Kinohi 18
1 I KEA ae la o Iehova e ia ma na laau oka o Mamere: a noho iho la ia ma ka puka o ka halelewa, i ka manawa i wela mai ai ka la.
Ja Herra näkyi hänelle Mamren lakeudella; jossa hän istui majan ovella, koska päivä oli palavimmallansa.
2 Alawa ae la kona mau maka iluna, ike ae la, aia hoi, ku mai la na kanaka ekolu imua ona: a i kona ike ana aku, holo aku la ia mai ka puka o ka halelewa aku e halawai me lakou, a kulou iho la ia ma ka honua.
Koska hän silmänsä nosti ja näki, katso kolme miestä seisoivat hänen edessänsä: ja kuin hän näki heidät, juoksi hän heitä vastaan majan ovelta, ja kumarsi itsensä maahan.
3 I aku la ia, E kuu haku, ina i loaa ia'u ke alohaia imua o kou mau maka, ke noi aku nei au ia oe, mai hele wale aku oe mai kau kauwa aku.
Ja sanoi: Herra, jos minä olen armon löytänyt sinun edessäs, niin älä mene palvelias ohitse.
4 Ke noi aku nei au, i laweia mai kekahi wai iki e holoi i ko oukou mau wawae, a e hoomaha iho oukou malalo o ka laau.
Ja sallikaat tuotaa vähä vettä pestäksenne teidän jalkanne, ja levätkäät teitänne puun alla.
5 E lawe mai no hoi au i wahi berena, a e hooluolu iho i ko oukou naau; a mahope iho oukou e hele aku ai; no ka mea, nolaila ko oukou hele ana mai i ko oukou kauwa, I mai la lakou. Me kau i olelo mai ai, pela oe e hana'i.
Ja minä tuon teidän eteenne kappaleen leipää, virvottaaksenne teidän sydäntänne, ja sitte menkäät: sillä sentähden te poikkesitte teidän palvelianne tykö. Ja he sanoivat: tee niin kuin sinä olet puhunut.
6 Wikiwiki ae la o Aberahama i ka hele iloko o ka halelewa io Sara la, i aku la, E hoomakaukau koke oe i ekolu sato palaoa wali; e hookawili a e pulehu i papaberena.
Niin Abraham riensi majaan Saaran tykö, ja sanoi: riennä sinuas ja tuo kolme mittaa sämpyläjauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia.
7 Holo aku la o Aberahama i ka ohana bipi, lalau aku la i ka bipikeiki opiopio momona, haawi aku la i kekahi keiki, a wikiwiki iho la ia e kalua.
Ja Abraham juoksi karjan tykö: ja toi nuoren ja kauniin vasikan, ja antoi palveliallensa, joka riensi valmistamaan sitä.
8 Lalau aku ia i wahi bata a me ka waiu, a me ka bipikeiki ana i kalua ai, a kau aku la imua o lakou: a ku aku la ia ma o lakou la malalo o ka laau; a ai iho la lakou.
Ja hän toi voita ja maitoa, ja vasikasta, jota hän valmistanut oli, ja pani heidän eteensä: ja hän seisoi heidän edessänsä puun alla ja he söivät.
9 Ninau mai la lakou ia ia, Auhea kau wahine, o Sara? I aku la ia, aia no iloko o ka halelewa.
Niin sanoivat he hänelle: kussa on Saara sinun emäntäs? hän vastasi: täällä majassa.
10 Alaila, i mai la kela, Ho oiaio, e hoi hou mai ana au i keia manawa o kela makahiki, aia hoi, e loaa uanei ia Sara he keikikane. A lohe ae la o Sara ma ka puka o ka halelewa ma kona kua.
Ja hän sanoi: tosin minä palajan sinun tykös, liki tällä vuoden ajalla, ja katso, Saaralla emännälläs on poika. Ja Saara kuuli sen majan ovelle, joka oli hänen takanansa.
11 A o Aberahama laua o Sara, ua kahiko no laua, he nui ko laua mau la; a ua pau ia Sara ka mea a na wahine.
Mutta Abraham ja Saara olivat vanhat ja ijälliseksi joutuneet; niin että Saaralta olivat lakanneet vaimolliset menot.
12 Nolaila, akaaka iho la o Sara iloko iho ona, i iho la, E olioli no anei au mahope o kuu wa luwahine, a ua elemakule hoi kuu haku?
Sentähden nauroi Saara itsellensä, ja sanoi: nyt koska minä vanha olen, antanenko minä itseni hekumaan? ja minun herrani on vanhentunut.
13 Ninau mai la o Iehova ia Aberahama, No ko aha la i akaaka ai o Sara, i ka i ana, He oiaio anei, o hanau no wau i keiki i kuu wa luwahine?
Ja Herra sanoi Abrahamille: miksi Saara nauroi, sanoen: pitäneeköstä todellakin minun synnyttämän, joka olen vanhaksi tullut?
14 E hakalia anei kekahi mea ia Iehova? I ka wa i oleloia'i e hoi hou mai ana au i ou la, i keia manawa o kela makahiki, a e loaa ia Sara he keikikane.
Onko Herralle jotakin mahdotointa? Määrättyyn aikaan, koska minä palajan sinun tykös, tällä vuoden ajalla, niin Saaralla on poika.
15 Alaila hoole aku la o Sara, i aku la, Aole au i akaaka; no ka mea, makau iho la ia. I mai la kela, Aole, ua akaaka no oe.
Niin Saara kielsi, sanoen: en minä nauranut: sillä hän hämmästyi. Mutta hän sanoi: ei ole niin, sinä nauroit.
16 Ku ae la ua mau kanaka la, nana aku la ma Sodoma; a hele pu o Aberahama me lakou e hookuu aku ia lakou.
Silloin nousivat miehet sieltä, ja käänsivät heitänsä Sodomaan päin: ja Abraham meni heidän kanssansa, saattamaan heitä.
17 I ae la o Iehova, E huna anei au ia Aberahama i ka'u mea e hana nei?
Ja Herra sanoi: kuinka minä salaan Abrahamilta, jota minä teen?
18 No ka mea, e lilo io no auanei o Aberahama i lahuikanaka nui a ikaika hoi, a e pomaikai hoi na lahuikanaka a pau o ka honua ia ia.
Että Abraham tulee suureksi ja väkeväksi kansaksi, ja kaikki kansat maan päällä pitää hänessä siunatuksi tuleman.
19 No ka mea, ke ike nei au ia ia, e kauoha aku no ia i kana poe keiki a me kona mau ohua mahope ona, i malama mai ai lakou i ka aoao o Iehova, a e hana lakou ma ka pono a me ka pololei; i hooili aku ai o Iehova maluna o Aberahama i ka mea ana i olelo ai nona.
Sillä minä tunnen hänen, että hän käskee lapsiansa ja huonettansa hänen jälkeensä Herran tietä pitämään, ja tekemään hurskautta ja oikeutta: että Herra saattais Abrahamille kaikki, kuin hän hänelle luvannut on.
20 Olelo mai la o Iehova, Ua nui loa ka leo no Sodoma a me Gomora, ua kaumaha no hoi ko lakou hewa;
Ja Herra sanoi: Sodomassa ja Gomorrassa on suuri huuto, ja heidän syntinsä ovat sangen raskaat.
21 E iho ana au ilaila e ike, i like paha ka lakou hana ana me ka leo no ia wahi i hiki mai ai io'u nei; a i ole paha, o ike auanei hoi au.
Minä astun nyt alas ja katson, jos he täydellisesti tehneet ovat huudon jälkeen, joka minun eteeni tullut on; taikka jos ei niin ole, että minä sen tietäisin.
22 Huli ae la ua mau kanaka la i na maka o laua mailaila aku, a hele aku la i Sodoma: aka, ku iho la o Aberahama imua o Iehova.
Ja miehet käänsivät itsensä sieltä, ja menivät Sodomaan päin. Mutta Abraham jäi seisomaan vielä Herran eteen.
23 Neenee aku la o Aberahama a kokoke, i aku la, E luku pu anei oe i ka poe pono me ka poe hewa?
Ja Abraham astui hänen tykönsä, ja sanoi: hukutatkos myös vanhurskaan jumalattoman kanssa?
24 Ina paha he kanalima na kanaka pono maloko o ua kulanakauhale la, e luku anei oe ia wahi, aole no o malama ia wahi no ka poe pono he kanalima maloko?
Jos kaupungissa olisi viisikymmentä vanhurskasta, hukuttaisitkos myös ne, ja et säästäisi sitä siaa viidenkymmenen vanhurskaan tähden, jotka siellä olisivat?
25 Aole loa oe e hana pela, ke pepehi pu i ka poe pono me ka poe hewa: i like pu ai ka poe pono me ka poe hewa, aole loa oe pela: aole anei o hana pono ka lunakanawai o ka honua a pau?
Pois se sinusta, ettäs sen tekisit, ja kuolettaisit vanhurskaan jumalattoman kanssa, ja että vanhurskaalle kävis niinkuin jumalattomallekin. Pois se sinusta: Eikö kaiken maailman tuomari oikein tuomitsisi?
26 I mai la o Iehova, Ina loaa ia'u ma Sodoma na kanaka pono he kanalima maloko o ke kulanakauhale, alaila au e malama ai ia wahi a pau no lakou.
Herra sanoi: jos minä löydän viisikymmentä vanhurskasta Sodoman kaupungissa; niin minä säästän kaiken sen paikan heidän tähtensä.
27 Olelo aku la o Aberahama, i aku la, Eia hoi, ua hoomaka no wau e olelo aku i ka Haku, owau he lepo wale no, a me ka lehu:
Abraham vastasi ja sanoi: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa; ehkä minä tomu ja tuhka olen.
28 A i emi mai na mea elima o ka poe pono he kanalima; e luku anei oe ia kulanakauhale a pau no ia mau mea elima? I mai ia kela, A i loaa ia'u ilaila he kanaha a me kumamalima, aole au e luku aku.
Mitämaks, jos oli vailla viisi niistä viidestäkymmenestä vanhurskaasta, kadottaisitkos viiden tähden koko kaupungin? ja hän sanoi: en kadota, jos minä löydän siellä viisiviidettäkymmentä.
29 Olelo hou aku la oia ia ia, i aku la, Ina paha he kanaha ka poe i loaa ilaila? i mai la kela, Aole au o hana aku ia mea, ke kanaha lakou.
Ja hän puhui vielä hänelle, ja sanoi: mitämaks, siinä löyttäisiin neljäkymmentä? ja hän sanoi: en tee minä neljänkymmenen tähden.
30 I aku la hoi oia, Ea, a i huhu ole mai ka Haku, e olelo aku no au: Ina paha he kanakolu ka poe i loaa ilaila? I mai la kela, Aole au e hana ia mea, ke loaa ia'u he kanakolu ilaila.
Abraham sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, että minä vielä puhun: mitämaks, löyttäisiin siellä kolmekymmentä? ja hän sanoi: en minä tee, jos minä löydän siellä kolmekymmentä.
31 I aku la oia, Aia hoi, na hoomaka iho nei au e olelo aku i ka Haku: Ina paha ho iwakalua ka poe i loaa ilaila? I mai la kola, aole au o luku aku, ko iwakalua lakou.
Ja hän sanoi taas: katso, minä olen ruvennut puhumaan minun Herrani kanssa: mitämaks, löyttäisiin siellä kaksikymmentä? ja hän sanoi: en kadota heitä kahdenkymmenen tähden.
32 I aku la hoi oia, A i ole e huhu mai ka Haku, a hookahi wale no a'u olelo e koe: Ina paha he umi ka poe i loaa ilaila? I mai la kela, Aole au e luku aku, ke umi lakou.
Ja hän vielä sanoi: älköön minun Herrani vihastuko, jos minä ainoastansa tällä erällä puhu: mitämaks, siellä löyttäisiin kymmenen? ja hän sanoi: en kadota heitä kymmenen tähden.
33 A pau ae la ka Iehova kamailio ana mo Aberahama, hele aku la o Iehova; a hoi hou mai la o Aberahama i kona wahi.
Ja Herra meni pois sitte kuin hän oli Abrahamin kanssa puhunut: ja Abraham palasi kotiansa.
