Oihana 7
1 NINAU aku la ke kahuna nui, Pela no anei keia mau mea?
Lubni ol aanaanis, “Wanni kun dhugumaa?” jedhee isa gaafate.
2 I mai la keia, E na kanaka, na hoahanau, a me na makua, e hoolohe mai; Ua ikea mai ke Akua nani e ko kakou kupuna e Aberahama, i kona noho ana ma Mesopotamia, i ka wa mamua aku o kona noho ana ma Harana:
Innis akkana jedhee deebise; “Yaa obbolootaa fi yaa abbootii, mee na dhagaʼaa! Waaqni ulfinaa, yeroo abbaan keenya Abrahaam Mesophotaamiyaa turetti, utuu inni biyya Kaaraan hin dhaqin isatti mulʼate.
3 A i mai la ia ia, E puka aku oe, mai kou aina aku, a mai kou poe hoahanau aku hoi, a e hele i ka aina a'u e kuhikuhi aku ai ia oe.
Waaqnis, ‘Biyya keetii fi saba kee dhiisiitii gara biyya ani si argisiisuu dhaqi’ jedheen.
4 Alaila, hele aku la ia mawaho o ka aina o ko Kaledaio, a noho iho la ma Harana: a make kona makuakane, mai ia wahi mai i lawe mai ai oia ia ia, a i keia aina a oukou e noho nei.
“Innis biyya Kaldootaatii baʼee dhaqee Kaaraan keessa jiraate. Erga abbaan isaa duʼe immoo Waaqni achii isa baasee biyya isin amma keessa jiraattan kanatti isa erge.
5 Aole hoi i haawi ia ia ia i hooilina maloko ona, aole no i kahi e ku ai ka wawae: ua olelo mai nae oia e haawi mai ia ia ia i kuleana nona, a no kana poe mamo mahope ona; ia manawa, aole ana keiki.
Taʼus Waaqni dhaala tokko illee, lafa taakkuu tokkittii illee biyya sana keessatti hin kennineef; garuu Waaqni akka Abrahaamii fi sanyii isaa warra isaan booddeetiif biyya sana akkuma qabeenyaatti kennuuf waadaa galeef. Abrahaam yeroo sana ijoollee tokko illee hin qabu ture.
6 I mai la ke Akua penei, E noho malihini ana kana poe mamo ma ka aina e; a e hooluluhi pio ia ilaila, a e hoomainoinoia mai lakou, i na makahiki eha haneri.
Waaqni akkana jedhee karaa kanaan isatti dubbate; ‘Sanyiin kee biyya kan isaa hin taʼin keessatti alagaa taʼa; waggaa dhibba afuris ni garboomfama; ni cunqurfamas.’
7 A o ka lahuikanaka a lakou i hookauwa ai, na'u no ia e hoopai aku, wahi a ke Akua: a mahope iho o keia mau mea, e puka mai lakou iwaho, a e malama mai ia'u ma keia wahi.
Waaqni akkana jedhe; ‘Ani garuu saba isaan akkuma garbootaatti tajaajilan sana nan adaba; ergasii immoo isaan biyya sanaa baʼanii lafa kanatti na waaqeffatu.’
8 A haawi mai la ia ia i ka berita o ke okipoepoe ana; a hanau mai nana o Isaaka, a okipoepoe iho la ia ia i ka walu o ka la; a na Isaaka o Iakoba, a na Iakoba o na makualii, he umikumamalua.
Waaqnis kakuu dhagna qabaa Abrahaamiif kenne; Abrahaamis abbaa Yisihaaq taʼee guyyaa saddeettaffaatti dhagna isa qabe; Yisihaaqis ergasii abbaa Yaaqoob taʼe; Yaaqoob immoo abbaa abbootii gosoota kudha lamaanii taʼe.
9 A huahuwa iho la na makualii ia Iosepa, a kuai lilo aku la ia ia i ko Aigupita: aia no me ia ke Akua,
“Abbootiin sunis waan Yoosefitti hinaafaniif akka inni biyya Gibxitti garba taʼuuf isa gurguran; Waaqni garuu isa wajjin ture;
10 A nana no i hoopakele mai ia ia, mailoko mai o kona mau popilikia a pau, a haawi mai ia ia i ka lokomaikaiia, a me ke akamai imua o Parao, o ke alii o Aigupita; a hoolilo iho la ia ia, i luna maluna o Aigupita, a me kona hale a pau.
rakkina isaa hunda keessaa isa baase; Waaqnis fuula Faraʼoon mooticha Gibxi duratti ulfinaa fi ogummaa Yoosefiif kenne; Faraʼoonis biyya Gibxii fi mana mootummaa isaa hunda irratti bulchaa isa godhe.
11 Ua hiki mai he wi maluna o ka aina a pau o Aigupita a me Kanaana, a me ka popilikia nui: aole i loaa i ko kakou mau kupuna ka mea ai.
“Baruma sana biyya Gibxii fi biyya Kanaʼaan hundatti beelli buʼee rakkina guddaa fide; abbootiin keenyas waan nyaatan tokko illee argachuu hin dandeenye.
12 A lohe ae la o Iakoba he ai ma Aigupita, hoouna mua aku la ia i ko kakou mau kupuna.
Yaaqoobis akka Gibxi keessa midhaan jiru dhageenyaan yeroo jalqabaatiif abbootii keenya achi erge.
13 A i ka lua [o ka hele ana] hoike mai o Iosepa ia ia iho i kona poe hoahanau, a hoikeia'ku la ka ohana o Iosepa ia Parao.
Imala isaanii lammaffaa irrattis Yoosef eenyummaa isaa obboloota isaatti hime; Faraʼoonis waaʼee obboloota Yoosef beeke.
14 Alaila, hoouna mai la o Iosepa, a kii mai la i kona makuakane ia Iakoba, a me kona poe hoahanau a pau; he mau uhane kanahikukumamalima lakou.
Yoosefis ergasii nama ergee abbaa isaa Yaaqoobii fi maatii isaa hunda jechuunis walumatti qabaatti nama 75 waamsise.
15 Iho ae la o Iakoba i Aigupita, a make iho la ia, a me ko kakou poe kupuna.
Yaaqoobis Gibxitti gad buʼe; innis, abbootiin keenyas achitti duʼan.
16 A laweia'ku la lakou i Sukema, a waiho iho la maloko o ka halelua a Aberahama i kuai mai ai i ke kala me na keiki a Hemora, a ka makuakane o Sukema mai.
Reeffi isaaniis Sheekemitti geeffamee lafa awwaalaa kan Abrahaam ijoollee Hamoori irraa horii wayiitiin bitee ture sanatti awwaalame.
17 A kokoke hiki mai ka wa i oleloia mai ai, a ke Akua i hoohiki mai ai ia Aberahema, mahuahua na kanaka, a lehulehu ae la ma Aigupita;
“Akkuma yeroon waadaa Waaqni Abrahaamiif gale sun itti raawwatamu dhiʼaachaa dhufeen baayʼinni saba keenyaa Gibxi keessatti akka malee guddate.
18 A ku mai la kekahi alii e ae, i ike ole ia Iosepa.
Ergasii ‘Mootiin waaʼee Yoosef hin beekin haaraan tokko bulchaa Gibxi taʼe.’
19 Hana maalea mai la ia i ko kakou lahuikanaka, a hana ino mai i na kupuna o kakou, a kiola aku la i ka lakou keiki hou, i ole lakou e ola.
Innis akka malee saba keenya cunqurse; abbootii keenyas akka daaʼimman isaanii dhumaniif akka isaan gad gatan dirqisiise.
20 Ia manawa i hanau ai o Mose, a ua maikai loa ia, a hanaiia oia i ekolu malama maloko o ka hale o kona makuakane.
“Yeroon Museen dhalates yeruma kana ture; innis fuula Waaqaa duratti miidhagaa ture; jiʼa sadiifis mana abbaa isaatti kunuunfamee guddate.
21 A i kona wa i hooleiia'i mawaho, lawe ae la ke kaikamahine a Parao ia ia, a malama iho la i keiki nana.
Yommuu inni alatti gatametti intalli Faraʼoon fudhattee akka ilma isheetti isa guddifatte.
22 Ua aoia o Mose i ke akamai a pau o ko Aigupita, a ua mana hoi ma na olelo, a ma na hana ana.
Museen ogummaa warra Gibxi hunda barate; innis dubbii isaatii fi hojii isaatiin jabaa ture.
23 A hala na makahiki ona he kanaha, kupu iho la ka manao maloko o kona naau, e hele aku e ike i kona poe hoahanau, i ka poe mamo a Iseraela.
“Museen yommuu umuriin isaa waggaa 40 guutetti dhaqee obboloota isaa ijoollee Israaʼel ilaaluu murteesse.
24 A ike aku la ia i kekahi mea e hana ino ia'ua, kokua aku la oia ia ia, a hooponopono mamuli o ka mea i hooluhi hewa ia mai, a pepehi aku la i ke kanaka o Aigupita.
Museenis utuu namni Gibxi tokko nama isaanii tokko miidhuu arge. Kanaafis nama isaanii gargaaruu dhaqee namicha Gibxi sana ajjeesuun haaloo baaseef.
25 Manao iho la ia e hoomaopopo auanei kona poe hoahanau e haawi mai ana ke Akua i ola no lakou, ma kona lima; aka, aole lakou i ike.
Museen waan sabni isaa akka Waaqni karaa isaatiin saba Israaʼel furu hubatu seʼee ture; sabni sun garuu hin hubanne.
26 A ia la ae, ikea oia ia lakou e paio ana, a koi aku la oia ia laua e kuikahi, i ae la, E na kanaka, he mau hoahanau olua, no ke aha la olua e hana ino nei kekahi i kekahi?
Guyyaa itti aanutti immoo utuu namoonni Israaʼel lama wal lolanuu itti dhufee, ‘Jarana, isin obboloota walii ti; yoos maaliif wal miitu ree?’ jedhee walitti araarsuu yaale.
27 Aka, o ka mea hana ino i ka hoa, kipaku aku la oia ia ia, i aku la, Nawai la oe i hoonoho ai i alii, a i lunakanawai maluna o makou?
“Namichi hiriyaa isaa miidhaa ture sun garuu Musee achi of irraa darbatee akkana jedhe; ‘Eenyutu nurratti bulchaa fi abbaa murtii si godhe?
28 Ke manao nei anei oe e pepehi mai ia'u, e like me kou pepehi ana i ke kanaka o Aigupita inehinei?
Akkuma kaleessa namicha Gibxi ajjeefte sana ana illee ajjeesuu barbaaddaa?’
29 Holo aku la o Mose no keia olelo, a lilo i malihini ma ka aina Midiana, malaila i hanau ai nana, na keikikane elua.
Museenis waan kana dhageenyaan biyya Midiyaanitti baqatee galtuu taʼee achi jiraate; achittis ilmaan lama dhalche.
30 A pau na makahiki hookahi kanaha, ikeia mai la he anela o ka Haku ia ia, ma ka waonahele, ma ka mauna Sinai, maloko o ka lapalapa ahi o ka laau ooi.
“Erga waggaan afurtamni darbee booddees ergamaan Waaqaa tokko gammoojjii naannoo Tulluu Siinaa keessatti daggala bobaʼu keessaa arraba ibiddaa keessaan Museetti mulʼate.
31 A ike aku la o Mose, kahaha aku la i keia mea i ikeia; a hookokoke aku la no hoi ia e makaikai, a hiki mai ka leo o ka Haku io na la,
Innis waan kana arginaan waan arge sana dinqifate. Yommuu ilaaluuf itti dhiʼaatettis sagalee Gooftaa dhagaʼe.
32 Owau no ke Akua o kou mau makua, ke Akua o Aberahama, ke Akua o Isaaka, ke Akua a Iakoba. Haalulu iho la o Mose, a makau ke makaikai aku.
Sagaleen sunis, ‘Ani Waaqa abbootii keetii, Waaqa Abrahaam, kan Yisihaaqii fi kan Yaaqoob’ jedheen. Museenis ni hollate; ilaaluus ni sodaate.
33 Olelo mai la ka Haku ia ia, E wehe oe i kou mau kamaa, mai kou mau kapuwai aku; no ka mea, o kahi au e ku nei, he aina hoano ia.
“Gooftaan immoo akkana jedheen; ‘Sababii iddoon ati dhaabatu kun qulqulluu taʼeef kophee kee baafadhu.
34 I ka nana ana, ua ike au i ka poino ana o ko'u poe kanaka ma Aigupita, a ua lohe no au i ko lakou kaniuhu ana, a ua iho mai nei au e hoopakele ia lakou: e hele mai hoi oe, a e hoouna aku au ia oe i Aigupita.
Ani akka sabni koo biyya Gibxi keessatti cunqurfamaa jiru dhugumaan argeera; booʼicha isaaniis dhagaʼee isaan bilisoomsuuf jedhee gad buʼeera; egaa kottu Gibxittin deebisee si ergaatii.’
35 O ua Mose la, ka mea a lakou i hoole ai, me ka i ana'e, Owai ka mea i hoonoho ia oe, i alii, a i lunakanawai? oia no ka ke Akua i hoouna aku ai i alii, a i ola, ma ka lima o ka anela ana i ike aku ai iwaena o ka laau ooi.
“Namni isaan, ‘Eenyutu bulchaa fi abbaa murtii si godhe?’ jedhanii tuffatan sun Museedhuma kana. Isas Waaqni akka inni bulchaa fi furaa isaanii taʼuuf harka ergamaa Waaqaa kan daggala keessaan isatti mulʼate sanaatiin erge.
36 Nana no lakou i alakai iwaho, e hana ana i na mea kupanaha, a me na hoailona ma ka aina o Aigupita, a me ke Kaiula, a ma ka waonahele i na makahiki hookahi kanaha.
Innis Gibxi keessatti, galaana diimaa irratti akkasumas waggaa 40 gammoojjii keessatti dinqii fi mallattoo hojjechaa Gibxi keessaa isaan baase.
37 O ua Mose la keia, ka mea nana i olelo mai i na mamo a Iseraela, E hoala mai ana ka Haku, ko oukou Akua, i kekahi Kaula, mailoko mai o ko oukou poe hoahanau, e like me au nei; oia no ka oukou e hoolohe aku ai.
“Museen kun isuma saba Israaʼeliitiin, ‘Waaqni sabuma keessan keessaa raajii akka kootii tokko isinii kaasa’ jedhe sanaa dha.
38 Oia no ka mea maloko o ka ekalesia ma ka waonahele me ka anela nana i olelo mai ia ia, ma ka mauna ma Sinai, a me ko kakou poe kupuna hoi; a loaa no ia ia na olelo hoola, e haawi mai ia kakou.
Innis, Ergamaa Waaqaa kan Tulluu Siinaa irratti isatti dubbate sanaa fi abbootii keenya wajjin gammoojjii keessatti waldaa keessa ture; dubbii jiraataas nutti kennuuf fudhate.
39 Aole i makemake ai ko kakou poe kupuna e hoolohe ia ia, aka, kipaku aku la, a ma ka naau, huli hou no lakou i Aigupita,
“Abbootiin keenya garuu isaaf ajajamuu didan; qooda ajajamuu isa tuffatanii garaa isaaniitiinis gara Gibxitti deebiʼan.
40 I ae la ia Aarona, E hana oe i mau akua no kakou, e hele aku mamua o kakou; no ka mea, o ua Mose la, ka mea i alakai mai ia kakou nei, mai ka aina o Aigupita mai, aole kakou i ike i kona wahi i lilo aku ai.
Arooniinis, ‘Waaqota nu dura deeman nuu tolchi; Museen Gibxii nu baase sun maal akka taʼe hin beeknuutii!’ jedhan.
41 A ia mau la, hana iho la lakou i bipi keiki, a haawi aku la i mohai na ua kii akua la, a olioli iho la lakou i ka mea a ko lakou mau lima iho i hana'i.
Yeroon isaan Waaqa tolfamaa bifa jabbiitiin qopheeffatanis baruma sana; isaanis Waaqa sanaaf aarsaa dhiʼeessanii waanuma harka isaaniitiin tolfame sanaaf ayyaana ulfinaa ayyaaneffatan.
42 Alaila huli aku la ke Akua, a kuu mai la ia lakou e hoomana aku i ka puali o ka lani; e like me ka mea i palapalaia maloko o ka buke a ka poe kaula, E ka ohana a Iseraela e, ua lawe mai anei oukou na'u i na mea i pepehiia, a me na mohai, i na makahiki hookahi kanaha ma ka waonahele?
Waaqni garuu isaan irraa garagalee akka isaan humnoota samii irraa waaqeffataniif isaan dhiise. Kunis waan kitaaba raajotaa keessatti barreeffame sanaan wal fakkaata; innis akkana jedha; “‘Yaa mana Israaʼel isin waggaa afurtama gammoojjii keessatti takkumaa aarsaa fi kennaa naaf fiddaniirtuu?
43 A ua kaikai oukou i ka halelewa o Moloka, a me ka hoku o ko oukou akua o Remepana, i na kii a oukou i hana'i, i mea e hoomana aku ai ia lakou; a na'u no oukou e lawe aku ma o aku o Babulona.
Isin fakkii waaqota waaqeffachuuf tolfattanii jechuunis dunkaana Moolekiitii fi urjii waaqa keessan Reefaan ol qabdaniirtu. Kanaafuu ani biyya Baabiloniin gamaattin isin ariʼa.’
44 Ua loaa no i ko kakou poe kupuna ma ka waonahele, ka halelewahoike, e like me ka olelo ana i olelo mai ai ia Mose, e hana ia mea me ke kumu ana i ike ai.
“Abbootiin keenya gammoojjii keessatti dunkaana dhuga baʼumsaa of biraa qabu turan. Dunkaanni sunis akkuma Waaqni akka Museen akkuma bifa arge sanaatti hojjetuuf isa qajeelchetti hojjetamee ture.
45 O ka mea hoi a ko kakou poe kupuna i lawe a kai mai ai me Iosua, i ke kuleana o ka lahuikanaka e a ke Akua i kipaku aku ai, mai ka maka aku o ko kakou poe kupuna, a hiki wale mai i na la o Davida.
Abbootiin keenyas dunkaanicha fudhatanii biyya saba Waaqni isaan duraa ariʼee baase sanaatti Iyyaasuu wajjin galan; dunkaanni sun hamma bara Daawitiitti biyya sana ture.
46 Loaa no hoi ia ia ka lokomaikaiia mai imua i ke alo o ke Akua, noi aku la ia e hoomakaukau i wahi e noho ai, no ke Akua o Iakoba.
Daawitis fuula Waaqaa duratti fudhatama argatee Waaqa Yaaqoobiitiif mana jireenyaa ijaaruuf kadhate.
47 Na Solomona nae i kukulu i hale nona.
Garuu kan mana sana ijaareef Solomoon ture.
48 Aka, aole e noho ka Mea Kiekie maloko o na luakini i hanaia e na lima; e like me ka mea i oleloia mai ai e ke kaula,
“Taʼus Waaqni Waan Hundaa Olii mana harki namaa ijaare keessa hin jiraatu; kunis akkuma raajichi akkana jedhee dubbatee dha:
49 O ka lani ko'u nohoalii, a o ka honua hoi ko'u keehana wawae. Heaha ka hale a oukou e kukulu ai no'u? wahi a ka Haku; heaha hoi ko'u wahi e maha ai?
“‘Samiin teessoo koo ti; laftis ejjeta miilla kootii ti. Yoos isin mana akkamii naaf ijaartu ree? jedha Gooftaan. Yookaan lafti boqonnaa kootii eessa taʼa?
50 Aole anei na ko'u lima i hana keia mau mea a pau?
Waan kana hunda harki koo hin hojjennee?’
51 E ka poe ai oolea, ka poe i okipoepoe ole ia ma ka naau, a ma ka pepeiao, ua mau loa ko oukou pale ana i ka Uhane Hemolele; e like me ko oukou kupuna, pela no hoi oukou nei.
“Yaa namoota mata jabeeyyii nana! garaan keessan hin amanu; gurri keessanis hin dhagaʼu! Isin yeroo hunda Hafuura Qulqulluun mormitu; akkuma abbootiin keessan godhan sana isinis gootu.
52 Owai kekahi mea o ka poe kaula i hoomaau ole ia e ko oukou poe kupuna? Ua pepehi hoi lakou i ka poe nana i hai mua mai i ka hiki ana mai o ka Mea Hemolele, ka mea a oukou i kumakaia iho nei a pepehi iho la.
Raajiin abbootiin keessan hin ariʼatin tokko iyyuu jiraa? Isaan warra duraan dursanii dhufaatii isa qajeelaa sanaa himan illee ni ajjeesan; isinis amma isa dabarsitanii kennitanii ajjeeftaniirtu;
53 Ua loaa no hoi ia oukou ke kanawai, na ka poe anela i hoolaha mai, aole nae oukou i malama.
warri karaa ergamoota Waaqaatiin seera fudhattanii seera sanaaf ajajamuu diddanis isinuma.”
54 A lohe lakou i keia mau mea, walania iho la ko lakou naau, nau iho la ko lakou mau kui ia ia.
Isaanis yommuu waan kana dhagaʼanitti aariin guggubatanii isatti ciniinnatan.
55 Aka, ua piha no ia i ka Uhane Hemolele, a haka pono aku la ia i ka lani, a ike aku la i ka nani o ke Akua, a me Iesu e ku ana ma ka lima akau o ke Akua;
Isxifaanos garuu Hafuura Qulqulluun guutamee gara samii ol ilaalee ulfina Waaqaatii fi Yesuusinis isaa mirga Waaqaa dhaabatee jiru arge.
56 I mai la ia, Aia hoi, ke ike aku nei au i na lani e hamama ana, a me ke Keiki a ke kanaka e ku ana ma ka lima akau e ke Akua.
Innis, “Ani kunoo samiin banamee, Ilma Namaas isaa mirga Waaqaa dhaabatee jiru nan arga” jedhe.
57 Uwa aku la lakou me ka leo nui, papani iho la i ko lakou mau pepeiao, a lele lokahi mai la maluna ona;
Kana irratti isaan hundi gurra isaanii qabatanii sagalee guddaan iyyaa isatti girrisan.
58 Kiola aku la ia ia mawaho o ke kulanakauhale, a hailuku aku la; a waiho iho la na mea hoike i ko lakou aahu ma ka wawae o kekahi kanaka ui, i kapaia o Saulo.
Magaalaa keessaas gad isa baasanii dhagaan isa tumuu jalqaban. Yeroo sana dhuga baatonni uffata isaanii miilla dargaggeessa Saaʼol jedhamu tokkoo jala kaaʼatan.
59 Hailuku aku la lakou ia Setepano, kahea ana me ka olelo aku, E ka Haku, e Iesu, e hookipa aku oe i kuu uhane.
Isxifaanosis utuu isaan dhagaan isa tumaa jiranuu, “Yaa Gooftaa Yesuus, hafuura koo fudhadhu” jedhee kadhate.
60 Kukuli iho la ia a hea aku la me ka leo nui, E ka Haku, mai kau oe i keia hewa maluna o lakou. A pau kana olelo ana pela, hiamoe iho la ia.
Jilbeenfatees sagalee guddaadhaan, “Yaa Gooftaa, cubbuu kana isaanitti hin lakkaaʼin!” jedhee iyye; innis erga waan kana dubbatee booddee ni duʼe.
