< Habakuka 1 >
1 O KA olelo, ka mea i hoikeia ia Habakuka ke kaula.
Tämä on se raskaus, jonka propheta Habakuk on nähnyt.
2 Pehea ka loihi o ko'u kahea ana, e Iehova, aole oe e hoolohe mai? A uwe aku hoi ia oe no ka hana ino, aole oe e hoopakele mai?
Herra, kuinka kauvan minun pitää huutaman, ja et sinä tahdo kuulla? kuinka kauvan minun pitää parkuman väkivallan tähden, ja et sinä tahdo auttaa?
3 No keaha la, kou hoike ana mai ia'u i ke kaumaha, a me ka ehaeha? Aia no ka hana ino, a me ka hooluhi imua o'u; A ala mai ka hakaka a me ka paio.
Miksis minulle vaivaa ja työtä osoitat? miksis minun annat nähdä ryövyyttä ja väkivaltaa minun ympärilläni? riita ja tora saa vallan.
4 No ia mea, ua nawaliwali ke kanawai, aole e hele aku ka hoopono ana me ka oiaio; Aka, o ka mea hewa ke hoopuni i ka mea pono; Nolaila, ua hookahuliia ka pono.
Sentähden hyljätään laki, ja oikeus ei koskaan saa edes käydä; sillä jumalatoin sortaa vanhurskasta, sentähden tehdään väärät tuomiot.
5 E nana oukou iwaena o na lahuikanaka, a e ike pono, a e kahaha nui ka naau, No ka mea, e hana no au i ka hana i ko oukou mau la, Ka mea i manaoio ole ai oukou, ke haiia mai ia.
Katsokaat pakanain seassa, katsokaat ja ihmetelkäät, ja hämmästykäät; sillä minä teen työn teidän aikananne, jota ei teidän pidä uskoman, kuin siitä puhutaan.
6 No ka mea, aia hoi, e hooku au i ko Kaledea, he lahuikanaka hana ino, a me ka huhu, Ka mea e hele i na wahi akea o ka honua, e imi i na noho ana, na mea aole no lakou.
Sillä katso, minä herätän Kaldealaiset, haikian ja nopian kansan, jonka pitä vaeltaman niin leviältä kuin maa on, ja omistaman ne asumiset, jotka ei heidän omansa ole;
7 He mea weliweli a me ka makau oia; Nona iho kona kanawai, a me kona hanohano.
Joka pitää hirmuinen ja julma oleman, käskemän ja vaatiman, niinkuin hän tahtoo.
8 Ua oi ka mama o kona poe lio mamua o ka leopade, A ua oi ko lakou mama mamua o na iliohae i ke ahiahi; Holo haaheo kona poe hololio, E hele mai kona poe hoohololio mai kahi loihi mai; E lele lakou me he aeto la, e lalelale ana e ai.
Hänen hevosensa ovat nopiammat kuin pardit, ja purevaisemmat kuin sudet ehtoolla; hänen ratsasmiehensä vaeltavat lavialta; ja hänen ratsasmiehensä tulevat kaukaa, ja lentävät, niinkuin kotka rientää raadolle.
9 Hele mai lakou a pau no ka hao wale; A o ke ano o ko lakou maka, ua like me ka makani hikina; A hoakoakoa lakou i ka poe pio e like me ke one.
He tulevat kaikki vahingoittamaan; he kääntävät kasvonsa itään päin, ja kokoovat vankeja niinkuin santaa.
10 Hoomaewaewa aku no ia i na'lii, a lilo na haku i mea henehene nona: Ua akaaka no ia i na wahi paa a pau, a hana no ia i puu lepo, a lawepio no oia ia mea.
Heidän pitää kuninkaita pilkkaaman ja päämiehiä nauraman; kaikki linnat pitää heidän leikkinänsä oleman; sillä he tekevät vähät vallit, ja voittavat ne.
11 Alaila, e hoomahuahua oia i kona ikaika, a e hele aku, a e luku aku, e i aku, A o kona mana anei keia, o kona akua ia?
Silloin he muuttavat mielensä, ylitsekäyvät ja rikkovat, että he kerskaavat voimansa olevan jumalansa.
12 Aole anei oe mai ka kahiko mai, e Iehova, Kuu Akua, kuu Mea Hemolele? aole makou e make. O oe, e Iehova, i hoonoho ia ia, no ka hookolokolo ana, O oe e ka Pohaku, i kukulupaa ia ia no ka hoopai ana.
Etkös sinä, Herra, ole alusta, minun Jumalani, minun pyhäni. Älä anna meidän kuolla, vaan anna heidän olla, o Herra, meille ainoasti rangaistukseksi, ja anna heidän, o meidän turvamme, meitä ainoasti kurittaa.
13 Ua maemae loa kou mau maka, aole oe e nana i ka hewa; Aole loa oe e ike mai i ka pono ole: No ke aha oe e nana mai i ka poe lawehala, a e noho ekemu ole, I ka manawa e luku mai ai ka mea hewa i ka mea ua oi ka pono mamua ona?
Sinun silmäs ovat puhtaat, niin ettes voi pahaa nähdä, ja et tahdo katsoa surkeutta; miksis katsot siis ylönkatsojia, ja vaikenet, kuin jumalatoin nielee sen, joka häntä hurskaampi on?
14 Aka, ua hana oe i ke kanaka e like me na ia o ke kai, E like hoi me ka mea kolo, aohe mea e alii ana maluna ona.
Ja miksis teet ihmisen niinkuin kalat meressä, niinkuin madot, joilla ei haltiaa ole?
15 Huki no ia ia lakou iluna me ka makau, A hei iho ia lakou i kana upena, A houluulu ia lakou iloko o kana pahele; Nolaila, olioli no ia, a hauoli hoi.
He onkivat kaikki ongella, ja vetävät nuotallansa ja saavat verkoillansa; josta he iloitsevat ja riemuitsevat.
16 No ia hoi, mohai aku no ia no kana upena iho, a kuni i ka mea ala no kana mea pahele, No ka mea, ma ia mau mea, ua waiwai kona noho ana, A ua momona kana ai.
Sentähden he uhraavat nuotillensa ja suitsuttavat verkoillensa; että heidän osansa niiden kautta lihavaksi tullut on, ja ruokansa herkulliseksi.
17 Nolaila hoi, e ninini anei ia i kana upena, A e luku mau loa no hoi i na lahuikanaka?
Sentähden he vielä alati heittävät nuottansa ulos, eikä lakkaa kansaa tappamasta.