Ezekiela 33

1 HIKI mai la ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,

Ja Herran sana tapahtui minulle, sanoen:

2 E ke keiki a ke kanaka, e olelo aku i na keiki o kou poe kanaka, ei aku ia lakou, O ka aina, ina lawe au i ka pahikaua maluna ona, a lawe na kanaka o ka aina i ke kanaka o ko lakou mau palena, a e hooku ia ia i kiai no lakou;

Sinä ihmisen poika, saarnaa kansas lapsille ja sano heille: jos minä vetäisin miekan maakunnan ylitse, ja maan kansa ottais yhden miehen huonommistansa ja tekis sen vartiaksensa;

3 Aia ike ia i ka pahikaua e hele mai ana maluna o ka aina, ina e pupuhi oia i ka pu e ao aku i kanaka;

Ja hän näkis miekan tulevan maan ylitse, ja soittais vaskitorvea ja varais kansaa;

4 Alaila, o ka mea lohe i ke kani ana o ka pu, aole hoi i malama i ke ao ana; a ina hele mai ka pahikaua, a lawe aku ia ia, aia no kona koko maluna o kona poo iho.

Joka sitte soittamisen kajahduksen täydellisesti kuulee, ja ei tahdo itsiänsä kavahtaa, ja miekka tulis ja ottais hänen pois; sen veri olkoon hänen päänsä päällä.

5 O ke kani ana o ka pu kana i lohe ai, aka, aole ia i malama i ke ao ana; aia maluna ona iho hoi kona koko: aka, o ka mea malama i ke ao ana, e hoopakele oia i kona ola iho.

Sillä hän kuuli soittamisen kajahduksen, ja ei kuitenkaan itsestänsä pitänyt vaaria, sentähden olkoon hänen verensä hänen päällänsä. Mutta joka neuvoa tottelee, hän pelastaa henkensä.

6 Aka, ina ike ke kiai i ka hele ana mai o ka pahikaua, aole hoi pupuhi i ka pu, aole hoi e aoia na kanaka; a hele mai ka pahikaua, a e lawe aku i kekahi maiwaena aku o lakou, ua laweia'ku oia maloko o kona hewa; aka, e kii aku au i kona koko ma ka lima o ke kiai.

Mutta jos vartia näkis miekan tulevan, ja ei soittaisi vaskitorvea, eikä kansa pitäisi vaaria, ja miekka tulis ja ottais jonkun pois: hän tosin otettaisiin pois synteinsä tähden, mutta hänen verensä tahdon minä vartian kädestä vaatia.

7 Pela no oe, e ke keiki a ke kanaka, ua hooku au ia oe i kiai no ka ohana a Iseraela; nolaila e hoolohe oe i ka olelo ma ko'u waha, a e ao aku ia lakou na'u aku no.

Ja sinä ihmisen poika, minä olen pannut sinun Israelin huoneen vartiaksi, kuin sinä jotakin minun suustani kuulet, että sinun pitäis heitä minun puolestani varaaman.

8 Aia olelo au i ke kanaka hewa, E ke kanaka hewa, e make io no oe; ina aole oe e olelo aku e ao aku i ua kanaka la no kona aoao, e make no ia kanaka hewa maloko o kona hewa; aka, e kii aku no au i kona koko ma kou lima.

Kuin minä sanon jumalattomalle: sinä jumalatoin, sinun pitää totisesti kuoleman, ja et sinä hänelle sitä sano, että jumalatoin ottais vaarin menostansa; niin pitää jumalattoman syntinsä tähden kuoleman, mutta hänen verensä tahdon minä sinun kädestäs vaatia.

9 Aka, ina e ao aku oe i ka mea hewa no kona aoao, aole hoi i huli mai, mai koua aoao mai, e make no ia iloko o kona hewa; aka, ua hoopakele oe i kou uhane iho.

Mutta jos sinä jumalatointa varoitat hänen tiestänsä, että hän siitä kääntyis, ja hän ei palaja tiestänsä; niin pitää hänen syntinsä tähden kuoleman, ja sinä olet pelastanut sielus.

10 A o oe, e ke keiki a ke kanaka, e olelo aku oe i ka ohana a Iseraela, Ke olelo nei oukou, i ka i ana, Ina eia maluna o kakou ko kakou mau hala a me ko kakou mau hewa, a olala ae kakou maloko oia mau mea, pehea la hoi kakou e ola'i?

Sentähden sinä, ihmisen poika, sano Israelin huoneelle: te lausutte näin, sanoen: meidän pahatekomme ja rikoksemme makaavat meidän päällämme, että me niiden alla hukumme, kuinka me taidamme elää?

11 E olelo aku ia lakou, Ma ko'u ola ana, wahi a Iehova ka Haku, aohe o'u oluolu i ka make ana o ka mea hewa; aka hoi, e huli mai ka mea hewa, mai kona aoao mai, a e ola ia; e huli mai, e huli mai oukou mai ko oukou mau aoao hewa mai; no ke aha la oukou e make ai, e ka ohana a Iseraela?

Niin sano heille: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei minulle kelpaa jumalattoman kuolema, mutta että jumalatoin kääntyis tiestänsä ja eläis. Palatkaat, palatkaat teidän pahoista teistänne! ja miksi teidän pitäis kuoleman, te Israelin huone?

12 Nolaila, e ke keiki a ke kanaka, e olelo aku i na keiki a kou poe kanaka, Aole ka pono o ka mea pono e hoopakele ia ia i ka la e hewa ai ia: a o ka hewa o ka mea hewa, aole oia e haule ilaila i ka la e huli ai oia mai kona hewa mai: aole hoi e hiki i ka mea pono ke ola nona, i kona la e hana hewa ai.

Ja sinä, ihmisen poika, sano sinun kansas lapsille: sinä päivänä, jona hurskas pahaa tekee, ei hänen vanhurskautensa pidä häntä auttaman; ja jumalattoman ei pidä jumalattomuudessansa lankeeman sinä päivänä, kuin hän itsensä kääntää jumalattomuudestansa; ja vanhurskas ei taida elää vanhurskautensa tähden sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.

13 Aia olelo aku au i ka mea pono, e ola io no ia; ina e hilinai oia ma kona pono iho, a hana hewa hoi, e pau no kona pono i ka hoomanao ole ia; aka, no kona hewa ana i hana'i, e make ai no ia.

Kuin minä hurskaalle sanon: hänen pitää totisesti elämän, ja hän luottaa vangurskauteensa, ja tekee pahaa; niin ei pidä hänen vanhurskauttansa ensinkään muistettaman, mutta hänen pitää kuoleman pahuudessansa, jonka hän tekee.

14 A i ka wa e olelo aku ai au i ka mea hewa, E make io no oe; ina e huli mai ia, mai kona hewa mai, a hana hoi i ka mea pono a me ka pololei;

Ja kuin minä jumalattomalle sanon: sinun pitää totisesti kuoleman, ja hän parantaa itsensä synnistänsä, ja tekee oikein ja hyvin,

15 Ina e hoihoi aku ka mea hewa i ka waiwai kaohi a ka aie, a ua hoihoi aku hoi i ka waiwai ana i lawe wale ai, a ua hele hoi ma na kanawai e ola'i, me ka hana hewa ole; e ola io no ia, aole ia e make.

Niin että jumalatoin pantin antaa jälleen, ja maksaa mitä hän on ryövännyt, ja elämän sanan jälkeen elää, ettei hän pahaa tee; niin hän saa totisesti elää, ja ei pidä kuoleman.

16 Aole loa ka hewa ana i hana'i e haiia'ku ia ia; ua hana oia i ka mea pono a me ka pololei, e ola io no ia.

Kaikki hänen syntinsä, jotka hän tehnyt on, pitää unhotettaman; sillä hän tekee, mikä hyvä ja oikia on, sentähden hän saa totisesti elää.

17 Aka, ke olelo nei na keiki o kou poe kanaka, Aole kaulike na aoao o ka Haku; aka, o lakou, aole kaulike ko lakou aoao.

Ja sinun kansas lapset sanovat: ei Herra oikein tuomitse; ja kuitenkin heillä on vääryys.

18 A huli ae ka mea pono mai kona pono ae, a hana ma ka hewa, e make no hoi ia malaila.

Sillä jos hurskas kääntää itsensä pois hurskaudestansa, ja tekee pahaa, niin hän kuolee syystä sentähden.

19 A huli ae ka mea hewa mai kona hewa ae, a hana hoi i ka mea pono a me ka pololei, e ola no ia malaila.

Ja jos jumalatoin parantaa itsensä jumalattomasta menostansa, ja tekee oikein ja hyvin, niin hän saa sentähden kaiketi elää.

20 Aka, ke olelo nei oukou, Aole kaulike na aoao o ka Haku. E hooponopono aku au ia oukou, kela kanaka keia kanaka, e like me kona aoao, e ka ohana a Iseraela.

Kuitenkin te sanotte: ei Herra oikein tuomitse; vaikka minä teille, te Israelin huone, kullekin menonsa jälkeen tuomitsen.

21 Eia keia, i ka umikumamalua o ka makahiki o ko kakou pio ana, i ka malama umi, i ka la alima o ka malama, hele mai io'u nei kekahi i pakele, mai Ierusalema mai, i mai la, Ua pepehiia ke kulanakauhale.

Ja tapahtui toisena vuotena toistakymmentä meidän vankiudestamme, viidentenä päivänä kymmennessä kuukaudessa, että minun tyköni tuli yksi paennut Jerusalemista, ja sanoi: kaupunki lyötiin.

22 A ua kau mai ka lima o Iehova maluna o'u i ke ahiahi mamua o ka hiki ana mai io'u nei o ka mea i pakele; a ua wehe mai i kuu waha, a hiki mai ia i ke kakahiaka; a ua weheia kuu waha, aole au i leopaa hou aku.

Ja Herran käsi oli minun päälläni ehtoona, ennenkuin se paennut tuli, ja avasi minun suuni, siksi kuin hän tuli huomeneltain minun tyköni; ja niin hän avasi minun suuni, etten minä taitanut enää vaiti olla.

23 Alaila, hiki mai ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,

Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

24 E ke keiki a ke kanaka, o ka poe i noho ma keia mau wahi neoneo o ka aina o ka Iseraela, ke olelo nei lakou, i ka i ana, Hookahi no o Aberahama, a ua ili ka aina ia ia; a he nui no hoi kakou, a ua haawi mai ka aina no kakou i waiwai ili.

Sinä ihmisen poika, tämän korven asuvaiset Israelin maalla sanovat näin: Abraham oli ainoasti yksi mies, ja peri tämän maan; mutta meitä on paljo, niin meillä on siis tämä maa sitä oikeammin.

25 Nolaila, e olelo aku ia lakou, Ke i mai nei Iehova ka Haku, Ua ai oukou me ke koko, a ua leha ae i ko oukou mau maka i ko oukou poe akuakii, a ua hookahe i ke koko; e loaa anei ia oukou ka aina?

Sano siis heille: näin sanoo Herra, Herra: te olette verta syönneet, ja nostaneet teidän silmänne epäjumalain tykö, ja olette verta vuodattaneet, ja te luulette, että te omistatte maan?

26 Ke ku nei oukou maluna o ka oukou pahikaua, ke hana nei oukou i ka mea inainaia; ke hoohaumia nei oukou, kela kanaka keia kanaka, i ka wahine a kona hoalauna; e loaa anei ia oukou ka aina?

Te seisotte aina miekka kädessä ja teette kauhistuksia, ja toinen häpäisee toisen emännän ja te luulette, että te omistatte maan?

27 Penei e olelo aku ai ia lakou, Ke i mai nei Iehova ka Haku penei; Ma ko'u ola ana, o ka poe ma na wahi neoneo, e haule lakou i ka pahikaua, a o ka mea ma ke kula mawaho ka'u e haawi aku ai i na holoholona hihiu, e pau ai i ka aiia; a o ka poe maloko o na pakaua a me na ana, e make no lakou i ka mai ahulau.

Niin sano heille: näin sanoo Herra, Herra: niin totta kuin minä elän, niin pitää kaikki, jotka korvessa asuvat, miekan kautta lankeeman, ja mitä kedolla on, annan minä pedoille syötää, ja ne jotka linnoissa ja luolissa ovat, pitää ruttoon kuoleman.

28 E haawi au i ka aina i neoneo loa, a e oki ka hanohano o kona ikaika; a e neoneo no hoi na mauna o ka Iseraela, aole mea e hele ae mawaena.

Sillä minä tahdon maan peräti hävittää, ja sen ylpeydelle ja voimalle lopun tehdä, että Israelin vuoret pitää niin autioksi tuleman, ettei kenenkään pidä vaeltaman siitä ohitse.

29 Alaila e ike lakou owau no Iehova, aia haawi au i ka aina i neoneo loa, no na mea inainaia a lakou i hana'i.

Ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra, koska minä olen maan peräti hävittänyt kaikkein heidän kauhistustensa tähden, joita he tehneet ovat.

30 A o oe, e ke keiki a ke kanaka, ke kamailio ku e nei na keiki a kou poe kanaka ia oe, ma na paia, a ma na puka o na hale, a ua olelo kekahi i kekahi, kela mea keia mea i kona hoahanau, e i ana, E hele mai oukou, ea, a e hoolohe i ka olelo i hiki mai, mai Iehova mai.

Ja sinä ihmisen poika, sinun kansas lapset puhuvat sinua vastaan siellä ja täällä, seinillä ja ovien edessä, ja toinen sanoo toisellensa, kukin veljellensä, sanoen: käykäämme kuulemaan, mitä Herra sanoo.

31 A ua hele lakou iou la, e like me ka hele ana o kanaka, a ua noho lakou imua ou e like me ko'u poe kanaka, a ua lohe lakou i kau mau olelo, aole hoi lakou e malama aku ia; no ka mea, me ko lakou waha, ua hoike lakou i ke aloha nui. aka, me ko lakou naau, ua hahai lakou mamuli o ko lakou makee waiwai.

Ja he tulevat sinun tykös seurakuntaan, ja istuvat sinun edessäs niinkuin minun kansani, ja kuulevat sinun sanas, mutta ei he tee ensinkään sen jälkeen; he tekevät tosin ystävyyttä suullansa, mutta sydämellänsä he seuraavat ahneuttansa.

32 Ua lilo oe ia lakou me he mele makemakeia la a ka mea leo oluolu a e hiki ia ia ke hula pono ma ka mea kani; no ka mea, ua lohe lakou i kau mau olelo, aole nae lakou e hana malaila.

Ja katso, sinun täytyy olla heidän ilovirtensä, jota he mielellänsä laulavat ja soittavat; niin he sinun sanas kyllä kuulevat, mutta ei he tee sen jälkeen.

33 Aia hiki mai keia mea; aia hoi, e hiki mai no ia, alaila e ike no lakou, he kanla ka iwaena o lakou.

Mutta kuin se tulee, joka tuleva on, katso, niin he saavat nähdä, että propheta on heidän seassansa ollut.