Ezekiela 20

1 EIA hoi kekahi, i ka hiku o ka makahiki, i ka lima o ka mahina, i ka la umi o ua mahina la, hele mai kekahi poe o na lunakahiko o ka Iseraela e ninau ia Iehova, a noho iho la imua o ko'u alo.

Ja tapahtui seitsemäntenä vuotena, kymmenentenä päivänä viidennessä kuukaudessa, että muutamia Israelin vanhimmista tuli kysymään Herralta; ja he istuivat minun eteeni.

2 Alaila hiki mai ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,

Silloin tapahtui Herran sana minulle ja sanoi:

3 E ke keiki a ke kanaka, e olelo aku oe i na lunakahiko o ka Iseraela, e i aku ia lakou, Ke i mai nei Iehova ka Haku penei; Hele mai nei oukou e ninau ia'u? Ma ko'u ola ana, aole au e ninauia e oukou, wahi a Iehova ka Haku.

Sinä, ihmisen poika, puhu Israelin vanhimpain kanssa, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: oletteko te tulleet kysymään minulta? Niin totta kuin minä elän, en tahdo minä teitä vastata, sanoo Herra, Herra.

4 E hoohewa oe ia lakou, e hoohewa ia lakou, e ke keiki a ke kanaka? E hoike ia lakou i na mea I hoopailua o ko lakou poe makua.

Mutta jos sinä ihmisen poika tahdot tuomita heitä, niin tuomitse heitä näin: ilmoita heille heidän isäinsä kauhistus.

5 E olelo aku ia lakou, Ke i mai nei o Iehova ka Haku penei; i ka la i koho aku ai au i ka Iseraela, a i hapai ai i kuu lima i na keiki a ka ohana a Iakoba, a i hoike ai ia'u iho ia lakou ma ka aina Aigupita, i ka wa i hapai ai au i kuu lima ia lakou, me ka i ana'e, Owau no Iehova ko oukou Akua;

Ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: siihen aikaan, kuin minä valitsin Israelin, nostin minä käteni Jakobin huoneen siemenelle, ja annoin heidän tuta minuani Egyptin maalla; ja tosin minä nostin käteni heille, ja sanoin: minä olen Herra teidän Jumalanne.

6 I ka la i hapai ai au i kuu lima ia lakou, e lawe mai ia lakou mai ka aina mai o Aigupita, i ka aina a'u i nana aku ai no lakou, e kahe ana ka waiu a me ka meli, ka mea nani o na aina a pau:

Mutta minä nostin heille käteni sillä ajalla, että minun piti johdattaman heitä Egyptin maalta siihen maakuntaan, jonka minä heille edes katsonut olin, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa, joka on paras kaikkein maakuntain seassa.

7 Alaila olelo aku la au ia lakou, E haalele oukou kela kanaka keia kanaka i ka mea inainaia o kona mau maka, mai noho a hoohaumia ia oukou iho ma na kii o Aigupita: owau no Iehova ko oukou Akua.

Ja sanoin heille: heittäkään jokainen kauhistuksen pois silmäinsä edestä, ja älkäät saastuttako itsiänne Egyptin epäjumalista; sillä minä olen Herra teidän Jumalanne.

8 Aka, kipi mai la lakou ia'u, aole o lakou makemake e hoolohe mai ia'u; aole lakou i haalele kela kanaka keia kanaka i ka mea inainaia o ko lakou mau maka, aole hoi i haalele i na kii o Aigupita: alaila olelo aku au, E ninini aku au i ko'u ukiuki maluna o lakou, e hooko i ko'u huhu ia lakou mawaenakonu o ka aina o Aigupita.

Mutta he olivat minulle kovakorvaiset ja ei tahtoneet kuulla minua; ja ei yksikään heistä heittänyt kauhistustansa pois silmäinsä edestä, ja ei hyljänneet Egyptin epäjumalia. Niin minä ajattelin vuodattaa vihani heidän päällensä, ja antaa minun hirmuisuuteni käydä heidän ylitsensä Egyptin maassa.

9 Aka, ua hana au no ko'u inoa, i ole ia e hoohaumiaia i na maka o na lahuikanaka, iwaena o ia poe i noho ai lakou: imua hoi o ko lakou mau maka i hoike ai au ia'u iho ia lakou, i ka lawe ana mai ia lakou mai loko mai o ka aina o Aigupita.

Mutta en minä tehnyt sitä minun nimeni tähden, ettei sen pitänyt saastutetuksi tuleman pakanain edessä, joiden seassa he olivat, ja joille minä olin itseni ilmoittanut, että minä heidät tahdoin johdattaa ulos Egyptin maalta.

10 A lawe mai la hoi au ia lakou mai ka aina mai o Aigupita, a alakai ia lakou iloko o ka waonahele.

Ja kuin minä heidät Egyptin maalta olin johdattanut ulos, ja antanut heidän tulla korpeen:

11 Haawi aku la hoi au i ka'u mau kauoha ia lakou, a hoike aku la hoi au i ko'u mau kanawai ia lakou, o na mea ke malamaia e ke kanaka, e ola ia ilaila.

Annoin minä heille minun säätyni, ja minun oikeuteni heille tiettäväksi tein: se ihminen joka ne tekee, hän elää niissä.

12 A o ko'u mau Sabati kekahi ka'u i haawi aku ai ia lakou, i hoailona iwaena o'u a me lakou, i ike lakou owau no Iehova ka mea nana lakou i hoano.

Minä annoin myös heille minun sabbatini merkiksi minun ja heidän vaiheellansa, että heidän piti tietämän, että minä olen Herra, joka heitä pyhitän.

13 Aka, kipi mai la ka ohana a Iseraela ia'u ma ka waonahele, aole lakou i hele ma ka'u mau kauoha, ua hoowahawaha hoi lakou i ko'u mau kanawai, o na mea ke malamaia e ke kanaka, e ola ia ilaila: a ua hoohaumia nui lakou i ko'u mau Sabati. Alaila elele aku la au, E ninini aku au i ko'u ukiuki maluna o lakou ma ka waonahele, e hoopau ai ia lakou.

Mutta Israelin huone oli minulle kovakorvainen korvessa, ja ei elänyt minun säätyini jälkeen, ja katsoi minun oikeuteni ylön, joissa se ihminen elää, joka ne tekee; ja he saastuttivat minun sabbatini sangen suuresti: niin minä ajattelin vuodattaa minun vihani heidän päällensä korvessa, ja peräti kadottaa heitä.

14 Aka, hana iho la au no ko'u inoa, i ole ia e hoohaumiaia i na maka o na lahuikanaka, imua o ko lakou alo i lawe mai ai au ia lakou iwaho.

Mutta en minä sitä tehnyt minun nimeni tähden, ettei sen pitänyt turmelluksi tuleman pakanain seassa, joista minä heidät olin johdattanut ulos heidän silmäinsä edessä.

15 Ua hapai no nae au i kuu lima ia lakou, ma ka waonahele, e lawe ole au ia lakou i ka aina a'u i haawi aku ai, e kahe ana ka waiu a me ka meli, ka mea naui o na aina a pau;

Ja minä nostin käteni heitä vastaan korvessa, etten minä tahtonut heitä antaa tulla siihen maahan, jonka minä heille antanut olin, joka rieskaa ja hunajaa vuotaa, joka on paras kaikkein maakuntain seassa,

16 No ka mea, ua hoowahawaha lakou i ko'u mau kanawai, aole hoi i hele ma ka'u mau kauoha, aka, ua hoohaumia lakou i ko'u mau Sabati; no ka mea, ua hele ko lakou naau mamuli o ko lakou mau kii.

Että he katsoivat minun oikeuteni ylön, ja ei eläneet minun säätyini jälkeen, ja turmelivat minun sabbatini; sillä heidän sydämensä vaelsi heidän epäjumalainsa jälkeen.

17 Aka hoi, ua aloha aku ko'u maka ia lakou i ole e luku ia lakou; aole hoi au i hoopau ia lakou ma ka waonahele.

Mutta minun silmäni armahti heitä, etten minä heitä kadottanut, enkä peräti tyhjäksi tehnyt heitä korvessa.

18 Aka, olelo aku la au i ka lakou mau keiki ma ka waonahele, Mai hele oukou ma na oihana a ko oukou mau makuakane, aole hoi e malama i ko lakou mau kanawai, aole hoi e hoohaumia ia oukou iho me ko lakou mau akuakii.

Ja minä sanoin heidän lapsillensa korvessa: ei teidän pidä elämän teidän isäinne säätyin jälkeen, eikä pitämän heidän oikeuksiansa, eli saastuttaman itsiänne heidän epäjumaliinsa;

19 Owau no Iehova ko oukou Akua; e hele hoi oukou ma ka'u mau kauoha, a e malama i ko'u mau kanawai, a e hana oukou ma ia mau mea:

Sillä minä olen Herra teidän Jumalanne: minun säätyini jälkeen pitää teidän elämän, ja minun oikeuteni pitämän, ja niiden jälkeen tekemän.

20 A e hoauo hoi i ko'u mau Sabati; a e lilo ia i hoailona iwaena o'u a me oukou, i ike oukou owau no Iehova ko oukou Akua.

Ja minun sabbatini pitää teidän pyhittämän, että ne pitää oleman merkiksi minun ja teidän vaiheellanne, että teidän pitää tietämän, että minä Herra olen teidän Jumalanne.

21 Kipi mai la nae na keiki ia'u; aole lakou i hele ma ka'u mau kauoha, aole hoi lakou i malama i ko'u mau kanawai e hana malaila, o ua mea ke malamaia e ke kanaka, e ola ia ilaila: ua hoohaumia lakou i ko'u mau Sabati; alaila olelo iho la au, e niuini aku au i ko'u ukiuki maluna o lakou, e hooko ai i ko'u huhu ia lakou ma ka waonahele.

Mutta lapset olivat minulle myös kovakorvaiset, ja ei eläneet minun säätyini jälkeen, eikä pitäneet minun oikeuksiani, tehdäksensä niiden jälkeen, joissa ihminen elää, joka ne pitää, ja he turmelivat minun sabbatini; niin minä ajattelin vuodattaa minun vihani heidän päällensä, ja antaa minun hirmuisuuteni käydä heidän ylitsensä korvessa.

22 Aka, hoihoi mai au i kuu lima, a hana hoi au no ko'u inoa, i ole ia e hoohaumiaia i na maka o na lahuikanaka, imua o ko lakou alo i lawe mai ai au ia lakou.

Mutta minä käänsin käteni, ja en tehnyt sitä minun nimeni tähden, ettei sen pitänyt turmelluksi tuleman pakanain edessä, joista minä heitä olen johdattanut ulos heidän silmäinsä edessä.

23 Hapai ae la hoi au i kuu lima ia lakou ma ka waonahele, e hooauhee liilii ia lakou iwaena o na lahuikanaka, a e hoopuehu ia lakou ma na aina.

Minä nostin myös minun käteni heitä vastaan korvessa, hajoittaakseni heitä pakanain sekaan ja maakuntiin,

24 No ka mea, aole lakou i hana ma ko'u mau kanawai, aka, ua hoowahawaha i ka'u mau kauoha, a ua hoohaumia i ko'u mau Sabati, a o ko lakou mau maka, aia no mamuli o na kii o ko lakou mau makua.

Ettei he pitäneet minun oikeuksiani, ja katsoivat minun säätyni ylön, ja turmelivat minun sabbatini, ja katselivat isäinsä epäjumalia.

25 Nolaila hoi, haawi au no lakou i na kauoha pono ole, a me na kanawai i ola ole ai lakou ilaila;

Sentähden annoin minä heille säädyt, jotka ei hyvät olleet, ja oikeudet, joissa ei heille ollut elämää,

26 A ua hoohaumia au ia lakou iloko o ko lakou mau haawina; i ko lakou hoohele ana iwaena o ke ahi i na mea a pau i wehe ae i ka opu, i hooneoneo au ia lakou, i mea e ike ai lakou owau no Iehova.

Ja hylkäsin heidän uhrinsa koska he käyttivät tulessa kaikki esikoiset, että minun piti heitä hävittämän, ja että heidän piti tietämän, että minä olen Herra.

27 Nolaila e olelo aku, e ke keiki a ke kanaka, i ka ohana a Iseraela, a e i aku ia lakou, Ke i mai nei Iehova ka Haku, penei; Maloko no hoi o keia, i hoino wale mai ai ko oukou mau makua ia'u, i ka lakou hana hewa ana mai ia'u:

Sentähden puhu, sinä ihmisen poika, Israelin huoneelle, ja sano heille: näin sanoo Herra, Herra: teidän isänne ovat vielä enemmin minua pilkanneet, hyvällä ehdolla minua vastaan rikkoissansa.

28 I ko'u lawe ana mai ia lakou i ka aina, nona i hapai ai au i kuu lima e haawi aku au ia no lakou, a ike lakou i na puu kiekie a pau, a me na laau paapu a pau, alaila kaumaha ae la lakou i ka lakou mau mohai malaila; a haawi lakou ilaila i ka hoonaukiuki ana o ka lakou alana: ilaila hoi i hana aku ai lakou i ko lakou mea ala, a i ninini aku ai i ka lakou mau mohai inu.

Sillä kuin minä olin antanut heidän tulla siihen maahan, jonka ylitse minä käteni nostanut olin, että minun piti sen antaman heille; kussa he joskus näkivät korkean vuoren taikka paksuoksaisen puun, siellä he uhrasivat uhrinsa ja kantoivat sinne uhrinsa vihan kehoitukseksi, ja suitsuttivat siellä makian hajunsa ja vuodattivat siellä juomauhrinsa.

29 Alaila olelo aku la au ia lakou, Heaha ka wahi kiekie e hele aku ai oukou? A ua kapaia kona inoa o Bama a hiki i keia la.

Mutta minä sanoin heille: mihinkä pitää siis oleman sen kukkulan, johonka te menette? Ja siitä kutsutaan se kukkulaksi aina tähän päivään asti.

30 Nolaila e olelo aku i ka ohana a Iseraela, Ke i mai nei Iehova ka Haku penei; Ua haumia anei oukou mamuli o ka aoao o ko oukou mau makua? A ua moe kolohe anei oukou mamuli o ko lakou mau mea inainaia?

Sentähden sano Israelin huoneelle: näin sanoo Herra, Herra: te saastutatte itsenne teidän isäinne menoissa, ja teette huorin heidän kauhistustensa kanssa;

31 No ka mea, i ko oukou kaumaha ana i ka oukou mau mohai, i ko oukou hoohele ana i ka oukou mau keiki iwaena o ke ahi, ua hoohaumia oukou ia oukou iho me ko oukou mau akuakii a pau, a hiki i keia la; a e uinauia mai anei au e oukou, e ka ohana a Iseraela? Na ko'u ola ana, wahi a Iehova ka Haku, aole au e ninauia mai e oukou.

Ja saastutatte itsenne teidän epäjumalissanne, joille te uhraatte teidän lahjanne, ja poltatte teidän poikanne tulessa hamaan tähän päivään asti: ja minun pitäis antaman teille vastausta, sinä Israelin huone? Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra: en tahdo minä vastausta antaa teille.

32 A o ka mea i kupu iloko o ko oukou naau, aole loa ia, i ka oukou olelo ana, E like kakou me na lahuikanaka, e like me na ohana o na aina i ka hoomana i ka laau a me ka pohaku.

Ja se mikä tulee teidän mieleenne, ei siitä pidä mitään oleman: että te sanotte: me tahdomme tehdä niinkuin pakanat ja muut kansat maakunnissa, ja palvella kantoja ja kiviä.

33 Ma ko'u ola ana, wahi a Iehova ka Haku, He oiaio, me ka lima ikaika, a me ka lima kikoo aku, a me ka ukiuki i nininiia aku, e alii ai au maluna o oukou:

Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, minä tahdon hallita teitä väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, ja vuodatetulla hirmuisuudella.

34 A e lawe mai au ia oukou mai waena mai o kanaka, a e hoakoakoa au ia oukou mai na aina mai i hooauheeia'i oukou, me ka lima ikaika, a me ka lima kikoo, a me ka ukiuki i niniuiia'ku.

Ja tahdon johdattaa teitä pois kansoista, ja koota teitä niistä maakunnista, joihinka te hajoitetut olette, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, ja vuodatetulla hirmuisuudella.

35 A e lawe au ia oukou iloko o ka waouahele o kanaka, a malaila au e hakaka ai me oukou, he maka no he maka.

Ja tahdon teidän antaa tulla kansain korpeen, ja olla siellä oikeudella teidän kanssanne, kasvoista niin kasvoihin.

36 Me au hoi i hakaka ai me ko oukou mau makua ma ka waonahele o ka aina Aigupita, pela e hakaka ai au me oukou, wahi a Iehova ka Haku.

Niinkuin minä teidän isäinne kanssa Egyptin maan korvessa oikeudella olin: juuri sillä tavalla tahdon minä olla oikeudella teidän kanssanne, sanoo Herra, Herra.

37 A e hoohele ae au ia oukou malalo ae o ko kookoo, a e lawe au ia oukou iloko o ka mea paa o ka berita:

Minä tahdon antaa teidän tulla vitsan alle, ja johdattaa teitä liiton siteellä.

38 A e holoi aku wau mai waena aku o oukou i na kipi, a me ka poe i hana hewa mai ia'u; e lawe mai au ia lakou mai ka aina mai i noho iki ai lakou, aole nae lakou e komo i ka aina o ka Iseraela; a e ike i oukou owau no Iehova.

Ja tahdon perata pois vastahakoiset ja minusta luopuvaiset teidän seastanne. Ja tosin minä tahdon johdattaa heitä ulos asumamaastansa, ja en anna heitä tulla Israelin maalle, että teidän tietämän pitää, että minä olen Herra.

39 A oukou hoi, e ka ohana a Iseraela, ke i mai nei Iehova ka Haku, penei; E hele oukou, a e malama kela mea keia mea i kona mau kii, a mahope aku hoi, ina aole oukou e hoolohe mai ia'u: aka, mai hoohaumia hou i ko'u inoa, me ka oukou mau haawina a me ko oukou mau akuakii.

Sentähden te, Israelin huone, näin sanoo Herra, Herra: ettette kuitenkaan tahdo kuulla minua, niin tehkäät niinkuin teille kelpaa, ja jokainen teitä palvelkaan epäjumalaansa tästäkin lähin; mutta minun pyhä nimeni antakaat tästäedes pilkkaamatta olla teidän uhreissanne ja epäjumalissanne.

40 No ka mea, ma ko'u mauna hoano, ma ka mauna kiekie o ka Iseraela, wahi a Iehova ka Haku, malaila e malama mai ai ia'u ka ohana a pau a Iseraela, o ka poe a pau loa ma ka aina; malaila e maliu ai au ia lakou, malaila e kauoha ai au i ka oukou mau mohai, a me na hua mua o ka oukou mau alana, me ko oukou mau mea hoano a pau.

Sillä näin sanoo Herra, Herra: minun pyhällä vuorellani, korkialla Israelin vuorella, siellä pitää koko Israelin huone ja kaikki, jotka maakunnassa ovat, palveleman minua; siellä pitää heidän minulle oleman otolliset, ja siellä minä tahdon anoa teiltä ylennysuhria ja teidän uhrinne esikoista kaiken sen kanssa, jolla te minua pyhitätte.

41 E maliu au ia oukou me ko oukou mea ala ono, aia lawe mai au ia oukou mai ka poe kanaka mai, a e hoakoakoa ia oukou mai loko mai o na aina i hooauhee liilii ia ai oukou; a e hoanoia mai au ma o oukou la i na maka o na lahuikanaka.

Te olette minulle otolliset makialla savulla, kuin minä annan teidän tulla pois kansoista, ja kokoon teitä siitä maasta, kuhunka te hajoitetut olette, ja pyhitän itseni teissä, pakanain edessä.

42 A e ike oukou owau no Iehova, aia lawe mai au ia oukou iloko o ka aina o ka Iseraela, i ka aina nona i hapai ai au i kuu lima e haawi aku ia i ko oukou poe makua.

Ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra, koska minä olen antanut teidän tulla Israelin maalle, siihen maahan, josta minä nostin käteni, että minun piti teidän isillenne sen antaman.

43 A malaila e hoomanao ai oukou i ko oukou mau aoao, a me ka oukou mau hana a pau, na mea i haumia ai oukou; a e hoowahawaha oukou ia oukou iho i ko oukou mau maka, no na mea ino a pau a oukou i hana aku ai.

Siellä pitää teidän muistaman teidän menonne ja kaikki teidän tekonne, joilla te itsenne saastuttaneet olette, ja teidän pitää suuttman itseenne kaiken teidän pahuutenne tähden, jonka te tehneet olette.

44 A e ike no oukou owau no Iehova, aia hana au me oukou no ko'u inoa, aole mamuli o ko oukou mau aoao hewa, aole hoi e like me ka oukou hana hewa ana, e ka ohana a Iseraela, wahi a Iehova ka Haku.

Ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra, koska minä teen teidän kanssanne minun nimeni tähden, ja ei teidän pahan menonne ja vahingollisen työnne jälkeen, sinä Israelin huone, sanoo Herra, Herra.

45 Hiki mai la hoi ka olelo a Iehova ia'u, i mai la,

Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

46 E ke keiki a ke kanaka, e hookupono oe i kou wahi maka i ke kukuluhema, a e hoolei aku i kau olelo ma ka aoao hema e wanana ku e oe i ka ululaau o ka aina hema:

Sinä, ihmisen poika, aseta kasvos oikian käden puoleen, ja pisaroitse lounaan puoleen, ja ennusta metsää vastaan, kedolla lounaan päin,

47 A e olelo aku i ka ululaau o ke kukuluhema, E hoolohe i ka olelo a Iehova, no ka mea, ke olelo mai nei Iehova ka Haku, penei; Aia hoi, e kukuni au i ke ahi iloko ou, a e hoopau ae ia i na laau maka a pau iloko ou, a me na laau maloo a pau; a o ka lapalapa e lapalapa ana aole loa ia e kinaiia, a e wela ilaila na wahi maka a pau mai ke kukuluhema a ke kukuluakau.

Ja sano lounaan puoliselle metsälle: kuule Herran sanaa: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä tahdon sinussa tulen sytyttää, sen pitää sekä tuoreet että kuivat puut polttaman, ettei hänen ankaraa liekkiänsä taideta sammuttaa, vaan kaikki pitää poltettaman, mitä lounaasta pohjaan käsin on.

48 A e ike no ka io a pau, na'u na Iehova ia i kukuni, aole no ia e kinaiia.

Ja kaikki liha pitää näkemän, että minä Herra sen sytyttänyt olen; ja ei pidä sitä sammutettaman.

49 I aku la hoi au, Auwe, e Iehova ka Haku ke olelo nei lakou no'u, Aole anei ia e olelo i na olelo nane?

Ja minä sanoin: ah! Herra, Herra, he sanovat minusta: tämä puhuu paljaita tapauksia.