< Ieremia 13 >
1 KE olelo mai nei o Iehova ia'u penei, O hele, a e lawe nou i kaei olona, a e hume ma kou puhaka, a mai waiho hoi ia iloko o ka wai.
Näin sanoo Herra minulle: mene ja osta itselles liinainen vyö, ja vyötä sillä kupees, ja älä sitä kasta.
2 A lawe iho la au i ke kaei, e like me ka olelo a Iehova, a hume iho la au ma kuu puhaka.
Ja minä ostin vyön Herran käskyn jälkeen, ja sidoin sen ympäri minun kupeitani.
3 Hiki hou mai ka olelo a Iehova ia'u, o ka lua ia, i mai la,
Niin tapahtui Herran sana toisen kerran minulle ja sanoi:
4 E lawe oe i ke kaei i loaa ia oe, ka mea ma kou puhaka, a e ku iluna, a e hele i Euperate, a e huna ia mea malaila, ma ke ana o ka pohaku.
Ota vyö, jonka ostanut ja ympäri kupeitas sitonut olet; nouse ja mene Phratiin ja kätke se kiviraunioon.
5 A hele aku la au, a huna iho la ia, ma Euperate, e like me ka Iehova i kauoha mai ai ia'u.
Minä menin ja kätkin sen Phratin tykö, niinkuin Herra minulle käskenyt oli.
6 A hala na la he nui, alaila, olelo mai la o Iehova ia'u, E ku iluna, a e hele i Euperate, a e lawe mai i ke kaei a'u i kauoha aku ai ia oe e huna malaila.
Mutta pitkän ajan perästä tapahtui, että Herra sanoi minulle: nouse ja mene Phratiin, ja ota se vyö jälleen, jonka minä käskin sinun sinne kätkeä.
7 Alaila, hele aku la au i Euperate, a kohi iho la, a lawe ae la i ke kaei, mai kahi aku a'u i huna ai la mea; a aia hoi, ua ino ke kaei, he mea waiwai ole loa hoi.
Minä menin Phratiin, ja kaivoin sen ylös, ja otin vyön siitä paikasta, johon minä pannut olin; ja katso, vyö oli mädäntynyt, niin ettei se mitään enään kelvannut.
8 Alaila, hiki mai la ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,
Niin tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:
9 Ke olelo mai nei o Iehova penei, E like me keia e hoino aku ai au i ka manao kiekie o ka Iuda, a me ka manao kiekie loa o ko Ierusalema.
Näin sanoo Herra: niin minä myös hävitän Juudan ja Jerusalemin suuren ylpeyden;
10 O keia poe kanaka hewa, ka poe manao ole e hoolohe i ka'u mau olelo, ka poe i hele ma ka paakiki o ko lakou naau, a hahai hoi mamuli e na akua e, e malama ia lakou, a e hoomana ia lakou, e like auanei lakou me keia kaei, ka mea waiwai ole loa.
Sen pahan kansan, joka ei minun sanaani kuulla tahdo, mutta menee sydämensä tahdon jälkeen, ja seuraa muita jumalia, palvellaksensa ja kumartaaksensa niitä: hänen pitää tuleman niinkuin tämä vyö, joka ei enään kelpaa.
11 No ka mea, e like me ke kaei i pili i ka puhaka o ke kanaka, pela i hoopili mai ai au i ko ka hale a pau o ka Iseraela, a me ko ka hale a pau o ka Iuda ia'u, wahi o Iehova; i lilo mai lakou i poe kanaka no'u, a i inoa hoi, a i mea e hoomaikaiia'i, a i nani hoi; aka, aole lakou i hoolohe.
Sillä niinkuin mies sitoo vyön ympäri kupeitansa, niin ikänä olen minä, sanoo Herra, minun ympärilleni vyöttänyt koko Israelin huoneen ja koko Juudan huoneen olemaan minulleni kansaksi, nimeksi, ylistykseksi ja kunniaksi; mutta ei he tahtoneet kuulla.
12 Nolaila oe e olelo ai ia lakou i keia olelo; Ke i mai nei o Iehova, ke Akua o ka Iseraela peneia, E hoopihaia no na hue a pau i ka waina, a e olelo mai no lakou ia oe, Aole anei kakou e ike maopopo, e hoopihaia na hue a pau no i ka waiua?
Niin sano nyt heille tämä sana: näin sanoo Herra, Israelin Jumala: kaikki leilit pitää viinalla täytettämän. Niin pitää heidän sanoman sinulle: kuka ei sitä meistä hyvin tiedä, että kaikki leilit pitää viinalla täytettämän?
13 A e olelo aku no oe ia lakou, Ke i mai nei o Iehova penei, Aia hoi, o ka poe a pau e noho la ma keia aina, o na'lii e noho ana ma ka noho alii o Davida, o na kahuna, a me na kaula, a me ka poe a pau e noho la ma Ierusalema, e hoopiha no wau ia lakou i ka ona.
Niin sano heille: näin sanoo Herra: katso, minä täytän kaikki ne, jotka tässä maassa asuvat, kuninkaat, jotka Davidin istuimella istuvat, ja papit ja prophetat, ja kaikki Jerusalemin asuvaiset, niin että he juopuvat.
14 A e ulupa no wau ia lakou, kekahi maluna o kekahi, o na makuakane, a me na keikikane pu, wahi a Iehova; aole hoi au e aloha aku, aole au e hookuu, aole au e lokomaikai aku, aka, e anai aku no wau ia lakou.
Ja hajoitan heitä toiset toisistansa, isät lapsinensa, sanoo Herra, en minä armahda eli säästä, enkä ole laupias heidän kadotuksessansa.
15 E hoolohe mai oukou, a e haliu mai hoi ka pepeiao: mai hookano, no ka mea, ua olelo no o Iehova.
Niin kuulkaat nyt ja ottakaat vaari ja älkäät paisuko; sillä Herra on sen sanonut.
16 E hoonani aku ia Iehova, i ko oukou Akua, mamua o kona hoopoeleele ana mai, a mamua hoi o ke kulanalana ana o ko oukou mau wawae ma na mauna pouli, a oiai oukou e kakali i ka malamalama, hoolilo oia ia i aka no ka make, a hana hoi i pouli loa.
Antakaat Herralle teidän Jumalallenne kunnia, ennenkuin hän antaa pimeyden tulla, ja ennenkuin teidän jalkanne loukkaantuu pimiöihin vuoriin, niin että te odotatte valkeutta, ja hänen pitää sen tekemän kuoleman varjoksi ja pimeydeksi.
17 Aka, ina aole oukou e hoolohe ia, alaila, e uwe no kuu uhane no oukou ma na wahi malu, no ka hookano; a e uwe nui loa no ko'u mau maka, a kahe ka waimaka, no ka mea, ua lawepioia ka poe hipa a Iehova.
Mutta jollette näitä kuule, niin on kuitenkin minun sieluni salaisesti itkevä senkaltaista ylpeyttä; minun silmäni on katkerasti ja yltäkyllin vuodattava kyyneleitä, että Herran lauma vangiksi tulee.
18 E i aku i ke alii kane a i ke alii wahine, E hoohaahaa ia olua iho, e noho ilalo; no ka mea, e hoohaahaaia no ko olua mau pookela, a me ka leialii o ko olua nani.
Sano kuninkaalle ja kuningattarelle: nöyryyttäkäät teitänne ja istukaat maahan; sillä kunnian kruunu on teidän päästänne pudonnut.
19 E paniia no na kulanakauhale o ke kukulu hema, aohe mea nana e wehe: e lawepioia o ka Iuda a pau, e lawepioia a lilo loa no.
Kaupungit etelänpuolessa ovat suljetut, ja ei ole yhtään, joka heitä avaa; koko Juuda on viety pois, se on peräti viety pois.
20 E alawa'e i ko oukou mau maka iluna, a e nana i ka poe e hele ana, mai ke kukulu akau mai. Auhea ka poe hipa i haawiia nau, o ka poe hipa hoi o kou nani?
Nostakaat silmänne ja katsokaat, kuinka he pohjoisesta tulevat; kussa lauma nyt on, joka sinun haltuus annettu oli, sinun jalo laumas?
21 Pehea la oe e olelo ai i ka wa e hoopai mai oia ia oe? Aole anei e loohia oe i ka eha e like me ka wahine hanau keiki, no ka mea, ua ao aku no oe ia lakou e noho kapena, a e noho alii maluna ou.
Mitäs tahdot sanoa, kuin hän näin on kostolla etsivä sinua? sillä sinä olet niin totuttanut heidät sinuas vastaan, että he ruhtinaat ja päämiehet olla tahtovat; mitämaks, sinulle pitää tuska tuleman, niinkuin vaimolle lapsen synnyttämisessä.
22 A ina olelo oe ma kou naau, No ke aha la i hiki mai ai keia mau mea maluna o'u? No ka nui loa o kou hewa i laweia'ku la na hua lole ou, ua waiho wale ia kou mau kuekue wawae.
Ja jos sinä sydämessäs sanoa tahtoisit: minkätähden minulle nämät tapahtuvat? Sinun moninaisen pahuutes tähden on sinun saumas ratkenneet, ja sääres väkisin paljastetut.
23 E hiki anei i ko Aitiopa ke hoano e i kona ili, a me ka leopadi i kona mau kiko? alaila oukou, ka poe maa i ka hana hewa, e hiki ai ke hana maikai.
Taitaako musta kansa muuttaa nahkansa eli pardi pilkkunsa? niin te myös taidatte tehdä jotain hyvää, että te pahaan tottuneet olette.
24 Nolaila, e hoopuehu aku au ia lakou, e like me ka opala i lilo aku la i ka makani o ka waoakua.
Sentähden hajoitan minä heidät niinkuin akanat, jotka tuuli korpeen lennättää.
25 Oia no kou mea loaa, o ka haawina nou i anaia e au, wahi a Iehova; no ka mea, ua hoopoina mai oe ia'u, a ua hilinai hoi i ka mea wahahee.
Se pitää oleman sinun palkkas ja osas, jonka minä sinulle jakanut olen, sanoo Herra, ettäs minun unhotit ja luotit itses valheisiin.
26 Nolaila au e wehe ae ai i ka hua lole ou iluna ma kou maka, i ikeia kou wahi hilahila.
Sentähden kirvotan minä myös paljon sinun saumastas, että sinun häpys nähtämän pitää.
27 Ua ike no wau i kou moekolohe ana, a me kou hau ana, a me ka hewa o kou hookamakama, a me kau hana hoopailua maluna o na puu ma ke kula. Auwe oe, e Ierusalema! Aole anei oe e hoomaemaeia? Pehea la ka loihi?
Sillä minä olen nähnyt sinun huoruutes, sinun haureutes, sinun häpeemättömän salavuoteutes ja sinun kauhiutes, sekä kukkuloilla että kedoilla. Voi sinuas Jerusalem! koskas siis joskus tahdot puhdistaa itses?