Kinohi 19
1 A AHIAHI iho la, hiki aku la na anela elua ma Sodoma: a noho iho la o Lota ma ka ipuka o Sodoma: ike aku la o Lota, ku ae la ia e halawai me lakou, a kulou iho la kona mau maka ilalo ma ka honua;
Ja kaksi enkeliä tulivat ehtoona Sodomaan, ja Lot istui Sodoman portissa: ja kuin hän näki heidät, nousi hän heitä vastaan, ja kumarsi kasvoillensa maahan.
2 I aku la, E kuu mau haku, ke noi aku nei au ia olua, e kipa mai olua maloko o ka hale o ka olua kauwa nei, e moe no a ao ka po, a e holoi i ko olua wawae, a kakahiaka nui e ala'e olua a e hele aku. I mai la laua, Aole, e moe no maua ma ke alanui a ao ka po.
Ja sanoi: katso, minun Herrani, poiketkaat teidän palvelianne huoneeseen yöksi, ja antakaat pestä jalkanne, ja aamulla varhain noustuanne menette matkaan. Ja he sanoivat: ei suinkaan, vaan kadulla me yötä pidämme.
3 Koi ikaika aku la ia ia laua; a kipa ae la laua io na la, a komo aku la iloko o kona hale; a hana iho no ia i ahaaina na laua, pulehu iho la i ka palaoa huole, a ai iho la laua.
Ja hän kovin vaati heitä, ja he poikkesivat hänen tykönsä, ja tulivat hänen huoneeseensa. Ja hän valmisti heille aterian, ja leipoi happamattomia leipiä, ja he söivät.
4 Aole laua i moe iho, a o na kanaka o ke kulanakauhale, o na kanaka o Sodoma, o ka poe kahiko a me ka poe hou, o na kanaka a pau mai o a o, hoopuni mai la lakou i ka hale:
Ennenkuin he levätä panivat, tulivat kaupungin miehet, Sodomalaiset, nuoret ja vanhat: kaikki kansa joka kulmalta, ja piirittivät huoneen.
5 Kahea mai la lakou ia Lota, i mai la ia ia, Auhea na kanaka i hele mai i ou la i keia po? E kai mai ia laua iwaho io makou nei, i ike makou ia laua.
Ja huusivat Lotin, ja sanoivat hänelle: kussa ovat ne miehet, jotka sinun tykös yöllä tulivat? tuo heitä meidän tykömme tutaksemme heitä.
6 Hele aku la o Lota iwaho ma ka puka io lakou la; a papani ae la i ka puka mahope ona.
Silloin Lot meni ulos heidän tykönsä oven eteen, ja sulki oven jälkeensä.
7 I aku la, E na hoahanau, ke nonoi aku nei au ia oukou, mai hana hewa oukou.
Ja sanoi: älkäät te, rakkaat veljeni, tehkö niin pahoin.
8 Eia hoi ia'u na kaikamahine elua i ike ole i ke kane; e ae mai oukou ia'u e lawe mai ia laua iwaho io oukou nei, a e hana aku oukou ia laua i ka mea pono ma ko oukou maka: aka, mai hana aku oukou i kekahi mea i keia mau kanaka; no ka mea, nolaila laua i hele mai nei ma ka malumalu o kuu hale.
Katso, minulla on kaksi tytärtä, jotka ei vielä miehestä mitään tiedä: ne minä tuotan teille, tehkäät heille mitä te tahdotte: ainoastansa näille miehille älkäät mitään pahaa tehkö; sillä sentähden ovat he tulleet minun kattoni varjon ala.
9 I mai la lakou, E hookaawale oe. I ae la hoi lakou, I hele mai no oia nei e noho wale maanei, a e lilo ana ka ia i lunakanawai: ano hoi, e oi aku ka makou hana ino ana ia oe i ko laua la. A hookeke nui mai la lakou i ua kanaka nei, ia Lota, a neenee mai la e wawahi i ka pani puka.
Mutta he sanoivat: tule tänne. Ja sanoivat: tuleeko joku muukalaiseksi, ja kuitenkin tahtoo kokonansa hallita? nyt, me teemme enemmän pahaa sinulle kuin heille: ja he tekivät suurella väkivallalla miehelle Lotille ylläkön, ja juoksivat ovea särkemään.
10 Aka, lalau aku la ua mau kanaka la ia Lota, a huki mai laua ia ia iloko o ka hale io laua la, a papani aku la i ka puka.
Niin miehet ojensivat kätensä ulos, ja tempasivat Lotin tykönsä huoneesen, ja paiskasivat oven kiinni.
11 Hoomakapo iho la laua i ka poe kanaka iwaho o ka puka o ka hale, i na mea uuku a me na mea nui: a hoopauaho lakou ia lakou iho i ka imi i ka puka.
Ja miehet, kuin huoneen oven edessä olivat, löivät he sokeudella, pienet ja suuret, niin että he väsyivät ovea etseissänsä.
12 I mai la laua ia Lota, Aole anei ia oe kekahi poe e ae maanei? o ka hunonakane paha, o na keikikane au, a me au mau kaikamahine, a o na mea a pau ia oe, e laweia'ku iwaho o keia wahi:
Ja miehet sanoivat Lotille: onko sinulla vielä tässä jouku? vävyjä, eli poikia taikka tyttäriä, eli kaikkia mitä sinulla on tässä kaupungissa? vie ne ulos tästä siasta.
13 No ka mea, e luku aku maua i keia wahi, no ka nui loa ae o ka leo no lakou, imua o ke alo o Iehova; a ua hoouna mai no o Iehova ia maua e luku aku ia wahi.
Sillä me hukutamme tämän paikan: että heidän huutonsa on suuri Herran edessä, niin Herra lähetti meidät heitä hukuttamaan.
14 Hele aku la o Lota iwaho, olelo aku la i kona mau hunonakane i mare me na kaikamahine ana, i aku la, E ala'e, e holo aku iwaho o keia wahi; no ka mea, e luku mai ana o Iehova i neia kulanakauhale. Aka, ua like ia i ka manao o na hunonakane me ka mea hoomaewaewa.
Niin Lot meni ulos ja puhutteli vävyjänsä, jotka piti saaman hänen tyttärensä, ja sanoi: nouskaat ja lähtekäät tästä siasta: sillä Herra hukuttaa tämän kaupungin: mutta hän oli niinkuin leikkiä tekevä hänen vävyinsä silmäin edessä.
15 I ka wanaao, hoolalelale ua mau anela la ia Lota, i mai la, E ala ae, e lawe i kau wahine, a me kau mau kaikamahine elua maanei, o pau auanei oe iloko o ka make o ko ke kulanakauhale.
Koska aamurusko kävi ylös, kiiruhtivat enkelit Lotin joutumaan, ja sanoivat: nouse, ota emäntäs, ja kaksi tytärtäs, jotka saapuvilla ovat, ettet sinä myös hukkuisi tämän kaupungin pahuudessa.
16 Ia ia i hookaulua ai, lalau aku la ua mau kanaka la i kona lima, me ka lima o kana wahine, a me ka lima o kana mau kaikamahine elua; ahonui mai la o Iehova ia ia: alakai aku la laua ia ia, a hookuu aku la iwaho o ke kulanakauhale.
Koska hän viipyi, tarttuivat miehet hänen käteensä, ja hänen emäntänsä, ja hänen kahden tyttärensä käteen, sillä Herra tahtoi säästää heitä: ja taluttivat hänen ulos ja jättivät hänen ulkopuolelle kaupunkia.
17 I ka wa i alakai aku ai laua ia lakou iwaho o ke kulanakauhale, alaila i mai la ia, E holo i pakele kou ola; mai nana i hope ou, mai kali oe ma neia wahi papu a pau; e holo i ka mauna, o make oe.
Ja koska he johdattivat heitä ulos, sanoivat he: pelasta sinun sielus, ja älä katsahda taakses, ja älä myös seisahda koko tälle lakeudelle; vaan turvaa sinuas vuorelle, ettes hukkuisi.
18 I aku la o Lota ia laua, Auwe! e kuu Haku, aole pela.
Ja Lot sanoi heille: Ei Herra.
19 Eia hoi, ua loaa iho nei i kau kauwa ka lokomaikai imua o kou mau maka, a ua hoonui ae nei oe i kou aloha au i hoike mai ai ia'u i ka hoola ana mai ia'u, aole e hiki ia'u ke holo ma ka mauna, o loaa ia'u ka poino, a make au.
Katso, sinun palvelias on löytänyt armon sinun edessäs, sinä olet tehnyt sinun laupeutes suureksi, jonkas minulle osotit, pelastaakses minun sieluani: en taida minä pelastaa minuani vuorella, ettei minulle jotakuta pahaa tapahtuisi, ja kuolisin.
20 Eia ae ke kulanakauhale, e hiki koke ke holo malaila, a ua liilii hoi ia; ea, e ae mai ia'u e holo malaila, (aole anei ia he wahi liilii?) a e malamaia kuu ola.
Katsos, tuo kaupunki on läsnä, paeta sinne: ja hän on vähä: salli minua siellä pelastettaa: eikö hän ole vähäinen? että minun sieluni siellä elävänä pysyis.
21 I mai la kela ia ia, Aia, ua hoolohe aku no au i keia mea hoi; aole au e luku aku ia kulanakauhale, no ka mea au i olelo mai ai.
Niin sanoi hän hänelle: katso, tässä asiassa olen minä myös sinun rukoukses päälle katsonut: etten minä kukista sitä kaupunkia, jostas puhuit.
22 E wikiwiki oe e holo ilaila; no ka mea, aole e hiki ia'u ke hana i kekahi mea, a puka aku no oe ilaila. Nolaila, ua kapaia ka inoa o ia kulanakauhale, o i Zoara.
Riennä, pelasta sinuas siellä: sillä en minä taida tehdä mitään, siihenasti ettäs sinne sisälle tulet. Sentähden kutsui hän sen kaupungin Zoar.
23 Ua puka mai ka la maluna o ka honua i ke komo ana o Lota iloko o Zoara.
Aurinko oli nousnut maan päälle, ja Lot tuli Zoariin sisälle.
24 Alaila, hooua mai la o Iehova maluna o Sodoma i ka luaipele a me ke ahi mai o Iehova la, mai ka lani mai.
Ja Herra antoi sataa Sodoman ja Gomorran päälle tulikiveä ja tulta: Herralta taivaasta.
25 Hookahuli iho la oia ia mau kulanakauhale, a me kahi papu a pau, a me na kanaka a pau o ua mau kulanakauhale la, a me na mea ulu ma ka honua.
Ja kukisti ne kaupungit, ja kaiken sen lakeuden: niin myös kaikki niiden kaupunkein asuvaiset, ja maan kasvon.
26 Aka, nana ae la kana wahine mahope ona, a lilo iho la ia i kukulu paakai.
Ja Lotin emäntä käänsi kasvonsa takaisin hänestä; ja muuttui suolapatsaaksi.
27 Ala ae la o Aberahama i kakahiaka nui, a hoi hou aku la ia i kahi ana i ku ai imua o Iehova:
Mutta Abraham nousi varhain aamulla, ja meni siihen paikkaan, kussa hän oli ennen seisonut Herran edessä.
28 Nana aku la ia ma Sodoma a me Gomora, a ma ka aina papu a pau, ike aku la ia, aia hoi, pii ae la ka uahi o ia aina iluna, e like me ka punohu o ka lua ahi.
Ja katsahti Sodomaa ja Gomorraa päin, ja kaiken sen maan lakeuteen; ja näki että savu nousi maasta niinkuin pätsin savu.
29 A i ka wa a ke Akua i luku ai i na kulanakauhale o ka papu, hoomanao iho la no ke Akua ia Aberahama, a hoopakele ae la ia Lota maiwaena aku o ka hookahuli ana, ia ia i hookahuli ai i na kulanakauhale kahi a Lota i noho ai.
Ja tapahtui, koska Jumala kukisti sen lakeuden kaupungit, muisti Jumala Abrahamin: ja johdatti Lotin ulos hävityksen keskeltä, koska hän kukisti ne kaupungit, joissa Lot asui.
30 Pii ae la o Lota mailoko aku o Zoara, a noho iho la ma ka mauna, a me ia pu na kaikamahine ana elua; no ka mea, makau iho la ia ke noho ma Zoara: noho no ia ma kekahi ana, oia a me kana mau kaikamahine elua.
Ja Lot läksi Zoarista, ja asui vuorella, ja kaksi hänen tytärtänsä hänen kanssansa; sillä hän pelkäsi asua Zoarissa: ja oli luolassa ja kaksi hänen tytärtänsä hänen kanssansa.
31 I aku la ka hanau mua i kona kaikaina, Ea, ua elemakule ko kana makuakane, aole hoi he kanaka ma ka honua nei a pau nana e komo mai io kaua nei, e like me ka nana ana a ko ka honua nei:
Niin sanoi vanhempi nuoremmalle: meidän isämme on vanha: eikä ole muuta miestä maan päällä, makaamaan meidän kanssamme, koko maan tavan jälkeen.
32 Ina kaua, o hooinu kaua i ko kaua makuakane i ka waina, a e moe kaua me ia, i malama ai kana i hua na ko kaua makuakane.
Käykäämme, juottakaamme meidän isämme viinalla, ja maatkaamme hänen kanssansa, herättääksemme isästämme siementä.
33 Hooinu laua ia po i ko laua makuakane i ka waina: a komo aku la ka hanau mua iloko, a moe iho la me kona makuakane: aole nae i ike kela i kona wa i moe iho ai, aole hoi kona wa i ala'i.
Niin he juottivat isänsä sinä yönä viinalla. Ja vanhempi tuli ja makasi isänsä kanssa, ja ei hän huomainnut koska hän levätä tuli, ja koska hän nousi.
34 A ia la ae, i aku la ka hanau mua i ke kaikaina, Aia hoi, moe iho no au me kuu makuakane i ka po nei: e hooinu kaua ia ia i ka waina i keia po no hoi; a e komo aku oe iloko, e moe me ia, i malama ai kana i hua na ko kana makuakane.
Toisena päivänä sanoi vanhempi nuoremmalle: katso, minä makasin menneenä yönä isäni kanssa: juottakaamme häntä tänäkin yönä viinalla, ja mene sinä ja makaa hänen kanssansa, herättääksemme isästämme siementä.
35 Hooinu laua i ko laua makuakane i ka waina ia po no hoi: a ku ae la ke kaikaina, a moe iho la me ia; aole kela i ike i kona wa i moe iho ai, aole hoi i kona wa i ala ai.
Niin he juottivat myös sinä yönä isänsä viinalla: ja nuorempi meni ja makasi hänen kanssansa, ja ei hän huomainnut koska hän levätä tuli, ja koska hän nousi.
36 Hapai na kaikamahine elua a Lota na ko laua makuakane.
Ja niin molemmat Lotin tyttäret tulivat isästänsä raskaaksi.
37 Hanau mai la ka mua i keikikane, a kapa iho la i kona inoa o Moaba: oia ke kupuna o ka Moaba a hiki i keia manawa.
Ja vanhempi synnytti pojan, ja kutsui hänen nimensä Moab: hänestä ovat Moabilaiset tulleet, hamaan tähän päivään asti.
38 A hanau mai la hoi ka muli iho i keikikane, a kapa iho la i kona inoa o Benami: oia ke kupuna o ka Amona a hiki i keia manawa.
Ja nuorempi myös synnytti pojan, ja kutsui hänen nimensä BenAmmi: hänestä tulivat Ammonin lapset, hamaan tähän päivään asti.
