Isaia 25
1 E IEHOVA, o oe no ko'u Akua, E hapai aku no wau ia oe, E hoolea aku no wau i kou inoa; No ka mea, ua hana oe i na mea kupanaha; Mai ka wa kahiko mai kou manao, He paa a he oiaio.
Herra, sinä olet minun Jumalani, sinua minä ylistän, minä kiitän sinun nimeäs; sillä sinä teet ihmeitä: sinun vanhat aivoitukses ovat uskolliset ja todet.
2 No ka mea, ua hana mai oe i ke kulanakauhale, he puu, I ke kulanakauhale i paa i ka pakaua, he puu opala; I ka halealii o na malihini, i ole ia he kulanakauhale; Aole hoi ia e hana hou ia, a i ka manawa pau ole.
Sillä sinä teet kaupungin kiviraunioksi, sen vahvan kaupungin, että hän läjässä on; muukalaisten palatsit, niin ettei ne enää ole kaupungit, eikä ikänä enää rakenneta.
3 Nolaila, e hoomana'i ka lahuikanaka ikaika ia oe, A e makau no hoi ia oe ke kulanakauhale o na lahuikanaka weliweli.
Sentähden kunnioittaa sinua väkevä kansa, urhoolliset pakanain kaupungit pelkäävät sinua.
4 No ka mea, ua noho oe i puuhonua no ka poe hune, I puuhonua hoi no ka mea poino maloko o kona pilikia, He puuhonua no ka ino, he malu hoi no ka wela, I ka wa e ikaika ai ka makani o ka poe hooweliweli e like me ka ino ma ka paia.
Sillä sinä olet heikkoin väkevyys ja köyhäin vahvuus heidän vaivoissansa: myrskyssä turva, varjo helteessä, kuin tyrannit julmistuvat niinkuin raju-ilma seinää vastoin.
5 E like me ka piao ana o ka aina maloo, Pela no oe e hoohaahaa'i i ka walaau o na kanaka e, E like me ka wela i pau i ke ao eleele, Pela no e hoopauia'i ke oli ana o ka poe ikaika.
Sinä nöyryytät muukalaisten metelin, niinkuin helteen kuivassa paikassa, niinkuin helle pilven varjolla, niin tyrannein ilo painetaan alas.
6 Na Iehova o na kaua e hana maluna o keia mauna, I ahaaina mea ono, no na kanaka a pau, he aha inu waina kahiko, He mau mea maikai ono loa, he waina kahiko i hanaia a maikai.
Ja Herra Zebaot tekee kaikille kansoille tällä vuorella lihavan pidon, pidon selkiästä viinasta, rasvasta, ytimestä ja puhtaasta viinasta.
7 Maluna o keia mauna e lawe lilo ai oia i ka pale, I ka mea i uhi ai i ka maka o na lahuikanaka a pau, A me ka pale i uhi ai maluna o ko na aina a pau.
Ja tällä vuorella on hän kääriliinan paneva pois, jolla kaikki ihmiset käärityt ovat, ja peittovaatteen, jolla kaikki pakanat peitetyt ovat.
8 E hoopau no hoi oia i ka make no ka manawa pau ole; A na ka Haku o Iehova, e holoi i ka waimaka, Mai na maka a pau aku; E lawe aku no hoi ia i ka hilahila o kona poe kanaka, Mai ka honua a pau aku; No ka mea, o Iehova ka i olelo mai.
Sillä kuolema pitää nieltämän ijankaikkisesti, ja Herra, Herra on kyyneleet pyyhkivä pois jokaisen kasvoista, ja on ottava kansansa häväistykset pois kaikissa maakunnissa; sillä Herra on sen sanonut.
9 Ia la la, e olelo no lakou, Aia hoi, o ko makou Akua keia; Ua kakali makou ia ia, a ua hoola mai oia ia makou; O Iehova no keia, ua kakali makou ia ia, E olioli no makou, a e hauoli hoi ma kona ola.
Silloin sanotaan: katso, tämä on meidän Jumalamme jota me odotamme, ja hän auttaa meitä; tämä on Herra, häntä me odotamme, iloitaksemme ja riemuitaksemme hänen autuudessansa.
10 No ka mea, ma keia mauna e hoomaha ai ka lima o Iehova, A e hahiia o Moaba malalo iho ona, E like me ka hahiia o ka mauu maloo ma ka puu opala.
Sillä Herran käsi lepää tällä vuorella; mutta Moab runnellaan sen alla, niinkuin korret sotkutaan loassa.
11 E hohola aku no oia i kona mau lima mawaena konu o ia wahi, E like me ka mea auau, i halo aku i na lima e au: E hoohaahaa no ia i kona hookiekie, A me ka maalea o kona mau lima.
Ja Herra hajoittaa kätensä heidän sekaansa, niinkuin uija hajoittaa uidaksensa; ja hän on käsivarrellansa heidän prameutensa alentava.
12 E hoohiolo no oia i ka pakaua o kou pa kiekie, E hana no oia a haahaa, E hoohaahaa no ma ka honua, ilalo hoi ma ka lepo.
Ja sinun muuries korkiat vahvistukset hän kallistaa, alentaa ja heittää tomuun.
