< Kinohi 44 >
1 A KAUOHA aku la ia i ka luna o kona hale, i aku la, E uhao i ka ai iloko o na eke a ua mau kanaka la a piha, a e waiho i ka moni a lakou a pau maloko o ka waha o ka lakou mau eke.
Ja Joseph käski huoneensa haltiaa, sanoen: täytä miesten säkit jyvillä, niin paljo kuin he voivat kannattaa, ja pane itsekunkin raha säkkinsä suuhun.
2 A e uhao hoi i kuu kiaha, i ke kiaha kala maloko o ka waha o ka eke a ka mea opiopio loa, a me kana moni no ka ai. Hana mai la kela ma ka olelo a Iosepa i olelo aku ai.
Ja minun maljani, se hopiamalja pane nuorimman säkin suuhun, ynnä jyväinsä hinnan kanssa. Ja hän teki niinkuin Joseph hänelle käski.
3 A ao ae la, ua hoihoiia'ku la ua poe kanaka la, a me ko lakou mau hoki.
Mutta aamulla päivän valjetessa, päästettiin miehet menemään aaseinensa.
4 A puka aku la lakou mawaho o ke kulanakauhale, aole i hiki i kahi loihi, alaila olelo aku la o Iosepa i kana luna, E ku oe, e alualu aku i ua poe kanaka la, a loaa lakou ia oe, e i aku ia lakou, No ke aha oukou i hoihoi mai ai i ka hewa no ka pono?
Ja koska he olivat lähteneet kaupungista, eikä vielä kauvas joutuneet, sanoi Joseph huoneensa haltialle: nouse ja aja takaa miehiä, ja koska heidän saat takaa, niin sano heille: miksi te olette hyvän pahalla maksaneet?
5 Aole anei keia o ka mea a ka'u haku i inu ai iloko? a i kilo ai hoi? Ua hewa oukou i ka hana ana pela.
Eikö se ole, josta minun herrani juo? Ja josta hän kyllä hyvin taitaa arvata teistä? Te olette pahoin tehneet.
6 A hiki aku la ia io lakou la, olelo aku la ia ia lakou i keia mau olelo.
Ja kuin hän käsitti heidät, puhui hän nämät sanat heille.
7 Ninau mai la lakou ia ia, No ke aha la i olelo mai ai kuu haku i keia olelo? Aole loa e hiki i kou poe kauwa ke hana e like me ia.
He vastasivat häntä: miksi minun herrani senkaltaista puhuu? Pois se, että sinun palvelias niin tekisivät.
8 Eia hoi, o ka moni a makou i loaa'i iloko o ka waha o ka makou mau eke, ua halihali hou mai makou ia nei ia oe mai loko mai o ka aina o Kanaana, Pehea hoi makou i aihue ai i ke kala, a i ke gula, noloko mai o ka hale o kou haku?
Katso, rahan, jonka me löysimme säkkeimme suusta, olemme me jälleen sinulle tuoneet Kanaanin maalta: kuinkasta siis me varastimme hopiaa eli kultaa sinun herras huoneesta?
9 A i ikeia ia mea i kekahi o kou poe kauwa, e make ia, a e lilo makou i poe kauwa na kou haku.
Jonka tyköä sinun palvelioiltas se löydetään, hän kuolkaan: niin tahdomme me myös olla orjat minun herralleni.
10 Olelo aku la ia, Ae, e like me ka oukou olelo, pela no ia: o ka mea ua loaa me ke kiaha, e lilo ia i kauwa na'u, a e hala ole oukou.
Hän sanoi: olkaan nyt teidän sananne jälkeen: jonka tyköä se löydetään, hän olkaan minun orjani; mutta te olette vapaat.
11 Kuu koke iho la lakou a pau i ka lakou mau eke ilalo i ka honua, a wehe ae la lakou i ka lakou mau eke.
Ja he laskivat kiiruusti itsekukin säkkinsä maahan, ja jokainen avasi säkkinsä.
12 A imi iho la kela, a hoomaka iho la ma ka hiapo, a oki ae la ma ka muli loa, a loaa mai la ke kiaha ma ka eke a Beniamina.
Ja hän etsei, ruveten vanhimmasta niin nuorimpaan asti; ja hopiamalja löydettiin BenJaminin säkistä.
13 Alaila haehae iho la lakou i ko lakou mau kapa, a kau aku la kela kanaka keia kanaka i ka ukana ma kana hoki, a hoi aku la i ke kulanakauhale.
Niin repäisivät vaatteensa, ja itsekukin pani kuormansa aasin päälle, ja palasivat kaupunkiin.
14 A hele aku la o Iuda a me kona poe hoahanau i ka hale o Iosepa, aia no ia; a moe iho la lakou imua ona ilalo i ka honua.
Ja Juuda meni veljinensä Josephin huoneesen (sillä hän oli vielä silloin siellä); ja he lankesivat maahan hänen eteensä.
15 Ninau aku la o Iosepa ia lakou, Heaha keia mea a oukou i hana mai nei? Aole anei oukou i ike, e hiki i ke kanaka me a'u nei e kilokilo aku?
Joseph sanoi heille: mikä työ se on, kuin te tehneet olette? Ettekö te tietäneet, että senkaltainen mies kuin minä olen taitaa kyllä hyvin arvata.
16 Olelo aku la o Iuda, Pehea la makou e pane aku ai ia oe, e kuu haku? Heaha ka makou e olelo aku ai? Pehea makou e hoapono ai ia makou iho? Ua loaa i ke Akua ka hewa o kau poe kauwa; eia hoi, he poe kauwa makou na ko'u haku. o makou, a me ka mea i loaa ke kiaha ma koua lima.
Ja Juuda sanoi: mitä me vastaamme minun herralleni? Taikka mitä me puhumme? Taikka millä me taidamme itsemme puhdistaa? Jumala on löytänyt sinun palveliais vääryyden: katso, me olemme meidän herramme orjat, sekä me, että se, jolta malja löydettiin.
17 Olelo mai la o Iosepa, Aole loa e hiki ia'u ke hana pela; aka, o ke kanaka, i loaa'i ke kiaha i kona lima, e lilo ia i kauwa na'u: a o oukou, e hoi aku me ka maluhia i ko oukou makuakane.
Mutta hän sanoi: pois se, että minä niin tekisin; sen miehen, jolta malja on löydetty, pitää oleman minun orjani; mutta menkäät te rauhassa isänne tykö.
18 Alaila neenee aku la o Iuda io na la, i aku la, Auwe, e kuu haku e! Ina e ae mai kuu haku i kana kauwa nei, ke hai aku i kekahi olelo ma kona pepeiao, aole hoi e wela mai kou huhu i kau kauwa, no ka mea, ua like oe me Parao.
Niin Juuda astui hänen tykönsä, ja sanoi: ah minun herrani, suo nyt palvelias puhua yksi sana minun herrani korvissa, ja älkään julmistuko sinun vihas sinun palvelias päälle, sillä sinä olet niinkuin Pharao.
19 Ninau mai la kuu haku i kau poe kauwa nei, i mai la, He makuakane anei ko oukou, a he kaikaina anei?
Minun herrani kysyi hänen palvelioiltansa, sanoen: onko teillä isää taikka veljeä?
20 A olelo aku la makou i kuu haku, He makuakane no ko makou, he kanaka kahiko, a me kahi keiki o kona wa elemakule, he mea nuku; a o kona kaikuaana, ua make ia, oia wale no ka i koe a kona makuwahine, a ua aloha kona makuakane ia ia.
Niin me vastasimme meidän herraamme: meillä on vanha isä, ja nuorukainen syntynyt hänen vanhalla ijällänsä, jonka veli on kuollut, ja hän on yksinänsä jäänyt äidistänsä, ja hänen isänsä pitää hänen rakkaana.
21 A olelo mai la oe i kau poe kauwa, E lawe mai ia ia ilalo io'u nei, i ike aku kuu maka ia ia.
Niin sinä sanoit palvelioilles: tuokaat häntä tänne minun tyköni, että minä saan nähdä hänen.
22 Alaila olelo aku la makou ia oe i kuu haku, Aole e hiki i ke keiki ke haalele i kona makuakane; no ka mea, ina e haalele ke keiki i kona makuakane, e make no ia.
Mutta me vastasimme minun herralleni: ei taida nuorukainen jättää isäänsä; sillä jos hän jättäis isänsä, niin hän kuolis.
23 A olelo mai la oe i kau poe kauwa, A i hele ole mai ko oukou kaikaina me oukou, aole oukou e ike hou mai i kuu maka.
Niin sinä sanoit palvelioilles. jollei teidän nuorin veljenne tule teidän kanssanne, niin ei teidän pidä enää minun kasvojani näkemän.
24 A hiki aku la makou i kau kauwa i ko'u makuakane, hai aku la makou ia ia i ka olelo a kuu haku.
Ja koska me menimme sinun palvelias minun isäni tykö, ja ilmoitimme hänelle minun herrani sanat,
25 A olelo mai la ko makou makuakane, O hele hou oukou e kuai i wahi ai iki na kakou.
Niin sanoi meidän isämme: menkäät jälleen pois, ja ostakaat meille jotakin elatusta.
26 Olelo aku makou, Aole loa makou e hiki ke hele ilalo; aka, i hele pu ko makou kaikaina me makou, alaila e hele aku makou ilalo, no ka mea, aole e hiki ia makou ke ike aku i ka maka o ua kanaka la, ke hele pu ole ko makou kaikaina me makou.
Mutta me sanoimme: emme tohdi sinne mennä; vaan jos meidän nuorin veljemme on meidän kanssamme, niin me menemme; sillä emme saa nähdä sen miehen kasvoja, jollei meidän nuorin veljemme ole meidän kanssamme.
27 Alaila olelo mai la kau kauwa o ko'u makuakane ia makou, Ua ike oukou, ua hanau mai la ka'u wahine i na keiki elua na'u.
Niin sinun palvelias minun isäni sanoi meille: te tiedätte, että minun emäntäni synnytti minulle kaksi,
28 A hele aku la kekahi mai o'u aku nei, a i aku la au, He oiaio no ua weluwelu ia; aole hoi au i ike hou aku ia ia.
Ja toinen läksi minun tyköäni, josta sanottiin, että hän on kuoliaaksi revelty, ja en ole minä häntä vielä sitte nähnyt.
29 A i lawe aku oukou ia ia nei, mai o'u aku nei, a loohia ia i ka poino, alaila, e lawe aku oukou i ko'u oho hina ilalo i ka lua me ke kaniuhu. (Sheol )
Jos te tämän myös minulta viette pois, ja hänelle tapahtuis jotakin pahaa, niin te saattaisitte minun harmaat karvani murheella hautaan. (Sheol )
30 No keia mea hoi, ke hiki aku au i kau kauwa i ko'u makuakane, aole ke keiki me makou, ua pai pu ia kona ola me ke ola o ke Keiki;
Jos minä nyt tulisin sinun palvelias minun isäni tykö, ja ei olisi nuorukainen meidän kanssamme: sillä hänen henkensä riippuu tämän hengestä.
31 A ike mai ia, aole ke keiki me makou, alaila, e make ia; a e lawe iho o kau poe kauwa i ke oho hina o kau kauwa o ko makou makuakane ilalo i ka lua me ke kaniuhu. (Sheol )
Niin tapahtuis, koska hän näkis, ettei nuorukainen kanssa olisi, että hän kuolis; niin me sinun palvelias saattaisimme sinun palvelias meidän isämme harmaat karvat murheella hautaan. (Sheol )
32 No ka mea, ua hoohiki au ia'u iho no ke keiki i ko'u makuakane, ua i aku au, A i hoihoi ole mai au ia ia iou la, no'u mau loa aku no ka hewa imua o ko'u makuakane.
Sillä sinun palvelias on taannut nuorukaisen minun isäni edessä, sanoen: jollen minä häntä tuo jällensä sinun tykös, niin minä sen edestä kaiken minun elinaikani olen vikapää kärsimään.
33 No keia mea hoi, e ae mai oe ia'u i noho au, kau kauwa i panai no ke keiki, i kanwa na kuu haku; e hoi aku hoi ke keiki me kona poe kaikuaana.
Ja nyt siis jääkään sinun palvelias nuorukaisen edestä minun herralleni orjaksi: vaan nuorukainen menkään veljeinsä kanssa.
34 No ka mea, pehea la au e hoi aku ai i kuu makuakane, aole ke keiki me au? o ike auanei au i ka mea ino e hiki mai ana maluna o kuu makuakane.
Sillä kuinka minä taidan mennä minun isäni tykö, jollei nuorukainen olisi minun kanssani? Etten minä näkisi sitä surkeutta, johon minun isäni joutuu.