Daniela 11
1 I KA makahiki mua o Dariu ka Media, ua ku no au iluna e hookupaa a e hooikaika ia ia.
Niin minä myös seisoin hänen kanssansa ensimäisenä Dariuksen Mediläisen vuotena, auttamassa ja vahvistamassa häntä.
2 Ano e hai aku au ia oe i ka mea oiaio. Aia hoi, e ku mai auanei iluna ekolu alii ma Peresia; a o ka ha e oi nui aku kona waiwai mamua o ko lakou a pau; a ma kona ikaika no ka waiwai e hoala oia i na mea a pau e ku e i ke aupuni o Helene.
Ja nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Katso, kolme kuningasta pitää vielä Persiassa oleman, vaan neljäs saa enemmän rikkautta, kuin kaikki muut. Ja koska hän rikkaudessansa väkeväksi tulee, nostaa hän kaikki Grekan valtakuntaa vastaan.
3 E ku mai auanei iluna kekahi alii ikaika loa, e alii ana oia me ka ikaika nui, a e hana no hoi ia mamuli o kona makemake iho.
Sen perästä tulee voimallinen kuningas ja voimallisesti hallitsee. Ja mitä hän tahtoo, sen hän tekee.
4 A i kona ku ana iluna e wawahiia kona aupuni, a maheleia ae la ma na makani eha o ka lani; aole ia no kana poe keiki, aole no mamuli o kona aupuni ka mea ana i malama ai; no ka mea, e hoohioloia kona aupuni, no kekahi poe e ae ia, aole no kana.
Ja kuin hän korkeimmalle joutunut on, särjetään hänen valtakuntansa ja jaetaan neljään taivaan tuuleen. Ei hänen jälkeen tulevaisillensa eikä senkaltaisella voimalla, mikä hänellä ollut on, sillä hänen valtakuntansa hävitetään, ja tulee muiden osaksi.
5 A e lilo ana no ke alii o ke kukulu hema i mea ikaika, a o kekahi alii ona, e oi aku kona ikaika mamua o kela, a e alii ana oia; o kona aupuni he aupuni nui loa ia.
Ja etelän kuningas, joka yksi hänen päämiehistänsä on, tulee voimalliseksi. Mutta häntä vastaan tulee myös yksi väkeväksi ja hallitsee, jonka valta on suuri.
6 A ma ka hope o na makahiki e kuikahi lakou ia lakou kekahi me kekahi; no ka mea, o hele mai ke kaikamahine a ke alii o ke kukulu hema i ke alii o ke kukulu akau e hookuikahi; aka, aole e mau ia ia ka ikaika o ka lima; aole ia e ku paa, aole kona lima; aka, e haawiia aku oia, a me ka poe nana ia i lawe mai, a me ka mea nana ia i hanau, a me ka mea i hooikaika ia ia ia mau la.
Mutta monikahtain vuotten jälkeen yhdistävät he itsensä toinen toisensa kanssa. Ja etelän kuninkaan tytär tulee pohjan kuninkaan tykö ystävyyttä tekemään. Mutta ei hän pysy käsivarren voimassa. Eikä hänen käsivartensa ole pysyväinen, vaan hän hyljätään niiden kanssa, jotka hänen tuoneet ovat ja sen kanssa, joka hänen siittänyt on ja niiden kanssa, jotka hänen hetkeksi aikaa vahvistaneet olivat.
7 Aka, e ku mai auanei kekahi mailoko mai o ka lala o kona kumu ma kona hakahaka, ka mea nana e hele mai me na koa, a e komo hoi iloko o ka hulili o ke alii o ke kukulu akau, a hana ku e no hoi, a lanakila maluna iho;
Mutta vesa tulee hänen suvustansa, joka tulee sotajoukon voimalla ja menee pohjan kuninkaan vahvoihin paikkoihin ja toimittaa ja voittaa.
8 A lawe pio aku no hoi oia iloko o Aigupita i ko lakou mau akua, a me ko lakou mau kii i hooheheeia, a me ko lakou mau ipu maikai o ke kala a me ke gula; a e oi aku kona mau makahiki mamua o ke alii o ka akau.
Ja vie pois heidän jumalansa ja ruhtinaansa ja kalliit kappaleensa hopian ja kullan Egyptiin ja menestyy monikahdat vuodet pohjan kuningasta vastaan.
9 Pela e komo mai ke alii o ka hema i ko aupuni, a e hoi hou i kona aina iho.
Ja kuin etelän kuningas on vaeltanut hänen valtakuntansa lävitse, palajaa hän omalle maallensa.
10 Aka, o kana poe keiki o hoalaia mai lakou, a e hoakoakoa no lakou i na koa he lehulehu; oiaio, kekahi o lakou e hele mai no ia, a e hoohalana, a kahe aku hoi; alaila, e hoi mai ia a hoalaia e ku e aku i kona hulili.
Vaan hänen poikansa vihastuvat ja kokoovat suuren sotajoukon, ja yksi tulee ja menee edeskäsin niinkuin virta ja taas kehoittaa muut vihaan valtakuntaansa vastaan.
11 A e huhu ke alii o ke kukulu hema, a e hele mai ia e kaua pu me ia, me ke alii no o ka akau; a e hoomakaukau ia i na kanaka he lehulehu; aka, e haawiia ua poe lehulehu la iloko o kona lima.
Silloin julmistuu etelän kuningas ja menee ulos ja sotii pohjan kuningasta vastaan ja kokoo niin suuren joukon, että toinen joukko hänen käsiinsä annetaan.
12 A i kona lawe ana i ua poe nui la, e hookiekieia kona naau; a e hoohiolo iho oia i na tausani he nui; aole nae ia e lilo i mea ikaika malaila.
Ja hän vie pois sen suuren joukon ja paisuttaa sydämensä, että hän on lyönyt niin monta tuhatta maahan. Mutta ei hän siitä väkevämmäksi tule.
13 No ka mea, e hoi mai auanei ke alii o ke kukulu akau, a e hoomakaukau i kekahi poe nui e oi aku ana i kela poe mamua, a hala kekahi mau makahiki, e hele mai no oia me ka poe koa he lehulehu, a me ka waiwai he nui.
Sillä pohjan kuningas tulee jälleen ja kokoo suuremman joukon kuin entinen oli. Ja monikahtain vuotten perästä tulee hän kaiketi suuren sotajoukon ja paljon tavaran kanssa.
14 Ia mau manawa he nui ka poe e ku e mai i ke alii o ke kukulu hema; ka poe powa o kou poe kanaka kekahi e hookiekie ia lakou iho e hooko i ka hihio; aka, e haule auanei lakou.
Ja siihen aikaan asettaa moni itsensä etelän kuningasta vastaan. Korottavat myös muutamat huikentelevaiset sinun kansastas itsensä ja täyttävät näyn ja lankeevat.
15 E hele mai ke alii o ke kukulu akau e hana i puu, a e lawe pio i na kulanakauhale paa i ka pa; aole e ku paa na lima o ke kukulu hema, aole hoi kona poe i waeia, aole hoi on a ikaika e ku e ai.
Niin pohjan kuningas tulee ja tekee vallit ja voittaa vahvat kaupungit ja etelän käsivarret. Ja hänen paras väkensä ei voi seisoa eikä ole yhtään voimaa vastaan seisoa.
16 Aka, o ka mea e hele ku o mai ia ia, e hana no ia mamuli o kona makemake, aole e hiki i kekahi ke ku imua ona; a e ku iho oia ma ka aina hanohano o hoopauia'i e kona lima.
Vaan hän, kuin hän tulee hänen tykönsä, tekee tahtonsa jälkeen. Ja ei kenkään taida seisoa hänen edessänsä. Ja hän tulee myös siihen ihanaiseen maahan ja hävittää sen kätensä kautta.
17 A e haka pono kona maka e komo me ka ikaika a pau o kona aupuni, a me ka poe pololei pu me ia; pela no oia e hana'i; e haawi no hoi ia i ke kaikamahine o na wahine, e hoohaumia ana ia ia; aka, aole kela e ku me ia, aole hoi ma kona aoao.
Ja kääntää kasvonsa tullaksensa kaiken valtakuntansa voimalla. Mutta hän sopii hänen kanssansa ja antaa tyttärensä hänelle emännäksi, että hän hänen hävittäis. Mutta ei se menesty hänelle, eikä siitä mitään tule.
18 Mahope huli ae la oia i kona maka i na mokununi, a e lawe pio aku i na mea he lehulehu; aka, na kekahi lunakoa e hoopio i kona inaina nona iho: a e hoihoi ia ia i kona inaina maluna iho ona.
Sitte kääntää hän itsensä luotoja vastaan ja monta niistä voittaa. Vaan päämies opettaa hänen häpiällä lakkaamaan, ettei hän häntä enää häpäisisi.
19 Alaila, e huli ae la ia i kona maka i na hulili o kona aina iho; aka, e okupe auanei ia a hina ilalo, aole hoi e ike hou ia mai.
Ja niin hän jälleen palajaa maansa linnoihin ja loukkaa itsensä ja lankee, ettei häntä enään löydetä.
20 Alaila, e ku mai iluna ma kona wahi kekahi mea nana e hoouna i ka mea auhau waiwai maluna o ka nani o ia aupuni; aka, aole e hala na la he nui a lukuia oia, aole na ka huhu, aole hoi na ke kaua.
Ja hänen siaansa tulee se, joka vaatian antaa käydä ympäri valtakunnalle kunniaksi. Mutta muutamain päiväin perästä hän särjetään; ei kuitenkaan vihan eikä sodan kautta.
21 A e ku mai no iluna ma kona hakahaka kekahi mea ino, aole lakou e haawi ia ia i ka hanohano o ke aupuni; aka, e hele mai oia i ka wa maluhia, a e loaa ia ia ke aupuni ma na olelo malimali.
Hänen siaansa tulee kelvotoin mies, jolle kuninkaallinen kunnia ei ollut aiottu. Hän tulee ja menestyy ja saa valtakunnan makeilla sanoilla.
22 A me ka ikaika o ka waikahe e lukuia'i lakou imua ona, a e haihai liilii ia, oia, o ke alii e kuikahi ana.
Ja käsivarret, jotka niinkuin virta juoksevat, hänen edessänsä virralla voitetaan ja särjetään. Niin myös se päämies, jonka kanssa liitto tehty oli.
23 A mahope o ke kuikahi ana me ia, e hana hoopunipuni oia; no ka mea, e pii oia iluna, a e lilo ia i mea ikaika me ka poe uuku.
Sillä sittekuin hän hänen kanssansa itsensä yhdistänyt on, tekee hän kavalasti häntä vastaan ja menee ylös ja vähällä väellä itsensä vahvistaa.
24 I ka wa maluhia e komo oia maloko o na wahi momona o ka aina; a e hana oia i na mea a kona poe makua i haua ole ai, aole hoi na makua o kona mau makua; e hooleilei wale aku iwaena o lakou i ka waiwai pio a me ka waiwai kailiia, a me ka waiwai maoli; oiaio, e hoomaopopo oia i kona manao e ku e i na wahi paa, a i kekahi manawa.
Ja hän menestyy, että hän parhaisiin maan kaupunkeihin tuleva on ja niitä tekee, joita ei hänen isänsä eikä esivanhempansa tehdä taitaneet. Heidän ryöstämisensä, saaliinsa ja tavaransa hän hajoittaa ja ajattelee juoniansa heidän linnojansa vastaan kauvan aikaa.
25 A e hoala oia i kona ikaika, me kona naaukoa, a me ke kaua nui e ku e i ke alii o ke kukulu hema; a o ke alii o ke kukulu hema e hoalaia mai no hoi ia me ka poe koa he nui a ikaika loa e kaua; aole nae e hiki ke ku paa; no ka mea, e manao ku e ana lakou ia ia.
Ja hän kehoittaa voimansa ja sydämensä etelän kuningasta vastaan suurella sotajoukolla. Silloin etelän kuningas tulee kehoitetuksi sotaan suuren, väkevän sotajoukon kanssa. Mutta ei hän voi pysyä, sillä häntä vastaan pidetään juonia.
26 Oiaio, o ka poe e ai ana i kana ai e luku lakou ia ia; a o ko ia la poe koa e halana lakou; a he nui ka poe e haule i ka pepehiia.
Ja juuri ne, jotka hänen leipäänsä syövät, auttavat häntä turmelukseen ja hänen joukkoansa sortamaan, että sangen paljon lyödyksi tulee.
27 A noonoo na naau o ua mau alii elua la ma ke kolohe; a e olelo hoopunipuni no laua ma ka papaaina hookahi; aka, aole no ia e pomaikai ana; no ka mea, no ka manawa i hoopaaia'i ka hopena.
Ja molempain kuningasten sydän ajattelee, kuinka he toinen toisellensa vahinkoa tekisivät. Ja yhden pöydän tykönä petollisesti toinen toisensa kanssa puhuvat, vaan ei se menesty, sillä loppu on vielä toiseksi ajaksi määrätty.
28 A i kona hoi ana aku i kona aina me ka waiwai nui; alaila ku e kona naau i ka berita hoano; a e hana aku hoi ia i kona manao, a hoi no i kona aina iho.
Ja hän menee taas kotiansa suurella tavaralla, ja asettaa sydämensä sitä pyhää liittoa vastaan. Siinä hän jotakin toimittaa ja niin hän menee kotia omalle maallensa.
29 I ka manawa i hoopaaia'i e hoi hou mai no ia, a hele no hoi i ke kukuluhema; aka, aole e like me ko ka mua, aole hoi me ko ka hope.
Määrätyllä ajalla menee hän jälleen etelään päin, mutta ei hänelle menesty toisella erällä, niinkuin ensimäisellä.
30 No ka mea, e holo ku e mai no na moku no Kitima ia ia; nolaila e kaumaha no, a hoi mai, a e huhu loa aku ia i ka berita hoano; pela no oia e hana'i; a hoi mai no ia, a e kuikahi pu me ka poe i haalele i ua berita hoano la.
Sillä Kittimistä tulevat haahdet häntä vastaan, niin että hän epäilee ja palajaa ja vihastuu sitä pyhää liittoa vastaan. Ja menestyy ja kääntää itsensä ja suostuu niihin, jotka pyhän liiton hylkäävät.
31 A e ku mai auanei na koa ma kona aoao, a e hoohaumia lakou i kahi hoano ikaika, a e hoopau i ka mohai o na la, a e hooku ae lakou i ka mea ino e hooneoneo ai.
Ja hänen käsivartensa pitää hänen puolestansa seisoman. Ne saastuttavat pyhän vahvistuksen ja saattavat pois jokapäiväisen uhrin ja nostavat hävityksen kauhistuksen.
32 A o ka poe hoino aku i ka berita, e hoohuli oia ia lakou mamuli o na olelo malimali; aka, o ka poe i ike pono i ko lakou Akua, e ikaika lakou, a e hana aku no hoi.
Ja hän saattaa liiton rikkojat ulkokullatuksi makeilla sanoilla. Mutta se kansa, joka Jumalansa tuntee, rohkaisee itsensä ja menestyy.
33 A o ka poe naauao o na kanaka, e ao aku lakou i na mea he nui; aka, e haule auanei lakou i ka pahikaua, a me ka lapalapa ahi, e lawe pio ia, a e hao wale ia lakou i na la he nui.
Ja ne ymmärtäväiset kansan seassa opettavat monta. Sentähden heitä vainotaan miekalla, tulella, vankiudella ja ryöstämisellä kauvan aikaa.
34 A i ko lakou haule ana, e kokuaia mai lakou he wahi kokua iki no; aka, he nui ka poe e pili ia lakou me na olelo malimali.
Ja kuin he niin kaatuvat, tapahtuu heille kuitenkin vähä apua. Mutta monta menevät heidän tykönsä petollisesti.
35 A e haule no kekahi poe naauao, i mea e hoao ai ia lakou, a e hoomaemae ai ia lakou, e hookeokeo ai ia lakou, a hiki i ka manawa o ka hopena; no ka mea, aia no ia i ka wa i hoopaaia mai ai.
Ja ymmärtäväisistä muutamat lankeevat, että he koeteltaisiin, puhtaaksi ja selkiäksi tulisivat siihenasti, että loppu tulee, sillä se viipyy vielä määrättyyn aikaan asti.
36 A o ke alii e hana no ia mamuli o kona makemake iho; a e hookiekie ia ia iho maluna o na akua a pau, a e olelo i na mea kupaianaha ku e i ke Akua o na akua, a e pomaikai no nae ia a hiki i ka pau ana o ka huhuia mai; no ka mea, o ka mea i hoopaaia mai, e hookoia mai no ia.
Ja kuningas tekee, mitä hän tahtoo ja korottaa itsensä ja ylentää itsensä kaikkia vastaan, mikä Jumala on. Ja puhuu hirmuisesti jumalain Jumalaa vastaan. Ja se on hänelle menestyvä siihenasti kuin viha täytetään, sillä se on päätetty, kuinka kauvan se on oleva.
37 Aole oia e malama i ke Akua o kona poe kupuna, aole hoi i ka makemake o na wahine; aole pu hoi oia e malama i kekahi akua, aka, e hookiekie oia ia ia iho maluna o na mea a pau.
Isäinsä Jumalaa ei hän tottele, eikä vaimoin rakkautta. Eli ei yhdestäkään Jumalasta lukua pidä, sillä kaikkia vastaan hän itsensä korottaa.
38 Aka, ma ko ia la hakahaka e hoomana ai oia i ke akua o na pakaua; o ke akua a kona poe kupuna i ike ole ai, oia kana e hoonani ai me ke gula, a me ke kala, a me ka pohaku maikai, a me na mea nani hoi.
Mutta jumalaansa Maosimia hän palvelee paikallansa, sitä jumalaa, josta ei hänen isänsä mitään tietäneet, pitää hänen kunnioittaman kullalla, hopialla, kalliilla kivillä ja kauniilla kaluilla.
39 Pela oia e hana ai ma na pakaua no ua akua e la; e hoonani oia i ka poe manaoio aku ia ia, a e hoalii oia ia lakou maluna o na mea he nui loa, a e mahele oia i ka aina i uku.
Ja hän on niille, jotka häntä auttavat Maosimia vahvistamaan, sen muukalaisen jumalan kanssa, jonka hän valinnut on, suuren kunnian tekevä. Ja asettaa heitä monen herraksi ja jakaa heille maan palkaksi.
40 A i ka wa mahope e pahu aku no ke alii o ka hema ia ia; a e hele mai no hoi ke alii o ka akau me he puahiohio la, e ku e mai ia ia me na kaa kaua, a me na hoohololio, a me na moku he nui loa; a e komo ia iloko o na aina, a e halana e hele aku ma kela aoao.
Ja lopun ajalla pitää etelän kuninkaan hänen kanssansa puskeleman. Ja pohjoisen kuninkaan pitää äkisti karkaaman häntä vastaan rattailla, ratsasmiehillä ja monella haahdella. Ja hänen pitää maakuntiin sisälle menemän ja haaskaaman ja vaeltaman lävitse.
41 A e komo no hoi ia iloko o ka aina nani, a e hookahuliia na mea he nui; aka, e hoopakeleia keia mau mea mai kona lima aku, o ko Edoma, a me ko Moaba, a me na pookela o na keiki a Amona.
Ja ihanaan maahan tuleman, ja monta pitää lankeeman. Mutta nämät pitää hänen kädestänsä pääsemän: Edom, Moab ja Ammonin lasten esikoiset.
42 E o aku hoi oia i kona lima maluna o na aina; aole no hoi e pakele ka aina o Aigupita.
Ja hänen pitää kätensä maakuntiin ojentaman ja ei Egyptinkään maan pidä häneltä pääsemän.
43 Oia no ka mea maluna o na waiwai o ke gula, a me ke kala, a maluna o na mea maikai o Aigupita; a o ka poe Libuana, a me ko Aitiopa, aia lakou ma kona kapuwai.
Vaan hänen pitää omistaman itsellensä kullan ja hopian ja kaiken Egyptin tavaran. Lybian ja Etiopian pitää häntä seuraaman.
44 Aka, no kona lono ana i na olelo mai ka hikina mai, a mai ke kukulu akau mai, e pilikia oia; no ia mea, e hele aku la me ka huhu nui e pepehi aku, a e luku loa aku i na mea he nui wale.
Mutta sanoma idästä ja pohjasta pitää häntä peljättämän. Ja hän käy ulos suuressa vihassa monta kadottamaan ja hukuttamaan.
45 A e kukulu iho oia i ka halelewa o kona halealii iwaena o na kai a me ka mauna nani hoano; aka, e hiki aku no oia i kona hope, aohe mea nana ia e kokua mai.
Ja hänen pitää majansa asettaman kahden meren välille, sen ihanan pyhän vuoren tykö siihen asti kuin hänen loppunsa tulee, ja ei kenkään häntä auta.
