Isaia 37
1 A LOHE o Hezekia, ke alii, haehae iho la oia i kona lole, a uhi iho la ia ia iho i ke kapa ino, a komo aku la iloko o ka hale o Iehova.
Kun kuningas Hiskia sen kuuli, repäisi hän vaatteensa, pukeutui säkkiin ja meni Herran temppeliin.
2 A hoouna ae la oia ia Eliakima, i ka mea maluna o ko ka hale, a me Sebena, i ke kakauolelo, a me na luna o na kahuna me ka uhiia i ke kapa ino, io Isaia la, i ke kaula, i ke keiki a Amosa.
Ja hän lähetti palatsin päällikön Eljakimin ja kirjuri Sebnan sekä pappein vanhimmat, säkkeihin puettuina, profeetta Jesajan, Aamoksen pojan, tykö.
3 I ae la lakou ia ia, Ke i mai nei o Hezekia penei, He la popilikia keia, he la no ka hoopai ana, a me ka olelo hoino; no ka mea, ua hiki na keiki i ke kokoke hemo, aole nae he ikaika e hanau ai.
Ja he sanoivat hänelle: "Näin sanoo Hiskia: 'Hädän, kurituksen ja häväistyksen päivä on tämä päivä, sillä lapset ovat tulleet kohdun suulle saakka, mutta ei ole voimaa synnyttää.
4 Malia paha e lohe o Iehova, kou Akua, i na olelo a Rabesake, ka mea a ke alii o Asuria, a kona haku i hoouna'i e hoino ai i ke Akua ola, a e hoopai hoi i na olelo a Iehova a kou Akua i lohe ai. Nolaila, e pule aku oe no ke koena o na kanaka i ikeia.
Ehkä Herra, sinun Jumalasi, kuulee Rabsaken sanat, joilla hänen Herransa, Assurin kuningas, on lähettänyt hänet herjaamaan elävää Jumalaa, ja rankaisee häntä näistä sanoista, jotka Herra, sinun Jumalasi, on kuullut. Niin kohota nyt rukous jäännöksen puolesta, joka vielä on olemassa.'"
5 A hiki ae la na kauwa a ke alii, a Hezekia io Isaia la.
Kun kuningas Hiskian palvelijat tulivat Jesajan tykö,
6 I mai la o Isaia ia lakou, Penei oukou e olelo aku ai i ko oukou haku, Ke olelo mai nei o Iehova penei. Mai makau oe i na olelo au i lohe ai, i na olelo a na kauwa a ke alii o Asuria i olelo hoino mai ai ia'u.
sanoi Jesaja heille: "Sanokaa näin herrallenne: 'Näin sanoo Herra: Älä pelkää niitä sanoja, jotka olet kuullut ja joilla Assurin kuninkaan poikaset ovat häväisseet minua.
7 Aia hoi, e haawi aku no au ia ia i manao, a e lohe no oia i ka lono, a e hoi aku i kona aina iho: a na'u no ia e hookulai i ka pahikaua ma kona aina iho.
Katso, minä annan häneen mennä sellaisen hengen, että hän kuultuaan sanoman palajaa omaan maahansa; ja minä annan hänen kaatua miekkaan omassa maassansa.'"
8 Hoi aku la o Rabesake, a loaa ia ia ke alii o Asuria, e kaua ana ia Libena; ua lohe mua no hoi oia, ua haalele ia ia Lakisa.
Ja Rabsake kääntyi takaisin ja tapasi Assurin kuninkaan sotimassa Libnaa vastaan; sillä hän oli kuullut, että tämä oli lähtenyt Laakiista pois.
9 Alaila, lohe ae la oia ia Tirehaka, i ke alii o Aitiopa, i ka i ana mai, Ke hele mai nei ia e kana ia oe. A i kona lohe ana, hoouna mai la ia i mau elele ia Hezekia, i mai la,
Mutta kun Sanherib kuuli Tirhakasta, Etiopian kuninkaasta, sanottavan: "Hän on lähtenyt liikkeelle sotiakseen sinua vastaan", niin hän sen kuultuaan lähetti sanansaattajat Hiskian tykö ja käski sanoa:
10 Penei oukou e olelo aku ai ia Hezekia, i ke alii o ka Iuda, e i aku, Mai walewale oe i kou Akua au e hilinai nei, i kana olelo ana, Aole e haawiia o Ierusalema iloko o ka lima o ke alii o Asuria.
"Sanokaa näin Hiskialle, Juudan kuninkaalle: 'Älä anna Jumalasi, johon sinä luotat, pettää itseäsi äläkä ajattele: Jerusalem ei joudu Assurin kuninkaan käsiin.
11 Aia hoi, ua lohe no oe i ka mea a na alii o Asuria i hana'i i na aina a pau, i ka luku loa ana ia lakou; a e hoopakeleia anei oe?
Olethan kuullut, mitä Assurin kuninkaat ovat tehneet kaikille maille, kuinka he ovat vihkineet ne tuhon omiksi. Ja sinäkö pelastuisit!
12 Ua hoopakele anei na'kua o na aina i ka poe a ko'u mau makuakane i luku ai; ia Gozana, a me Harana, a me Rezepa, a me na keiki a Edena, ka poe ma Telasara?
Ovatko kansain jumalat pelastaneet niitä, jotka minun isäni ovat tuhonneet: Goosania, Harrania, Resefiä ja Telassarin edeniläisiä?
13 Auhea ke alii o Hamata, a me ke alii o Arepada, a me ke alii o ke kulanakauhale o Separevaima, a me Hena, a me Iva?
Missä on Hamatin kuningas ja Arpadin kuningas, Sefarvaimin kaupungin, Heenan ja Ivvan kuningas?'"
14 Loaa ia Hezekia ia mau palapala ma ka lima o na elele, a heluhelu iho la. Pii aku la o Hezekia i ka hale o Iehova, a haalii aku la imua o Iehova.
Kun Hiskia oli ottanut kirjeen sanansaattajilta ja lukenut sen, meni hän Herran temppeliin; ja Hiskia levitti sen Herran eteen.
15 Pule aku la o Hezekia ia Iehova, i aku la,
Ja Hiskia rukoili Herraa ja sanoi:
16 E Iehova o na kaua, e ke Akua o ka Iseraela, ka mea noho ma na kerubima, o oe no ke Akua, o oe wale no, no na aupuni a pau o ka honua; nau no i hana i ka lani, a me ka honua.
"Herra Sebaot, Israelin Jumala, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, sinä yksin olet maan kaikkien valtakuntain Jumala; sinä olet tehnyt taivaan ja maan.
17 E haliu mai kou pepeiao, e Iehova, a e hoolohe mai hoi; E wehe oe i kou mau maka, e Iehova, a e naua mai; e hoolohe hoi i na olelo a pau a Sanekariba, na mea ana i hoouka mai ai e hoino i ke Akua ola.
Herra, kallista korvasi ja kuule; Herra, avaa silmäsi ja katso. Kuule kaikki Sanheribin sanat, jotka hän lähetti herjatakseen elävää Jumalaa.
18 He oiaio, e Iehova, ua luku aku no na'lii o Asuria i na lahuikanaka a pau, a me ko lakou aina;
Se on totta, Herra, että Assurin kuninkaat ovat hävittäneet kaikki maat ja omankin maansa.
19 A ua kiola aku no i ko lakou akua iloko o ke ahi, no ka mea, he mau akua ole lakou, he hana na na lima o kanaka, he laau, a he pohaku; nolaila lakou i luku aku ai ia mau mea.
Ja he ovat heittäneet niiden jumalat tuleen; sillä ne eivät olleet jumalia, vaan ihmiskätten tekoa, puuta ja kiveä, ja sentähden he voivat hävittää ne.
20 Ano la, e Iehova ko makou Akua, e hoola mai oe ia makou mai kona lima ae, i ike na aupuni a pau o ka honua, o oe no o Iehova, o oe wale no.
Mutta pelasta nyt meidät, Herra, meidän Jumalamme, hänen käsistänsä, että kaikki maan valtakunnat tulisivat tietämään, että sinä, Herra, olet ainoa."
21 Alaila, hoouna ae la o Isaia, ke keiki a Amosa io Hezekia la, i ae la, Ke i mai nei o Iehova. ke A kua o ka Iseraela penei, No kau pule ana mai ia'u no Sanekariba, ke alii o Asuria;
Niin Jesaja, Aamoksen poika, lähetti Hiskialle tämän sanan: "Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Koska sinä olet rukoillut minua avuksi Sanheribia, Assurin kuningasta, vastaan,
22 Eia ka olelo a Iehova i olelo mai ai nona; Ua hoowahawaha ke kaikamahine puupaa o Ziona ia oe, Ua henehene aku ia oe; O ke kaikamahine hoi o Ierusalema, Ua luliluli oia i kona poo ia oe.
niin tämä on se sana, jonka Herra on puhunut hänestä: Neitsyt, tytär Siion, halveksii ja pilkkaa sinua; tytär Jerusalem nyökyttää ilkkuen päätänsä sinun jälkeesi.
23 Owai kou mea i hoowahawaha ai, A olelo hoino aku ai no hoi? Ua hookiekie oe i kou leo maluna owai, A alawa hoi i kou mau maka iluna lilo, Maluna no o ka Mea Hoano o ka Iseraela?
Ketä olet herjannut ja häväissyt, ja ketä vastaan olet korottanut äänesi? Korkealle olet kohottanut silmäsi Israelin Pyhää vastaan.
24 Ua hoowahawaha oe i ka Haku ma kau mau kauwa, i ka i ana mai, No ka lehulehu o na kaakaua o'u, Ua pii aku no wau i kahi kiekie o na mauna, I na aoao hoi o Lebanona; E kua aku no wau i kolaila mau laau kedera kiekie, A me kolaila mau laau kaa maikai; A e komo aku no wau i kona wahi kiekie, A i ka welau o kahi nahelehele o kona mahinaai.
Palvelijaisi kautta sinä herjasit Herraa ja sanoit: 'Monilla vaunuillani minä nousin vuorten harjalle, Libanonin ääriin saakka; minä hakkasin maahan sen korkeat setrit, sen parhaat kypressit ja tunkeuduin sen etäisimmälle harjalle, sen rehevimpään metsään;
25 Ua kohi no wau a ua inu hoi i ka wai; A i ke kapuwai o ko'u mau wawae, ua hoomaloo aku no wau i na auwai o Aigupita.
minä kaivoin kaivoja ja join kuiviin vedet, ja jalkapohjallani minä kuivasin kaikki Egyptin virrat'.
26 Aole anei oe i lohe kahiko na'u ia i manao, A na'u hoi ia i hana i na la mamua? A i keia manawa, ua hooko no wau, I lilo oe i mea e hookahuli ai i na kulanakauhale paa i ka pa, i puu pohaku.
Etkö ole kuullut: kauan sitten minä olen tätä valmistanut, muinaisuudesta saakka tätä aivoitellut! Nyt minä olen sen toteuttanut, ja niin sinä sait hävittää varustetut kaupungit autioiksi kiviroukkioiksi,
27 Nolaila i uuku ai ka ikaika o ka poe e noho ana, Ua makau hoi lakou a pilihua. Like no lakou me ka mauu o ke kula, Ua like hoi me ka nahele uliuli; Me ka mauu maluna o na hale, Me ka hua palaoa malili i kona wa e ku ana.
ja niiden asukkaat olivat voimattomat, he kauhistuivat ja joutuivat häpeään; heidän kävi niinkuin kedon ruohon ja niinkuin vihannan heinän, niinkuin katolla kasvavain kortten ja niinkuin laihon ennen oljelle tulemistaan.
28 Aka, ua ike no wau i kou noho ana, A me kou puka ana iwaho, a me kou komo ana iloko, a me kou ukiuki ana ia'u.
Istuitpa sinä tai lähdit tai tulit, minä sen tiedän, niinkuin senkin, että sinä raivoat minua vastaan.
29 No ka mea, o kou ukiuki mai ia'u, a me kou hookiekie, Ua pii mai no, a iloko o ko'u mau pepeiao; Nolaila, e hookomo no wau i ko'u lou iloko o kou ihu, A me ko'u kaulawaha ma kou mau lehelehe. A e hoohuli aku no au ia oe ma ke ala au i hele mai ai.
Koska sinä minua vastaan raivoat ja koska sinun ylpeytesi on tullut minun korviini, niin minä panen koukkuni sinun nenääsi ja suitseni sinun suuhusi ja vien sinut takaisin samaa tietä, jota tulitkin.
30 E lilo no hoi keia i hoailona nou; E ai no oukou i keia makahiki i na mea ulu wale, A i ka lua o ka makahiki, i na mea i ulu ae mai ia mau mea mai: A i ke kolu o ka makahiki, e lulu hua oukou, a e hoiliili hua hoi, E kanu no hoi oukou i na pawaina, a e ai iho i kolaila hua.
Ja tämä on oleva sinulle merkkinä: tänä vuonna syödään jälkikasvua ja toisena vuonna kesanto-aaluvaa, mutta kolmantena vuonna te kylväkää ja leikatkaa, istuttakaa viinitarhoja ja syökää niiden hedelmää.
31 A o ke koena i pakele o ka hale o ka Iuda, E komo no kona aa ilalo, A e hua mai i ka hua maluna.
Ja Juudan heimon pelastuneet, jotka ovat jäljelle jääneet, tekevät taas juurta alaspäin ja hedelmää ylöspäin.
32 No ka mea, mai loko aku o Ierusalema e puka aku ke koena, A o ka poe pakele hoi, mai loko aku o ka mauna Ziona: Na ka ikaika o Iehova o na kaua e hana i keia,
Sillä Jerusalemista lähtee kasvamaan jäännös, pelastunut joukko Siionin vuorelta. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.
33 Nolaila, ke olelo mai nei o Iehova no ke alii o Asuria, Aole ia e komo iloko o keia kulanakauhale, Aole ia e pana mai i kekahi pua malaila, Aole hoi e hoike i na palekaua imua ona, Aole hoi e hana i puukaua ma kona alo.
Sentähden, näin sanoo Herra Assurin kuninkaasta: Hän ei tule tähän kaupunkiin eikä siihen nuolta ammu, ei tuo sitä vastaan kilpeä eikä luo sitä vastaan vallia.
34 Ma ke ala ana i hele mai ai, malaila no ia e hoi aku, Aole ia e komo iloko o keia kulanakauhale, wahi a Iehova.
Samaa tietä, jota hän tuli, hän palajaa, ja tähän kaupunkiin hän ei tule, sanoo Herra.
35 Na'u no e malama i keia kulanakauhale, e hoola aku no'u iho, A no ka'u kauwa, no Davida.
Sillä minä varjelen tämän kaupungin ja pelastan sen itseni tähden ja palvelijani Daavidin tähden."
36 Hele ae la ka anela o Iehova, a laku aku la maloko o kahi hoomoana o ko Asuria, hookahi haneri me kanawalu kumamalima tausani. A ala ae la lakou i kakahiaka nui, aia hoi! he poe kupapau make lakou a pau.
Niin Herran enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina.
37 Alaila, hele aku la o Sanekariba, ke alii o Asura, a haalele ae la ia wahi, a hoi aku la, a noho iho la ma Nineva.
Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi maahansa ja jäi Niiniveen.
38 A i kona hoomana ana maloko o ka hale o Niseroka, o kona akua, alaila, pepehi iho la kana mau keikikane, o Aderameleka a me Sarezera ia ia i ka pahikaua; a pakele aku la laua maloko o ka aina o Ararata, a noho alii iho la kana keiki, o Esarehadona ma kona wahi.
Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan. Ja hänen poikansa Eesarhaddon tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
