< Kinohi 6 >
1 A I ka wa o ka hoomaka ana e mahuahua ai na kanaka maluna o ka honua, a ua hanau mai na kaikamahine a lakou.
Ja tapahtui, koska ihmiset rupesivat lisääntymään maan päällä, ja siittivät tyttäriä;
2 Ike ae la na keiki a ke Akua i na kaikamahine a na kanaka, ua maikai lakou; lalau aku la lakou i na mea a lakou i makemake ai i mau wahine na lakou.
Niin Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi, ja ottivat emänniksensä kaikesta kuin he valitsivat.
3 I iho la o Iehova, Aole e noho loa ana kuu Uhane me kanaka, no ka mea, he kino no ia; aku, o kona mau la ma keia hope aku, he haneri makahiki ia a me ka iwakalua.
Silloin sanoi Herra: ei minun henkeni pidä nuhteleman ihmistä (sanan kautta) ijankaikkisesti, sillä hän on liha; sentähden olkoon hänellä aikaa, sata ja kaksikymmentä ajastaikaa.
4 Noho iho la na kanaka nunui ma ka honua ia manawa; a mahope aku, a komo aku la na keiki a ke Akua iloko i na kaikamahine a na kanaka, a hanau mai na lakou ka poe kanaka ikaika, he poe kanaka kaulana lakou i ka wa kahiko.
Siihen aikaan olivat sankarit maan päällä: ja myös sitte, kuin Jumalan pojat makasivat ihmisten tytärten kanssa, ja he olivat siittäneet heille (lapsia): nämä olivat valtiaat, ne muinen kuuluisat miehet.
5 A ike mai la ke Akua, he nui ka hewa o kanaka ma ka honua, a ua hewa wale no ka noonoo ana o kona naau, ana i manao ai i na la a pau.
Mutta Herra näki ihmisen pahuuden suureksi maan päällä; ja kaikki hänen sydämensä aivoitus ja ajatus oli ainoastansa paha joka aika.
6 A mihi iho la o Iehova i kana hana ana i na kanaka maluna o ka honua, a ua ehaeha kona naau.
Ja Herra katui ihmisen tehneensä maan päälle, ja tuli murheelliseksi sydämessänsä.
7 I iho la o Iehova, E luku auanei au i na kanaka a'u i hana'i, mai ke alo aku o ka honua, i na kanaka a me na holoholona, a me na mea kolo, a me na manu o ka lewa: no ka mea, ke mihi nei au i ka'u hana ana ia lakou:
Ja Herra sanoi: Minä tahdon ihmisen, jonka minä loin, hukuttaa maan päältä, hamasta ihmisestä niin karjaan asti, matoihin ja ja taivaan lintuihin asti; sillä minä kadun, että minä niitä tehnyt olen.
8 Aka, loaa ia Noa ke alohaia mai imua o Iehova.
Mutta Noa löysi armon Herran edessä.
9 Eia ka mooolelo no Noa: He kanaka pono o Noa, a he hemolele iwaena o na hanauna ona, a hele pu o Noa me ke Akua.
Tämä on Noan sukukunta: Noa oli hurskas ja vakaa mies ajallansa, ja eli jumalisesti:
10 Ua hanau mai na Noa ekolu keikikane, o Sema, o Hama, a o Iapeta.
Ja siitti kolme poikaa, Semin, Hamin ja Japhetin.
11 Ua inoino hoi ka honua imua o ke Akua; a ua piha ka honua i ka hoino.
Mutta maa oli turmeltu Jumalan kasvoin edessä, ja täynnänsä väkivaltaa.
12 Nana mai la ke Akua i ka honua, aia hoi, ua inoino ia; no ka mea, ua hana ino na kanaka a pau i ko lakou aoao ma ka honua.
Silloin katsahti Jumala maan päälle, ja katso, se oli turmeltu: sillä kaikki liha oli turmellut tiensä maan päällä.
13 Olelo mai la o Iehova ia Noa, Ua hiki mai i ko'u alo nei ka hope o na mea ola a pau; no ka mea, ua piha ka honua i ka hoino ma o lakou la: aia hoi, e luku auanei au ia lakou ma ka honua.
Ja Jumala sanoi Noalle: kaiken lihan loppu on minun eteeni tullut: sillä maa on heistä täynnänsä väkivaltaa, ja katso, minä hukutan heitä ynnä maan kanssa.
14 E hana oe i halelana nou; e hana hoi oe i na keena maloko o ka halelana, a e hapala ae i ke kepau maloko a mawaho.
Tee sinulles arkki hongasta, ja tee sisälle olinsijat, ja tervaa se sisältä ja ulkoa.
15 Penei kau e hana aku ai: ekolu haneri kubita o ka loa o ka halelana, he kanalima na kubita ka laula, a he kanakolu na kubita o kona kiekie.
Ja tee häntä näin: Kolmesataa kyynärää pitää oleman arkin pituuden, viisikymmentä kyynärää hänen leveytensä ja kolmekymmentä kyynärää korkeutensa.
16 He malamalama kau e hana'i ma ka halelana, a e hoopaa ia mea maluna ma ke kubita; a e kau oe i ka pukakomo o ka halelana ma kona paia: a he papalalo, me ka papawaena, a me ka papaluna kau e hana'i ma ia mea.
Arkin akkunan sinun pitää tekemän, ja kyynärällä päättämän sen ylhäältä: Ja arkin oven pitää sinun paneman sivuun. Ja hänellä pitää oleman kolme pohjaa, yksi alinna, toinen keskellä ja kolmas ylinnä.
17 A owau la e, e lawe mai ana au i ke kaiakahinalii maluna o ka honua, i mea e lukuia'i na mea io a pau, i ka poe nona ka hanu ola malalo o ka lani; a e make na mea a pau ma ka honua.
Ja minä, katso, minä annan tulla vedenpaisumuksen maan päälle hukuttamaan kaikkea lihaa, jossa elävä henki on taivaan alla, ja kaikki, mitä maan päällä on, pitää hukkuman.
18 Aka, e hoopaa aku au i ka'u berita ia oe; a e komo ae oe iloko o ka halelana, o oe, me kau mau keikikane, a me kau wahine, a me na wahine a kau mau keikikane.
Mutta sinun kanssas minä minun liittoni teen, ja sinun pitää arkkiin sisälle menemän, sinun ja sinun poikas, ja sinun emäntäs, ja poikais emännät sinun kanssas.
19 A no na mea io a pau e ola ana, e lawe oe i elua o kela mea keia mea iloko o ka halelana, i kane i wahine, i malama ola pu ia lakou me oe.
Ja sinun pitää saattaman arkkiin kaikkinaiset eläimet kaikesta lihasta kaksittain, koiraksen ja naaraksen, jäämään elämään kanssas.
20 O na manu ma ko lakou ano, a o na holoholona, ma ko lakou ano, a o kela mea kolo keia mea kolo o ka honua, ma kona ano iho, e hele papalua mai lakou iou la, i malama ola ia lakou.
Linnuista lajistansa, karjasta lajistansa, kaikkinaisista madoista maan päällä lajistansa. Kaikista näistä pitää kaksittain sinun tykös käymän, jäämän elämään.
21 E lawe oe nau i na mea ai a pau, a e hoiliili oe ia iou la; i mea ai nau, a na lakou.
Ja sinun pitää ottaman tykös kaikkinaista ruokaa, jota syödään, ja kokooman sinun tykös, sinulle ja heille elatukseksi.
22 Pela o Noa i hana'i; ma ka mea a pau a ke Akua i kauoha mai ai ia ia, pela oia i hana'i.
Ja Noa teki sen: kaikki mitä Jumala hänen käski, niin hän teki.