Isaia 62

1 NO Ziona, aole au e noho ekemu ole, A no Ierusalema, aole au e noho hoomaha, A puka aku la kona pono, e like me ka malamalama, A me kona ola, e like me ka lama e a ana.

Zionin tähden en minä vaikene, ja Jerusalemin tähden en minä lakkaa, siihenasti että hänen vanhurskautensa koittaa niinkuin paiste, ja hänen autuutensa palaa niinkuin tulisoitto.

2 A e ike auanei ko na aina e i kou pono, A o na'lii a pau i kou nani; A e kapaia no hoi oe ma ka inoa hou, Ka mea a ka waha o Iehova e kapa ai.

Että pakanatkin näkisivät sinun vanhurskautes, ja kaikki kunikaat sinun kunnias. Ja sinä nimitetään uudella nimellä, jonka Herran suu on nimittävä.

3 E lilo no oe i papale alii nani loa, ma ka lima o Iehova, A i lei alii maikai, ma ka lima o kou Akua.

Ja sinun pitää oleman kunnian kruunu Herran kädesssä, ja kuninkaan hiippa sinun Jumalas kädessä.

4 Aole oe e i hou ia, o Azuba; Aole hoi e kapa hou ia kou aina, o Semama; Aka, e kapaia no oe, o Hepeziba, A o kou aina hoi, o Beula; No ka mea, ua aloha mai o Iehova ia oe, A e mareia hoi kou aina.

Et sinä enään kutsuta hyljätyksi, eikä sinun maatas enää sanota hävitetyksi, vaan sinä kutsutaan: minun suosioni on hänessä, ja sinun maas asuttavaksi; sillä Herra on mielistynyt sinuun, ja sinun maallas asutaan.

5 No ka mea, e like me ka mare ana o ke kanaka opiopio i ka wahine puupaa, Pela no e mare ai kau mau keikikane ia oe. E like hoi me ka olioli ana o ke kanemare i ka wahine i mare hou ia, Pela no e olioli ai kou Akua ia oe.

Sillä niinkuin nuorukainen rakastaa neitsyttä, niin sinun lapses pitää sinua rakastaman; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamestansa, niin myös sinun Jumalas iloitsee sinusta.

6 Ua hoonoho wau i poe kiai, maluna o kou mau papohaku, e Ierusalema. A po ka la, a ao ka po, aole lakou e noho ekemu ole; O oukou hoi, ka poe hookaulana ia Iehova, Mai hoomaha oukou ia oukou iho;

Jerusalem, minä asetan vartiat muuris päälle, jotka ei ikänä päivällä eikä yöllä vaikene; ja jotka Herran muistatte, ei teidän pidä vaiti oleman.

7 Aole hoi e haawi ia ia i ka hoomaha, A hoala hou oia ia Ierusalema, A hoolilo ia ia i mea nani ma ka honua.

Ja ei teidän pidä hänestä vaikeneman, siihenasti että hän sen vahvistaa, ja asettaa Jerusalemin maan päälle kiitokseksi.

8 Ua hoohiki no o Iehova ma kona lima akau, ma ka lima o kona ikaika hoi; He oiaio, aole au e haawi hou i kau palaoa i mea ai na kou poe enemi, Aole e inu na keiki a ka malihini i kou waina, Ka mea au i hooikaika ai.

Herra vannoo oikian kätensä kautta, ja voimansa käsivarren kautta: en minä tahdo enään antaa jyviäs vihollistes syödä, enkä viinaas, jonka tähden sinä työtä teit, muukalaisten juoda;

9 Aka, o ka poe i hooiliili i ka ai, na lakou ia e ai, A e hoomaikai aku hoi ia Iehova; A o ka poe nana i houluulu i ka waina, Na lakou ia e inu ma ko'u mau pa hoano.

Vaan jotka sen kokoovat, syövät sitä ja kiittävät Herraa; ja jotka sitä kokoovat, juovat sitä minun pyhyyteni esihuoneissa.

10 E hele ae, e hele ae, a iloko o na pukapa, E hoomakaukau i ke ala no na kanaka; E hoouka, e hoouka i ke kuamoo, E hoopau i na pohaku; E kau hoi i ka hae no na kanaka.

Menkäät, menkäät porttein kautta, peratkaat tietä kansalle: silittäkäät, silittäkäät polut, siirtäkäät kivet pois, ylentäkäät lippu kansain päälle.

11 Aia hoi, ua hoolaha aku o Iehova a i na kukulu o ka honua, E i aku oukou i ke kaikamahine o Ziona, Aia hoi, ke hele mai nei kou Ola; Aia hoi, me ia pu no kana uku mai, A o kana ukuhana hoi ma kona alo.

Katso, Herra antaa sen kuulua hamaan maailman ääriin asti: sanokaat Zionin tyttärelle: katso, sinun autuutes tulee, katso, hänen palkkansa on hänen myötänsä, ja hänen työnsä hänen edessänsä.

12 A e kapa aku lakou ia poe, He poe kanaka hoano, Ka poe i hoolapanaiia e Iehova; A e kapaia no hoi oe, o Imiia, He kulanakauhale haalele ole ia.

Ja he pitää kutsuttaman pyhäksi kansaksi, Herran lunastetuiksi; ja sinä kutsutaan etsityksi ja ei hyljätyksi kaupungiksi.