Hosea 14
1 E KA Iseraela, e huli mai oe ia Iehova kou Akua; No ka mea, ua haule oe ma kou hewa iho.
Käänny, Israel, Herran sinun Jumalas tykö; sillä sinä olet langennut sinun pahain tekois tähden.
2 E lawe me oukou i na olelo, a e huli oukou ia Iehova: E i aku ia ia, E lawe aku oe i na hewa a pau, A e ae lokomaikai mai, A e hoihoi aku makou i na mohai o ko makou lehelehe.
Ottakaat teillenne nämät sanat, ja kääntykäät Herran tykö, ja sanokaat hänelle: Anna meille kaikki synnit anteeksi, ja tee meille hyvin, niin me uhraamme sinulle meidän huultemme mullit.
3 Aole e hoola ko Asuria ia makou; Aole makou e holo maluna o ka lio; Aole hoi makou e olelo hou aku i ka hana a ko makou mau lima. O oe ko makou Akua: No ka mea, ma ou la e loaa'i i ka poe makua ole ka lokomaikai.
Ei Assur meitä auta, emme myös tahdo enään astua orhitten päälle, emmekä sano enään meidän käsialallemme: Te olette meidän jumalamme; sillä sinun tykönäs löytää orpo armon.
4 A e kala aku au i ko lakou kipi ana, E aloha wale aku hoi au ia lakou: No ka mea, ua huli ae kuu inaina mai ona aku la.
Niin minä taas olen parantava heidän erhetyksensä, mielelläni minä heitä rakastan; sillä minun vihani on käännetty heistä pois.
5 E like auanei au me ka hau i ka Iseraela; E pua auanei oia e like me ka lilia, A e kolo lea kona mau aa e like me Lebanona.
Minä tahdon Israelille olla niinkuin kaste, että hän kukoistaa niinkuin kukkanen, ja hänen juurensa leviävät niinkuin Libanon.
6 A e palahalaha aku kona mau lala, A e like auanei kona nani me ka laau oliva, E like hoi kona ala me Lebanona.
Hänen oksansa pitää hajooman, että hän itse olis ihanainen niinkuin öljypuu, ja hänen pitää hajuaman niinkuin Libanon.
7 E hoi mai ka poe e noho ana malalo o kona malu; E kupu mai lakou me ka ai, A e ulu lakou me ke kumuwaina: A o kona inoa ua like me ka waina o Lebanona.
Ja heidän pitää taas istuman hänen varjonsa alla, ja jyvistä itsensä ravitseman, ja kukoistuman niinkuin viinapuu. Ja hänen muistonsa pitää niinkuin Libanonin viina oleman.
8 E olelo iho o Eperaima, Heaha ka'u e hana hou aku ai i na kii? Ua lohe au a ua nana hou au ia ia; Ua like au me ka laau kaa uliuli; Mai o'u aku ua loaa ia oe ka hua.
Ephraim (sanokaan): Mitä minun on enää epäjumalain kanssa? Minä tahdon häntä kuulla ja katsoa; minä tahdon olla niinkuin viheriäinen honka; minussa pitää sinun hedelmäs löydettämän.
9 Owai ka mea naauao, i noonoo ai oia i keia mau mea? A akamai hoi, i ike ai oia i keia mau mea? No ka mea, o na aoao o Iehova, ua pololei, A e hele ka poe pono iloko olaila; Aka, o ka poe lawehala, e haule lakou iloko olaila.
Kuka on viisas, että hän näitä ymmärtäis? Ja ymmärtäväinen, joka näitä huomaitsis? Sillä Herran tiet ovat oikiat, ja vanhurskaat vaeltavat niillä, mutta ylitsekäymärit niissä lankeevat.
