Ieremia 15
1 A LAILA, olelo mai la o Iehova ia'u, Ina i ku mai o Mose, a me Samuela imua o'u, aole no e kau ko'u manao ma keia poe kanaka. E kiola ia lakou mai ko'u alo aku, a e puka aku lakou iwaho.
Ja Herra sanoi minulle: Jos Moses ja Samuel seisoisivat minun edessäni, niin ei sydämeni olisi sittenkään sen kansan puoleen; aja heitä pois minun edestäni, ja anna heidän mennä.
2 A ina e olelo mai lakou ia oe, Mahea makou e puka aku ai? Alaila, e olelo oe ia lakou, Ke olelo mai nei o Iehova penei, O ka poe no ka make, i ka make no; a o ka poe no ka pahikaua, i ka pahikaua no; a o ka poe no ka wi, i ka wi no; a o ka poe no ka lawepioia, i ka lawepioia no.
Ja jos he sinulle sanovat: kuhunka meidän pitää menemän? niin sano heille: näin sanoo Herra: jotka (ovat aiotut) kuolemaan, ne (menkään) kuolemaan; jotka miekkaan, ne miekkaan; jotka nälkään, ne nälkään; ja jotka vankiuteen, ne vankiuteen.
3 A e hookau aku au maluna o lakou i na mea eha, wahi a Iehova; o ka pahikaua e pepehi; o na ilio e haehae; o na manu o ka lani, a me na holoholona o ka honua, e ai, a e hoopau.
Sillä minä tahdon määrätä heille neljä kuritusta, sanoo Herra: miekan tappamaan, koirat repimään, taivaan linnut ja pedot syömään ja hukuttamaan.
4 A e haawi no wau e laweia lakou i na aina a pau o ka honua nei, no Manase, ke keiki a Hezekia, ke alii o ka Iuda, no ka mea ana i hana'i ma Ierusalema.
Ja minä tahdon ajaa heitä sinne ja tänne jokaiseen valtakuntaan maan päällä, Manassen, Hiskian Juudan kuninkaan pojan tähden, niiden tähden, mitkä hän teki Jerusalemissa.
5 No ka mea, owai ka mea aloha aku ia oe, e Ierusalema? Owai ka mea kumakena ia oe? Owai auanei ka mea e huli ae, e ninau i kou noho ana?
Sillä kuka tahtoo sinua armahtaa, Jerusalem? kuka sinua surkuttelee? kuka pitää menemän ja saattaman rauhaa sinulle?
6 Ua haalele mai oe ia'u, wahi a Iehova, ua hoi hope oe. Nolaila, e kikoo ku e aku au i ko'u lima ia oe, a e luku ia oe; no ka mea, ua uluhua wau i ka mihi ana.
Sinä olet minun hyljännyt, sanoo Herra, ja olet minusta luopunut; sentähden olen minä ojentanut käteni sinua vastaan, hukuttaakseni sinua; minä suutun jo armahtamasta.
7 E hoolulu aku au ia lakou i ka peahi lulu ma na pukapa o ka aina; e hoonele au ia lakou i na keiki, e luku aku no au i ko'u poe kanaka; aole lakou i huli, mai ko lakou aoao mai.
Minä tahdon viskata heitä viskimellä ulos maakunnan porteista; ja minun kansani, joka ei tahdo kääntyä menostansa, ne tahdon minä tehdä kaikki isättömiksi ja kadottaa.
8 E oi aku ka nui o ko lakou wahinekanemake ia'u i ko ke one o ke kai. I ke awakea, e hoopuka no au maluna o lakou, maluna hoi o ka makuwahine o ka poe ui, i poe luku. E hoopuka no au maluna ona me ka hoohikilele ka makau a me ka weliweli.
Minulla pitää enempi leskiä oleman heidän seassansa, kuin santaa meressä; minä tahdon antaa tulla nuoren hävittäjän äitiä vastaan, julkisen hävittäjän, ja annan äkisti ja tapaturmaisesti langeta kaupungin päälle:
9 Mae wale aku ka mea i hanau i na mea ehiku, e kaili ana ke ea. Ua napoo kona la i ke ao okoa; ua hilahila oia, ua hoopalaimaka hoi. A e haawi no wau i ke koena o lakou i ka pahikaua imua o ko lakou poe enemi, wahi a Iehova.
Niin että se, jolla seitsemän lasta on, pitää yksinäiseksi tuleman, ja sydämestänsä huokaaman; sillä hänen aurinkonsa pitää varhain päivällä laskeman, että hänen pitää häpiään tuleman ja häpeemän; ja ne kuin jäävät, tahdon minä antaa miekan alle heidän vihollisillensa, sanoo Herra."
10 Auwe hoi au, e kuu makuwahine, no ka mea, ua hanau mai oe ia'u, he kanaka hakaka, he kanaka paio no ko ka honua a pau! Aole au i hoolimalima kala ma ke kuala, aole hoi i aie kala ma ke kuala; aka, ke hailiili mai nei kela mea keia mea o lakou ia'u.
Voi minua, äitini, ettäs minun synnytit riiteliäksi ja vastustajaksi koko maalle! En minä ole korkoa ottanut, eikä he ole minua kasvulle antaneet, kuitenkin kaikki minulle kiroilevat.
11 I mai la o Iehova, He oiaio, e pomaikai ana kou poe i koe; oiaio, na'u no e mea aku, a e hana maikai ae ka enemi ia oe i ka manawa poino, a i ka manawa popilikia.
Herra sanoi: sinun jääneilles pitää vielä hyvin käymän; minä tahdon joutua avukses hädän ja ahdistuksen aikana vihollista vastaan.
12 Na ka hao anei e uhaki i ka hao o ke kukulu akau, a me ke keleawe?
Eikö rauta taitane särkeä sitä rautaa ja vaskea, joka pohjoisesta tulee?
13 A e haawi no wau i kou waiwai, a me kou ukana, no ka hoopio me ka uku ole ia mai, a oia hoi no kou hewa a pau, a aia no ia ma kou mau mokuna a pau.
Vaan minä tahdon (ennen) antaa sinun kalus ja tavaras raatelukseksi, ilman maksoa; ja se on kaikkein sinun synteis tähden kaikissa sinun rajoissas.
14 A na'u no e hoohele ia oe, me kou poe enemi a iloko o ka aina au i ike ole ai; no ka mea, ua hoaia ke ahi i kuu inaina, a e a no ia maluna o oukou.
Ja minä tahdon antaa sinun vietää vihollistes kanssa siihen maahan, jota et sinä tunne; sillä tuli on minun vihassani syttynyt ja pitää teidän päällänne palaman.
15 E Iehova, ua ike no oe: e hoomanao mai oe ia'u, a e ike mai hoi ia'u, a e hooponopono mai oe ia'u i ka poe hoomaau mai ia'u. Mai lawe aku oe ia'u, i kou ahonui ana. E ike oe, nou no wau i kaikai ai i ka hilahila.
Sinä, Herra, sen tiedät, muista minua ja pidä minusta suru, ja kosta minun vihollisilleni minun puolestani, älä viivytä vihaas, ota minua vastaan; sillä sinä tiedät, että minä sinun tähtes häväistään.
16 Ua loaa no kau mau olelo, a ai no wau ia mau mea; a lilo kau olelo ia'u i mea olioli, a i mea hoi e hauoli ai ko'u naau: no ka mea, ua kapaia wau ma kou inoa, E Iehova, ke Akua o na kaua.
Sinun sanas ovat saavutetut, ja minä olen ne käsittänyt, ja sinun sanas on minulle ilo ja sydämen lohdutus; ja minä olen nimitetty sinun nimes jälkeen, Herra Jumala Zebaot.
17 Aole au i noho ma ka aha o ka poe hoowahawaha, aole hoi au i olioli; noho kaawale au, no kou lima; no ka mea, ua hoopiha mai oe ia'u i ka ukiukiia.
En minä anna itsiäni pilkkaajain pariin, enkä iloitse (heidän kanssansa), vaan olen yksinänsä sinun kätes pelvon tähden: sillä sinä vihastut raskaasti minun päälleni.
18 No ke aha la i mau ai ko'u eha, a ola ole hoi ko'u hahauia, a hoole hoi i ka hoolaia? E lilo anei oe ia'u e like loa me na wai hoopunipuni, mau ole?
Miksi minun ahdistukseni kestää niin kauvan, ja minun haavani ovat aivan pahat, niin ettei niitä kukaan parantaa taida? Sinä olet minulle niin kuin lähde, joka ei enään vuotaa tahdo.
19 Nolaila, ke olelo mai nei o Iehova penei, Ina hoi mai oe, alaila, e hoihoi mai no wau ia oe, a e ku no oe imua o'u: a ina e lawe aku oe i ka mea pono, mai ka mea hewa aku, alaila, e like auanei no oe me ko'u waha. E hoi mai lakou ia oe, aka, mai hoi aku oe ia lakou.
Sentähden sanoo Herra näin: jos sinä käännyt (minun tyköni), niin minä tahdon kääntää sinun, ja sinun pitää seisoman minun edessäni; ja jos sinä eroitat hyvän pahasta, niin sinun pitää oleman niinkuin minun suuni. Heidän pitää kääntymän sinun tykös, ja et sinä käänny heidän tykönsä.
20 A e hoolilo wau ia oe i pa keleawe paa loa no keia poe kanaka; a e kaua mai no lakou ia oe, aka, aole lakou e lanakila mai maluna ou; no ka mea, owau pu no me oe, e hoola ia oe, a e hoopakele ia oe, wahi a Iehova.
Sillä minä teen sinut vahvaksi vaskiseksi muuriksi tätä kansaa vastaan, ja he sotivat sinua vastaan, vaan ei heidän pidä sinua voittaman; sillä minä olen sinun tykönäs auttamassa sinua ja vapahtamassa sinua, sanoo Herra;
21 A e hoopakele aku au ia oe, mai ka lima aku o ka poe hewa, a e hoolapanai aku au ia oe, mai loko aku o ka lima o ka poe hooweliweli.
Ja tahdon sinun vapahtaa ilkiäin käsistä, ja pelastaa sinua julmain vallasta.
