Isaia 52
1 E ALA, e ala, e aahu i kou ikaika, e Ziona; E komo i kou mau lole nani, e Ierusalema, Ke kulanakauhale laa; No ka mea, ma keia wa aku, aole e hele hou iloko ou, ka mea i okipoepoe ole ia, a me ka haumia.
Nouse, nouse, Zion, pue väkevyytes päälles, kaunista sinuas jalosti, sinä pyhä kaupunki Jerusalem; sillä ei tästedes yksikään ympärileikkaamatoin eikä saastainen pidä sinussa hallitseman.
2 E lulu oe ia oe iho no ka lepo, E ku iluna, a e noho ilalo, e Ierusalema; E wehe oe i na mea paa o kau a-i, e ke kaikamahine pio o Ziona.
Puhdista itses tomusta, nouse ja istu Jerusalem; päästä sinuas kahleista, sinä vangittu Zionin tytär.
3 No ka mea, ke olelo mai nei o Iehova penei, Ua kuai make hewa aku oukou ia oukou iho; A e hoolapauaiia oukou, aole nae i ke kala.
Sillä näin sanoo Herra: te olette tyhjään myydyt, ja ilman rahaa te lunastetaan.
4 No ka mea, ke i mai nei o Iehova, ka Haku, penei, I kinohi, iho no ko'u poe kanaka ilalo i Aigupita, e noho iki malaila, A hookaumaha kumu ole ko Asuria ia lakou.
Sillä näin sanoo Herra, Herra: minun kansani meni ensin alas Egyptiin, olemaan siellä vieraana; ja Assur on heille väkivaltaa tehnyt ilman syytä.
5 Heaha hoi ka'u ianei i keia wa, wahi a Iehova, I lawe make hewa ia'ku ko'u poe kanaka? E aoa auanei ko lakou poe luna, wahi a Iehova; Ua hoowahawaha mau ia ko'u inoa i na la a pau.
Vaan mitä nyt minulle tämän edestä tehdään? sanoo Herra; sillä minun kansani ilman syytä viedään pois? että ne, jotka heitä hallitsevat, saattavat heidät itkemään, sanoo Herra, ja minun nimeäni pilkataan päivä päivältä.
6 Nolaila, e ike auanei ko'u poe kanaka i ko'u inoa; Nolaila hoi, e ike no lakou i kela la, Owau no ka mea nana e olelo; aia hoi, owau no.
Sentähden pitää minun kansani sinä päivänä minun nimeni tunteman, että minä itse olen se, joka puhun, katso, minä se olen.
7 Nani wale hoi ma na mauna, na wawae o ka mea hai i ka euanelio, Ka mea hoolaha i ka malu, Ka mea hai i ka euanelio maikai, Ka mea hoikeike i ke ola, Ka mea olelo ia Ziona, Ke malama aupuni nei kou Akua!
O kuinka suloiset ovat evankeliumin saarnaajain jalat vuorilla, jotka rauhaa julistavat, jotka hyvää saarnaavat, autuuden ilmoittavat, jotka Zionille sanovat: sinun Jumalas on kuningas.
8 O kou poe kiai, hookiekie lakou i ka leo, Hookani pu no ka leo o lakou; No ka mea, e ike auanei lakou, he maka no, he maka, Ke hoihoi mai o Iehova ia Ziona.
Sinun vartias huutavat korkiasti ja iloitsevat ynnä, sillä se nähdään ilmeisesti, koska Herra kääntää Zionin.
9 E hookani olioli oukou, e olioli pu, E na wahi neoneo o Ierusalema; No ka mea, ua hoomaha mai o Iehova i kona poe kanaka, Ua hoolapanai oia ia Ierusalema.
Iloitkaat ja riemuitkaat ynnä, te Jerusalemin autiot; sillä Herra on kansaansa lohduttanut, ja Jerusalemin päästänyt.
10 Ua hoike o Iehova i kona lima hemolele imua o na maka o na lahuikanaka a pau; A e ike auanei na kukulu a pau o ka honua i ka hoola ana o ko kakou Akua.
Herra on ilmoittanut pyhän käsivartensa kaikkein pakanain silmäin edessä, niin että kaikki maailman ääret näkevät meidän Jumalamme autuuden.
11 E hele oukou mawaho, e hele oukou mawaho, e puka aku mawaho olaila, Mai pa aku i ka mea haumia; E puka aku mai loko aku ona; E hoohuikala oukou ia oukou, e ka poe halihali i na ipu o Iehova.
Paetkaat, paetkaat, lähtekäät sieltä, ja älkäät mihinkään saastaiseen sattuko; menkäät ulos heidän tyköänsä, puhdistakaat teitänne, te jotka Herran kalua kannatte.
12 No ka mea, aole oukou e puka aku me ka holo, Aole hoi oukou e hele me ke auhee; No ka mea, e hele no o Iehova imua o oukou, A o ke Akua o ka Iseraela auanei ka mea hele mahope o oukou.
Sillä ei teidän pidä lähtemän nopiasti, eli vaeltaman pakenemisella; sillä Herra on lähtevä teidän edellänne, ja Israelin Jumala on kokoova teitä.
13 Aia hoi e pomaikai ana ka'u kauwa, E hapaiia no hoi ia, a e hookiekieia, A e kiekie loa auanei oia.
Katso, minun palveliani tekee toimellisesti: hän korotetaan, nostetaan ylös, ja tulee sangen korkiaksi.
14 Nui no ka poe i haohao ia oe, No ka mea, ua oi aku ka mainoino o kona helehelena mamua o ko ke kanaka, A me kona hiona hoi mamna o ko na keiki a kanaka.
Niin että moni sinun ylitses hämmästyy, että hänen muotonsa on rumempi muita ihmisiä, ja hänen hahmonsa huonompi kuin ihmisten lasten.
15 Pela no oia e pipi ai i na lahuikanaka, he nui loa; E hoopaa na'lii i ko lakou waha imua ona; No ka mea, e ike auanei lakou i ka mea i hai ole ia ia lakou, A e noonoo pono lakou i ka mea a lakou i lohe ole ai.
Mutta niin on hän monta pakanaa priiskottava, että myös kuningasten täytyy suunsa hänen edessänsä tukita; sillä joille ei mitään hänestä ilmoitettu ollut, nekin hänen ilolla näkevät, ja jota ei he kuulleet ole, sen ne ymmärtävät.
