Ezekiela 3
1 OLELO mai la hoi oia ia'u, E ke keiki a ke kanaka, e ai oe i ka mea i loaa ia oe; e ai oe i keia owili, a e hele e olelo i ka ohana a Iseraela.
Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, syö, minkä tässä saat; syö tämä kirjakäärö, mene ja puhu Israelin heimolle".
2 A oaka ae la kuu waha, a hanai mai la oia ia'u i kela owili.
Niin minä avasin suuni, ja hän antoi tämän kirjakäärön minun syödäkseni.
3 A i mai la oia, E ke keiki a ke kanaka, e hanai oe i kou opu, a e hoopiha i kou mau naau i keia owili a'u e haawi nei ia oe. Alaila ai iho la au, a ua like ia iloko o kuu waha me ka meli i ka ono.
Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, ravitse vatsasi ja täytä sisälmyksesi tällä kirjakääröllä, jonka minä sinulle annan". Niin minä söin, ja se oli minun suussani makea kuin hunaja.
4 Olelo mai la hoi oia ia'u, E ke keiki a ke kanaka, e hele oe i ka ohana a Iseraela, a e olelo aku i ka'u mau olelo ia lakou.
Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, mene nyt Israelin heimon tykö ja puhu heille minun sanani.
5 No ka mea, aole oe i hoounaia i kanaka lehelehe hohonu, me ka olelo paakiki, oka, i ka ohana a Iseraela;
Sillä ei sinua lähetetä outokielisen ja kankeapuheisen kansan tykö, vaan Israelin heimon tykö;
6 Aole i na lahuikanaka he nui, me ka lehelehe hohonu, a me ka olelo paakiki, a maopopo ole ia oe ka lakou mau huaolelo. Ina i hoouna aku au ia oe io lakou la, ina ua lohe lakou ia oe.
ei monien kansojen tykö, outokielisten ja kankeapuheisten, joiden puhetta et ymmärrä. Jos niiden tykö lähettäisin sinut, he sinua kuulisivat.
7 Aka, aole e hoolohe ka ohana a Iseraela ia oe, no ka mea, aole lakou e hoolohe mai ia'u: no ka mea, ua pau ka ohana a Iseraela i ka hookano a me ka naau paakiki.
Mutta Israelin heimo ei tahdo sinua kuulla, koska he eivät tahdo minua kuulla. Sillä koko Israelin heimolla on kova otsa ja paatunut sydän.
8 Eia hoi, ua hooolea au i kou wahi maka e ku e i ko lakou mau wahi maka, a me kou lae e ku e i ko lakou mau lae.
Katso, minä teen sinun kasvosi yhtä koviksi kuin heidän kasvonsa ja sinun otsasi yhtä kovaksi kuin heidän otsansa.
9 Me he daimana la a oi aku ka oolea mamua o ko ka pohakupaea i hana aku au i kou lae: mai makau aku ia lakou, mai pilihua hoi oe i ko lakou helehelena, no ka mea, he ohana kipi lakou.
Timantin kaltaiseksi, kiveä kovemmaksi minä teen sinun otsasi. Älä pelkää heitä äläkä arkaile heidän kasvojansa, sillä he ovat uppiniskainen suku."
10 Olelo mai la hoi oia ia'u, E ke keiki a ke kanaka, o na huaolelo a pau a'u e olelo aku ai ia oe, oia kau e hookomo i kou naau, a e hoolohe hoi me kou mau pepeiao.
Ja hän sanoi minulle: "Ihmislapsi, kaikki minun sanani, jotka minä sinulle puhun, ota sydämeesi ja kuule korvillasi.
11 E eu oe e hele aku i ka poe pio i na keiki a kou poe kauaka, a e olelo aku ia lakou, a e hai aku ia lakou, Penei ka olelo ana a Iehova ka Haku; ina paha e lohe lakou, a ina paha e lohe ole lakou.
Ja nyt mene pakkosiirtolaisten tykö, kansasi lasten tykö; puhu heille ja sano heille: Näin sanoo Herra, Herra-kuulkoot he tai olkoot kuulematta."
12 Alaila kaikai ae la ka uhane ia'u, a lohe iho la au mahope iho o'u i ka leo me he kamumu o ka hele nui ana la, e i ana, E hoomaikaiia'e ka nani o Iehova mai kona wahi ae;
Niin henki nosti minut, ja minä kuulin takaani suuren, jylisevän äänen: "Kiitetty olkoon Herran kirkkaus, siinä kussa se on!"
13 A me ke kamumu ana o na eheu o na mea ola i hoopa aku kekahi i kekahi, a me ke kamumu pu ana o na huila me lakou, a me ke kamumu ana o ka hele nui ana.
ja olentojen siipien kohinan, kun ne löivät toisiinsa, samalla pyöräin jyrinän ja suuren, jylisevän äänen.
14 Kaikai ae la hoi ka uhane ia'u, a lawe aku ia'u, a hele au me ke kaumaha loa a me ka wela o ko'u uhane; aka, ua kau ikaika mai ka lima o Iehova maluna iho o'u.
Ja henki nosti minut ja otti minut, ja minä kuljin murheellisena henkeni kiivaudessa, ja Herran käsi oli väkevänä minun päälläni.
15 Alaila hele au i ka poe pio ma Telabiba, e noho ana ma ka muliwai Kebara, a noho iho la ma ko lakou wahi i noho ai, a noho pilihua no au malaila iwaena o lakou i na la ehiku.
Ja minä tulin Tell-Aabibiin pakkosiirtolaisten tykö, jotka asuivat Kebar-joen varrella; ja siellä, missä he asuivat, minä istuin jäykistyneenä heidän keskuudessaan seitsemän päivää.
16 Eia keia, i ka pau ana o na la ehiku, hiki mai la ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,
Mutta seitsemän päivän kuluttua tuli minulle tämä Herran sana:
17 E ke keiki a ke kanaka, ua hoolilo au ia oe i kiai no ka ohana a Iseraela; nolaila e hoolohe i ka olelo ma kuu waha, a e ao aku ia lakou, na'u aku.
"Ihmislapsi, minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.
18 Aia olelo aku au i ke kanaka hewa, E make io no oe; a ao ole aku oe ia ia, aole olelo ia ia e ao ia ia e haalele i kona aoao hewa, e hoola ia ia; e make no ua mea hewa la iloko o kona hewa; aka, e hoopai no au i kona koko ma kou lima.
Jos minä sanon jumalattomalle: sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et häntä varoita etkä puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen jumalattomasta tiestänsä, että pelastaisit hänen henkensä, niin jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
19 Aka, ina ao aku oe i ke kanaka hewa, aole nae ia i huli, mai kana hana hewa ana, aole hoi mai kona aoao hewa mai, e make no ia iloko o kona hewa; aka, ua hoopakele oe i kou uhane iho.
Mutta jos sinä varoitat jumalatonta ja hän ei käänny jumalattomuudestansa eikä jumalattomalta tieltänsä, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.
20 Eia hoi, ina i huli ae ke kanaka pono mai kona pono ae, a hana hoi ma ka hewa, a waiho iho au i ka mea e hina ai imua ona, e make no ia; no kau ao ole aku ia ia, iloko o kona hewa e make ai no ia, aole hoi e hoomanaoia kona pono ana i hana'i: aka, e hoopai aku au i kona koko ma kou lima.
Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä ja minä panen kompastuksen hänen eteensä, niin hän kuolee-kun et sinä häntä varoittanut, niin hän synnissänsä kuolee, ja vanhurskautta, jota hän oli harjoittanut, ei muisteta-mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.
21 Aka, ina i ao aku oe i ka mea pono, i ole e hana hewa, a hana hewa ole hoi ka mea pono, e ola io no ia, no ka mea, ua aoia'ku ai: a ua hoopakele hoi oe i kou uhane iho.
Mutta jos sinä vanhurskasta varoitat, ettei vanhurskas tekisi syntiä, ja hän ei tee syntiä, niin hän totisesti saa elää, koska otti varoituksesta vaarin, ja sinä olet sielusi pelastanut."
22 A kau mai la ka lima o Iehova maluna o'u malaila; a olelo mai la oia ia'u, E ka oe iluna e hele aku i ka papu, a malaila e kamailio ai au me oe.
Herran käsi tuli siellä minun päälleni, ja hän sanoi minulle: "Nouse ja mene laaksoon, niin minä siellä puhuttelen sinua".
23 Alaila ku ae la au iluna a hele aku la i ka papu, aia hoi, ku mai la ka nani o Iehova malaila, e like me ka nani a'u i ike ai ma ka muliwai Kebara a moe iho la au ilalo ke alo.
Niin minä nousin ja menin laaksoon, ja katso, siellä seisoi Herran kirkkaus, samankaltainen kuin kirkkaus, jonka minä olin nähnyt Kebar-joen varrella. Ja minä lankesin kasvoilleni.
24 Alaila komo mai la ka uhane iloko o'u, a hooku mai la ia'u ma kuu mau wawae, a kamailio me an, a i mai la la'u, E hele oe a papani ia oe iho iloko o kou hale;
Mutta minuun tuli henki ja nosti minut jaloilleni, ja hän puhutteli minua ja sanoi minulle: "Mene, sulkeudu sisälle huoneeseesi.
25 Aka, o oe, e ke keiki a ke kanaka, ea, e kau lakou i kaula maluna ou, a e hoopaa lakou ia oe me ia, aole hoi oe o hele iwaho iwaena o lakou.
Ja sinä, ihmislapsi! Katso, sinut pannaan köysiin ja sidotaan niillä, niin ettet voi mennä ulos heidän keskuuteensa.
26 A e hoopili ae au i kou alelo i ke aluna o kou waha, a e lilo oe i mea leo ole, aole hoi oe he mea ao aku ia lakou; no ka mea, he ohana kipi lakou.
Ja minä tartutan sinun kielesi suusi lakeen, niin että mykistyt etkä voi olla heille nuhtelijana, sillä he ovat uppiniskainen suku.
27 Aka, i ka wa e olelo aku ai au ia oe, e wehe au i kou waha, a e olelo aku oe ia lakou. Ke i mai nei o Iehova ka Haku, O ka mea lohe, e lohe ia, a o ka mea hoolohe ole, e hoolohe ole no ia; no ka mea, he ohana kipi lakou.
Mutta kun minä puhuttelen sinua, avaan minä sinun suusi, ja sinun on sanottava heille: Näin sanoo Herra, Herra. Kuulkoon, joka kuulee, ja olkoon kuulematta, joka ei kuule; sillä he ovat uppiniskainen suku."
