E kukulu hou ana no wau ia oe, a e kukuluia no oe, e ke kaikamahine puupaa o ka Iseraela. E kahiko hou ia no oe i kou mau pahu kani, e hele aku no i ka haa ana o ka poe olioli.
Minä tahdon rakentaa sinua jälleen, ja sinun, neitsy Israel, pitää rakennetuksi tuleman. Sinun pitää kaunistetuksi tuleman sinun kanteleillas, ja menemän niiden kanssa, jotka ilossa hyppäävät.
5 E kanu hou ana no oe i na kumuwaina ma na mauna o Samaria; e kanu no ka poe kanu, a e ai wale hoi.
Sinun pitää taas istuttaman viinapuita Samarian vuorilla, istuttaman ja nautitseman.
6 No ka mea, e hiki mai auanei ka la e hea aku ai ka poe kiai maluna o ka mauna o Eperaima, E ala mai oukou, a e pii aku kakou i Ziona, io Iehova la, i ko kakou Akua.
Sillä vielä on se aika tuleva, että vartiat pitää Ephraimin vuorella huutaman: nouskaat, käykäämme ylös Zioniin, Herran meidän Jumalamme tykö.
7 No ka mea, ke olelo mai nei o Iehova penei; E mele olioli no Iehova, a e hauoli hoi ma ke poo o na aina; e kala aku, a e halelu, a e olelo iho, E Iehova, e hoola oe i kou poe kanaka i ke koena o ka Iseraela.
Sillä näin sanoo Herra: huutakaat Jakobista ilolla, ja ihastukaat pakanain pään tähden: huutakaat korkiasti, ylistäkäät ja sanokaat: Herra, auta kansaas, Israelin jääneitä.
8 Aia hoi, e lawe no wau ia lakou, mai ka aina o ke kukulu akau mai, a e hoiliili hoi ia lakou, mai na mokuna mai o ka honua, me lakou pu no, ka poe makapo, a me ka poe oopa, a me ka wahine hapai, a me ka wahine hanau keiki ana; he poe nui ka i hoi pu mai.
Katso, minä tahdon antaa heidän tulla pohjoisesta maakunnasta, ja tahdon heitä koota maan ääristä, sokiat, rammat, raskaat, synnyttäväiset yhdessä; niin että heidän tänne suuressa joukossa pitää tuleman jällensä.
9 E hele mai no lakou me ka uwe, ia lakou e pule ai, e alakai no wau ia lakou; e hoohele no wau ia lakou ma na kahawai, ma ke ala pololei; aole lakou e kulanalana malaila, no ka mea, he Makua no wau no ka Iseraela, a o Eperaima ka'u hiapo.
Heidän pitää itkien ja rukoillen tuleman, niin minä heitä johdatan. Minä tahdon heitä johdattaa vesiojain reunalla tasaista tietä, ettei he loukkaisi itseänsä; sillä minä olen Israelin isä, ja Ephraim on minun esikoiseni.
10 E hoolohe oukou i ka olelo a Iehova, e ko na aina, a e kala aku hoi ma na aina loihi e aku, a e olelo, O ka mea i hoopuehu i ka Iseraela, nana no lakou e hoiliili, a e malama ia lakou, e like me ke kahuhipa i kona poe hipa.
Kuulkaat pakanat, Herran sanaa, ja julistakaat kaukana luodoissa, ja sanokaat: joka Israelin hajoitti, se kokoo hänen jälleen, ja on häntä vartioitva niinkuin paimen laumaansa.
11 No ka mea, ua hoolapanai o Iehova ia Iakoba me ka uku hoopakele ia ia, mailoko mai o ka lima i oi aku ka ikaika i kona.
Sillä Herra on lunastava Jaakobin, ja on pelastava häntä sen kädestä, joka häntä väkevämpi on.
12 A e hele mai no lakou a e oli ma kahi kiekie o Ziona, a holo pu no lakou i ka maikai o Iehova, no ka huapalaoa, a no ka waina, a no ka aila, a no na keiki o na hipa, a me na bipi; a e like auanei ko lakou uhane me ka mahinaai i mau; aole loa lakou e kaumaha hou aku.
He tulevat ja Zionin korkeudella veisaavat, ja heidän pitää joukolla Herran lahjain tykö tuleman, jyväin, viinan, öljyn, karitsain ja vasikkain tykö; niin että heidän sielunsa pitää oleman niinkuin kastettu yrttitarha, eikä enää surullinen oleman.
13 Alaila, e olioli no ka wahine puupaa ma ka haa ana, o na kanaka opiopio a me na elemakule pu; no ka mea, e hoololi au i ko lakou kaumaha ana i olioli, a e hoomaha au ia lakou, a e hoohauoli ia lakou mailoko mai o ko lakou kaumaha.
Silloin pitää neitseet hypyssä iloiset oleman, siihen myös nuoret miehet ynnä vanhain kanssa; sillä minä tahdon heidän murheensa iloksi kääntää, ja lohduttaa heitä, ja ilahutan heitä murheestansa.
14 A hoomaona aku au i ka uhane o na kahuna i ka momona, a e maona auanei ko'u poe kanaka i ko'u maikai, wahi a Iehova.
Ja minä tahdon pappien sydämet ilolla täyttää, ja minun kansani pitää minun lahjastani ravittaman, sanoo Herra.
15 Ke i mai nei o Iehova penei; Ua loheia ka leo ma Rama, he pihe, a me ka uwe nui ana; e uwe ana o Rahela no kana mau keiki, a hoole oia, aole e na no kana mau keiki, no ka mea, aole ae nei lakou.
Näin sanoo Herra: Raamasta kuuluu parkuvaisten ääni ja katkera itku; Raakel itkee lapsiansa, ja ei tahdo itsiänsä lohdutettaa lastensa tähden, ettei he ole.
16 Ke i mai nei o Iehova penei; E uumi oe i kou leo i ka uwe ana, a me kou mau maka i ua waimaka; no ka mea, e ukuia no kau hana. wahi a Iehova; a e hele hou mai no lakou, mai ka aina mai o ka enemi.
Näin Herra sanoo näin: lakaa parkumasta ja itkemästä, ja pyyhi silmistäs kyyneleet; sillä sinun työlläs pitää palkka oleman, sanoo Herra, ja heidän pitää palajaman vihollisten maasta.
17 He lana no ka manao i kou hope, wahi a Iehova, i hele hou mai no na keiki i ko lakou mokuna iho.
Ja sinun jälkeentulevaisillas pitää toivo oleman, sanoo Herra; sillä sinun lapses pitää tuleman maallensa jälleen.
18 Oiaio no ua lohe au ia Eperaima e olo pihe ana, Ua paipai mai oe ia'u, a ua paipaiia mai au, e like me ka bipi maa ole. E hoohuli oe ia'u, a e hoohuliia no wau, no ka mea, o oe no o Iehova, ko'u Akua.
Kyllä minä olen kuullut, kuinka Ephraim valittaa: sinä olet minua kurittanut minua, ja minä olen myös kuritettu, niinkuin hillimätöin vasikka. Palauta minua, niin minä palajan, sillä sinä, Herra, olet minun Jumalani.
19 No ka mea, mahope o ko'u hoohuliia, mihi no wau; a mahope o ko'u aoia mai, hahau no wau i ko'u uha. Hilahila no wau, oia, hoopalaimaka no hoi, no ka mea, kaikai no wau i ka hoowahawaha o ko'u wa opiopio.
Koska minä palautettiin, niin minä kaduin; sillä sittekuin minä taitavaksi tulin, niin minä löin lanteitani. Minä olin häväisty ja häpeen myös, sillä minun täytyy kärsiä nuoruuteni pilkkaa.
20 O Eperaima anei ka'u keiki aloha? He keiki anei ia e olioli ai? No ka mea, mai ka wa mai o kau olelo ku e ana ia ia, he oiaio, ke hoomanao mau nei au ia ia: nolaila, e haehae nei ko'u opu nona; he oiaio no e lokomaikai aku no wau ia ia, wahi a Iehova.
Eikö Ephraim ole rakas poikani ja ihana lapseni? Sillä minä kyllä hyvin muistan, mitä minä hänelle puhunut olen; sentähden minun sydämeni halkee laupiudesta hänen kohtaansa, että minä kaiketi armahdan häntä, sanoo Herra.
21 E kukulu oe i ahu, a hana hoi i puu kiekie nou; e kau oe i kou naau ma ke kuamoo, ma ke ala au i hele ai. E huli hou oe, e ke kaikamahine puupaa o ka Iseraela, e huli hou oe i keia mau kulanakauhale ou.
Pane sinulles muistomerkit, ja aseta sinulles murheenmuisto, ja kohenna sydämes oikialle tielle, jota sinun vaeltaman pitää. Palaja, neitsy Israel, palaja näiden sinun kaupunkeis tykö.
22 Pehea la ka loihi o kou aea ana aku, e ke kaikamahine hoi hope? No ka mea, ua hana o Iehova i ka mea hou ma ka honua, na ka wahine no e hoomalu i ke kane.
Kuinka kauvan sinä tahdot eksyksissä käydä, sinä vastahakoinen tytär? Sillä Herra on jotakin uutta maalla luova, vaimon pitää miestä piirittämän.
23 Penei ka olelo ana mai a Iehova o na kaua, ke Akua o ka Iseraela; E olelo hou no lakou i keia mau olelo ma ka aina o ka Iuda, a ma kolaila mau kulanakauhale, i ka wa a'u e hoihoi ai i ko lakou pio ana; Na Iehova e hoopomaikai ia oe, i kahi e noho ai o ka hoopono, ka mauna hoi o ka hemolele.
Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: Vielä täm sana sanotaan Juudan maassa ja hänen kaupungeissansa, kun minä heidän vankiutensa kääntävä olen: Herra siunatkoon sinua, sinä vanhurskauden asumus, sinä pyhä vuori.
24 A e noho pu no maloko olaila, ma ka Iuda hoi, a maloko o kolaila mau kulanakauhale a pau ka poe mahiai, a me ka poe malama hipa.
Ja Juuda ynnä kaikkein hänen kaupunkeinsa kanssa pitää siellä asuman, niin myös peltomiehet, ja jotka laumansa kanssa vaeltavat.
25 No ka mea, ua hooana aku au i ka uhane i makewai, a ua hoomaona wau i na uhane a pau i niuniu.
Sillä minä tahdon väsyneen sielut virvoittaa, ja murheelliset sielut ravita.
26 Alaila, ala iho la au, a nana ae la, a ua oluolu ko'u hiamoe ana ia'u.
Sentähden minä heräsin ja katselin, jossa minä olin makiasti maannut.
27 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e lulu iho ai au i ka ohana a Iuda, i ka hua a ke kanaka a me ka hua a ka holoholona.
Katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä tahdon Israelin huoneen ja Juudan huoneen kylvää ihmisen siemenellä ja karjan siemenellä.
28 A e like no me ka'u i kiai iho ai maluna o lakou, e uhuki ae, a e uhai iho, a e hoohiolo, a e luku, a e hoopilikia; pela no hoi au e kiai ai maluna iho, e kukulu, a e kanu, wahi a Iehova.
Ja pitää tapahtuman, että niinkuin minä olin valpas heitä hävittämään, repimään, raatelemaan, kadottamaan ja rankaisemaan: niin minä myös tahdon valpas olla heitä rakentamaan ja istuttamaan, sanoo Herra.
29 Ia mau la la, aole lakou e olelo hou ae, Ua ai na makuakane i ka huawaina awahia, a ua oi na niho o na keiki.
Ei silloin enään pidä sanottaman: isät ovat happamia viinamarjoja syöneet, ja lasten hampaat ovat huoltuneet.
30 Aka, e make auanei kela mea keia mea no kona hewa iho: o kela kanaka keia kanaka e ai ana i ka huawaina awahia, o kona mau niho no ke oi.
Vaan jokaisen pitää pahan tekonsa tähden kuoleman, ja kuka ihminen syö happamia viinamrjoja, hänen hampaansa pitää huoltuman.
31 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e hana aku ai au i berita hou me ka ohana a Iseraela, a me ka ohana a Iuda:
Katso, se aika tulee, sanoo Herra, että minä teen uuden liiton Israelin huoneen kanssa ja Juudan huoneen kanssa.
32 Aole e like ana me ka berita a'u i hana aku ai me ko lakou poe makaukane, i ka la a'u i lalau aku ai ia lakou ma ka lima, e lawe ia lakou mai ka aina o Aigupita mai; o ua berita la a'u ka lakou i uhai ai, ia'u i noho ai he Kane na lakou, wahi a Iehova:
En senkaltaista kuin entinen liitto oli, jonka minä heidän isäinsä kanssa tein, kun minä heidän käteensä rupesin, heitä Egyptin maalta johdattaakseni; jota liittoa ei he pitäneet, ja minä vallitsin heitä, sanoo Herra.
33 Aka, o keia ka berita a'u e hana'i me ka ohana a Iseraela; Mahope iho o ia mau la, wahi a Iehova, e kau no wau i ko'u kanawai maloko o lakou, a e kakau iho ma ko lakou naau; a owau auanei ko lakou Akua, a o lakou hoi ko'u poe kanaka.
Mutta tämän pitää se liitto oleman, jonka minä Israelin huoneen kanssa teen tämän ajan perästä, sanoo Herra: minä tahdon minun lakini antaa heidän sydämeensä ja sen ehidän mieliinsä kirjoittaa; ja minä tahdon olla heidän Jumalansa, ja heidän pitää minun kansani oleman.
34 Aole lakou e ao hou aku o kela mea keia mea i kona hoalauna, a o kela mea keia mea i kona hoahanau, e olelo ana, E ike ia Iehova; no ka mea, e ike auanei lakou a pau ia'u, mai ka mea liilii loa o lakou a hiki i ko lakou mea nui loa, wahi a Iehova; no ka mea, e kala aku auanei au i ko lakou hala, aole hoi au e hoomanao hou aku i ko lakou hewa.
Ja ei pidä kenenkään lähimmäistänsä opettaman, eikä veli veljeänsä, ja sanoman: tunne Herraa; sillä heidän pitää kaikkein minun tunteman, sekä pienten että suurten, sanoo Herra; sillä minä tahdon hedän pahat tekonsa antaa anteeksi, ja en ikinä enään muista heidän syntejänsä.
35 Penei ka olelo a Iehova, a ka mea haawi mai i ka la i lama no ke ao, a me na kanawai no ka mahina a me na hoku ma ka po, o ka mea hoaleale hoi i ke kai a halulu kona mau ale; o Iehova Sabaota kona inoa.
Näin sanoo Herra, joka auringon antaa päivällä valkeudeksi, kuun ja tähtien järjestyksen yöllä valkeudeksi: joka meren liikuttaa, että hänen aaltonsa pauhaavat, Herra Zebaot on hänen nimensä:
36 Ina e neenee aku keia mau kanawai mai ko'u alo aku, wahi a Iehova, alaila e pau auanei na mamo a Iseraela, aole ia he lahuikanaka imua o'u, a mau loa aku.
Kun senkaltaiset säädyt minun edestäni hukkuvat, sanoo Herra, silloin myös Israelin siemenen pitää puuttuman, ettei se ole enään kansa minun edessäni ijankaikkisesti.
37 Ke olelo mai nei o Iehova penei; Ina e hiki ke anaia ka lani iluna, a e huliia hoi na kumu o ka honua ilalo, alaila, e haalele no au i na mamo a pau o ka Iseraela, no na mea a pau a lakou i hana'i, wahi a Iehova.
Näin sanoo Herra: jos taivasta taidetaan ylhäällä mitata, ja maan perustusta alhaalla tyynni tutkiskella; niin myös minä tahdon heittää pois koko Israelin siemenen kaikkein, niiden tähden, mitkä he tehneet ovat, sanoo Herra.
38 Aia hoi, e hiki mai ana na la, wahi a Iehova, e kukuluia'i ke kulanakauhale no Iehova, mai ka halekiai o Hananeela a hiki i ka pukapa o ke kihi.
Katso, aika tulee, sanoo Herra, että Herran kaupunki rakennetaan jälleen Hananeelintornista Kulmaporttiin asti.
39 A e hele aku ke kaula-ana ma o aku maluna o ka puu Gareba, a e poai mai i Goata.
Ja mittanuora pitää siellä kohdastansa käymänhamaan Garebin kukkulaan asti, ja käymän ympäri Goaan.
40 A o ke awawa a pau o na kupapau, a o ka lehuahi, a o na kula a pau a hiki i kahawai o Kiderona, a hiki i ka puka lio ma ka hikina, e laa ia no Iehova; aole ia e uhuki hou ia, aole hoi e hoohiolo hou ia a mau loa aku.
Ja kaiken ruumiisten ja tuhkalaakson, ja kaikki pellot, hamaan Kidronin ojaan saakka, ja hamaan Hevosportin kulmaan, itään päin, pitää Herralle pyhä oleman, niin ettei sitä ikänä särjetä eli rikota.
