Ieremia 3
1 KE olelo nei lakou, Iua kipaku ke kane i kana wahine, a hele aku oia, mai ona aku la, a lilo na ke kanaka e, e hoi hou anei kela ia ia? Aole anei e hoohaumia loa ia kela aina? Ua moe kolohe no nae oe me na ipo he nui loa: aka, e hoi hou mai oe ia'u, wahi a Iehova.
Sananlasku on: katso, kuin mies eroittaa vaimonsa tyköänsä, ja se menee pois hänen tyköänsä, ja ottaa toisen miehen, ottaako hän hänen jälleen? eikö maa niin peräti saastutettaisi? Mutta sinä olet huorin tehnyt monen ystäväs kanssa; mutta tule kuitenkin jälleen minun tyköni, sanoo Herra.
2 E alawa oe i kou mau maka iluna, a i na wahi kiekie. a e nana hoi i kahi i moe ole ia'i oe. Ma na alanui, ua noho kakali oe ia lakou, e like me ko Arabia ma ka waunahele; a ua hoohaumia oe i ka aina, i kou moe kolohe ana, a i kou haua hewa ana.
Nosta silmäs ylös korkeuteen ja katso, kuinka sinä jokapaikassa huorin teet. Sinä istut tiellä, ja odotat heitä niinkuin ryöväri korvessa, ja saastutat maan huoruudellas ja pahuudellas.
3 Noliala, ua kaohiia ka ua, aole hoi i hiki mai ka ua hope ana. Aia no ia oe ka maka o ka wahine hookamakama; hoole no oe, aole oe e hoopalaimaka.
Sentähden pitää aamusateen tuleman pois, eikä ehtoosateen tuleman; sinulla on porton kasvot, et sinä tahdo ensinkään hävetä.
4 Mai keia manawa aku, aole anei oe e hea mai ia'u, E kuu makua, o oe no ke alakai o ko'u wa opiopio?
Ja kuitenkin sinä siitä ajasta huudat minua: minun Isäni, - minun nuoruuteni johdattaja.
5 E hoomauhala mau loa anei oia? E hoomauhala anei oia, a hiki i ka hopena? Aia hoi, ua olelo oe a ua hana hoi oe i na mea hewa me kou ikaika a pau.
Vihastuuko hän ijankaikkisesti, ja ei käänny julmuudestansa? Katso, sinä opetat, ja teet pahaa ja ei sinua taideta hillitä.
6 Olelo mai no hoi o Iehova ia'u, i na la ia Iosia, i ke alii, Ua ike anei oe i ka mea a ka Iseraela hoihope i hana'i? Ua hele no oia maluna o na mauna kiekie a pau, a malalo o na laau uliuli a paa, a malaila i moe kolohe ai.
Ja Herra sanoi minulle, kuningas Josian aikana: oletko sinä nähnyt, mitä vastahakoinen Israel teki? Hän meni kaikille korkeille vuorille, ja jokaisen viheriäisen puun alle, ja teki siellä huoruutta.
7 A i aku la au, mahope o kana hana ana i keia mau mea a pau, E hali mai oe. ia'u. Aole ia i huli mai, Ike ae la kona kaikuaana kipi, o ka Iuda.
Ja kuin hän näitä kaikkia tehnyt oli, sanoin minä: käännyt minun tyköni; mutta ei hän kääntynytkään; ja hänen petollinen sisarensa Juuda näki sen.
8 A ike aku la au, a kipaku aku au i ka Iseraela no ka moe kolohe aua, a haawi ia ia i ka palapala hoohemo; alaila, aole i makau kona kaikuaana kipi, o ka Iuda, hele aku no hoi ia, a moe kolohe iho la.
Ja minä näin, että vastahakoinen Israel kaikissa teki huorin, ja minä hylkäsin hänen, ja annoin hänelle erokirjan; ja ei hänen petollinen Juuda sitä peljännyt, vaan meni ja teki myös huorin.
9 A no ka kaulana o kona moe kolohe ana, hoohaumia iho la oia i ka aina, a moe kolohe no me ka pohaku, a me ka laau.
Ja hänen huoruutensa sanomasta on maakunta saastutettu; sillä hän tekee huoruutta kiven ja puun kanssa.
10 Aka, no keia mau mea a pau, aole i huli mai kona kaikuaana kipi ia'u me kona naau a pau, aka, me ka wahahee, wahi a Iehova.
Ja kaikissa näissä ei hänen petollinen sisarensa Juuda kääntynyt minun tyköni kaikesta sydämestänsä, vaan petollisesti, sanoo Herra.
11 A olelo mai la o Iehova ia'u. Ua hoapono ka Iseraela hoihope ia ia iho, mamua o ka Iuda kipi.
Ja Herra sanoi minulle: vastahakoinen Israel on jaloksi luettava petollisen Juudan suhteen.
12 O hele, e kala aku i keia mau olelo ma ke kukulu akau, a e i aku, E hoi mai, e ka Iseraela hoihope, wahi a Iehova; aole hoi au e hookau aku i ko'u ukiuki maluna o oukou; no ka mea, ua lokomaikai au, wahi a Iehova, aole hoi au e hoomauhala mau loa.
Mene ja saarnaa nämät sanat pohjaan päin, ja sano: käänny, sinä vastahakoinen Israel, sanoo Herra, niin en minä käännä kasvojani teistä pois; sillä minä olen laupias, sanoo Herra, ja en vihastu ijankaikkisesti.
13 E hai wale mai hoi oe i kou hewa, i kau hana hewa ana ia Iehova i kou Akua, a ua lulu aku oe i kou mau aoao i na malihini, malalo o na laau uliuli a pau, aole hoi oukou i hooloho i ko'u leo, wahi a Iehova.
Tunne ainoastaan sinun pahat tekos, ja ettäs olet Herraa sinun Jumalaas vastaan syntiä tehnyt, ja juossut sinne tänne vierasten jumalain tykö, kaikkein viheriäisten puiden alle; ja ette kuulleet minun ääntäni, sanoo Herra.
14 E huli mai, e na keiki hoihope, wahi a Iehova, no ka mea, ua mareia au nau: a e lawe no au ia oukou, i hookahi o ke kulanakauhale hookahi, a i elua o ka hale hookahi, a e lawe no au ia oukou i Ziona.
Kääntykäät, te vastahakoiset lapset, sanoo Herra; sillä minä kihlaan teidät minulleni, ja otan teidät yhden kaupungista ja kaksi koko sukukunnasta, ja tahdon teidät viedä Zioniin.
15 A e haawi no au ia oukou i poe kahu mamuli o'ko'u naau, nana e hanai ia oukou i ka ike, a me ka naauao.
Ja annan teille paimenet minun sydämeni jälkeen, jotka teitä pitää ravitseman opilla ja viisaudella.
16 A hiki aku i ka manawa e nui ai oukou, a mahuahua ma ka aina, ia mau la, wahi a Iehova, aole lakou e olelo hou, O ka pahu o ka berita o Iehova; aole hoi e komo ia iloko o ka naau, aole lakou e hoomanao ia mea, aole lakou e hele e ike, aole hoi e hana hou ia ia mea.
Ja se on silloin tapahtuva, kuin te moneksi tulette ja kasvatte maassa, ettei siihen aikaan, sanoo Herra, pidä enään puhuttaman Herran liitonarkista, eikä ajateltaman, ei myös sitä enään muistettaman, eli etsittämän, taikka enään tehtämän.
17 Ia manawa, e kapa no lakou ia Ierusalema, o ka nohoalii o Iehova; a e hoakoakoaia mai ko na aina a pau imua ona, i ka inoa o Iehova i Ierusalema; aole hoi lakou e hele hou mamuli o ka paakiki o ka naau hewa.
Mutta Jerusalem pitää siihen aikaan kutsuttaman Herran istuimeksi, ja kaikki pakanat pitää sinne kokoontuman Herran nimeen Jerusalemiin: eikä heidän pidä enää vaeltaman pahan sydämensä ajatusten jälkeen.
18 Ia mau la, e hele pu no ko ka hale o ka Iuda, me ko ka hale o ka Iseraela, a e hele pu mai no lakou mai ka aina o ka akau mai, a i ka aina au i haawi aku ai i aina hooili no kou poe makua.
Siihen aikaan pitää Juudan huoneen menemän Israelin huoneen tykö, ja pitää ynnä tuleman pohjan puoliselta maalta siihen maahan, jonka minä olen antanut teidän isillenne perinnöksi.
19 Aka, i iho la au, Pehea la au e waiho ai ia oe iwaena o na keiki, a haawi hoi ia oe i ka aina maikai i aina hooili nani o na pae aina? A olelo aku la au, E kapa mai oukou ia'u, o Ko'u Makua, aole hoi e huli mai o'u aku nei.
Ja minä sanon: kuinka minä olen monta lasta antava sinulle, ja sen hyvän maan ja ihanaisen perinnön, pakanain joukon. Ja minä sanon: sinä olet kutsuva minun Isäkses, etkä luovu minusta.
20 Oiaio, e like me ka wahine haalele ino i kana kane, pela oukou i haalele ino mai ai ia'u, e ko ka hale o ka Iseraela, wahi a Iehova.
Kuitenkin, niinkuin vaimo pettää rakastajansa, niin olette te minusta luopuneet, te Israelin huone, sanoo Herra.
21 Ua loheia ka Ieo maluna o na wahi kiekie, o ka uwe ana, e me ka nonoi ana a na mamo a Iseraela; a ua hookekee lakou i ko lakou aoao, a ua hoopoina lakou ia Iehova i ko lakou Akua.
Sentähden pitää kuuluman valitus, itku ja parku Israelin lapsilta korkeissa paikoissa; sillä he ovat tiensä turmelleet, ja Herran Jumalansa unohtaneet.
22 E hoi mai oukou, e na keiki hoihope, a e hoola no wau i ko oukou hoihope ana. Aia hoi, ke hele mai nei makou iou la, no ka mea, o oe no o Iehova, o ko makou Akua.
Niin palatkaat, te vastahakoiset lapset niin minä parannan teitä teidän tottelemattomuudestanne. Katso, me tulemme sinun tykös; sillä sinä olet Herra meidän Jumalamme.
23 He oiaio, he mea wahahee na mea o na mauna mai, a no na kuahiwi lehulehu mai: He oiaio, maloko o Iehova, o ko makou Akua, ke ola o ka Iseraela.
Totisesti on sula petos kukkuloilla ja kaikilla vuorilla: totisesti on Israelin autuus (ainoassa) Herrassa meidän Jumalassamme.
24 Na ka hilahila i hoopau i na hana a ko makou poe makua, mai ko makou wa uuku mai, i ko lakou hipa, a me ko lakou hipi, a me ka lakou keikikane, a me ka lakou kaikamahine.
Ja meidän isäimme asetukset, jotka me nuoruudesta olemme pitäneet, pitää häpiällä käymän pois, ynnä heidän lammastensa, karjansa, poikainsa ja tytärtensä kanssa.
25 Ke moe nei makou ilalo iloko o ko makou hilahila, a ua uhiia makou i ko makou palaimaka; no ka mea, ua hana hewa aku makou ia Iehova i ko makou Akua, o makou, a me ko makou poe makua, mai ko makou wa opiopio, a hiki loa mai nei i keia la, aole hoi i hoolohe i ka leo o Iehova, ko makou Akua.
Meidän täytyy maata häpiässämme, ja meidän ylönkatseemme peittää meidät; sillä me teimme syntiä Herraa meidän Jumalaamme vastaan, sekä me että meidän isämme, meidän hamasta nuoruudestamme niin tähän päivään asti, ja emme totelleet Herran meidän Jumalamme ääntä.
