< Oihana 27 >

1 A PAA iho la ka manao e holo makou i Italia, haawi ae la lakou ia Paulo, a me kekahi poe i paa pu, i kahi lunahaneri, o Iulio kona inoa, no ka papa koa o Auguseto.
Kun oli päätetty, että meidän oli purjehtiminen Italiaan, annettiin Paavali ja muutamat muut vangit erään Julius nimisen, keisarilliseen sotaväenosastoon kuuluvan sadanpäämiehen haltuun.
2 A ee makou i kekahi moku no Aderamuteno, a hemo aku la me ka manao e holo ma ke kapa o Asia; a o Arisetareko, no Teselonike i Makedonia, kekahi me makou.
Ja me astuimme adramyttiläiseen laivaan, jonka oli määrä purjehtia Aasian rannikkopaikkoihin, ja lähdimme merelle, ja seurassamme oli Aristarkus, makedonialainen Tessalonikasta.
3 A ia la ae, pae makou i Sidona. Hana lokomaikai aku la o Iulio ia Paulo, ae aku la ia ia e hele i kona mau makamaka e hoomaha ia ia iho.
Seuraavana päivänä laskimme Siidoniin. Ja Julius kohteli Paavalia ystävällisesti ja salli hänen mennä ystäviensä luo hoitoa saamaan.
4 A hemo aku la makou mai ia wahi aku, holo makou malalo o Kupero, no ka mea, pakuikui mai ka makani.
Ja sieltä laskettuamme merelle purjehdimme Kypron suojaan, koska tuulet olivat vastaiset.
5 Holo ae la makou a hala ke kai o Kilikia, a me Pamepulia, a hiki makou ma Mura o Lukia.
Ja kun olimme merta purjehtien sivuuttaneet Kilikian ja Pamfylian, tulimme Myrraan, joka on Lykiassa.
6 A malaila loaa i ka lunahaneri he moku no Alekanederia, e holo ana i Italia; hoee ae la oia ia makou iloko.
Siellä sadanpäämies tapasi aleksandrialaisen laivan, jonka oli määrä purjehtia Italiaan, ja siirsi meidät siihen.
7 Holo lohi aku la makou i na la he nui loa, a hiki apuepue makou i Kenido, no ka mea, aole i aeia ka makani ia makou, holo ae la makou malalo o Kerete, ma Salemone;
Ja monta päivää me purjehdimme hitaasti ja pääsimme vaivoin Knidon kohdalle. Ja kun tuulelta emme päässeet sinne, purjehdimme Salmonen nenitse Kreetan suojaan.
8 A hala ia wahi me ka apuepne hiki aku la makou i kahi i kapaia o Naawamaikai, kahi i kokoke mai i ke kulanakauhale o Lasaia.
Ja vaivoin kuljettuamme liki sen rantaa saavuimme erääseen paikkaan, jonka nimi oli Kauniit Satamat ja jonka lähellä Lasaian kaupunki oli.
9 Ua loihi loa ka manawa i hala, a ua hiki no hoi ka wa pono ole ke holo, no ka mea, ua hala ka wa hookeai, alaila ao mai la o Paulo ia lakou,
Mutta kun paljon aikaa oli kulunut ja purjehtiminen jo oli vaarallista, sillä paastonaikakin oli jo ohi, varoitti Paavali heitä
10 I mai la, E na kanaka, ke ike nei au i keia holo ana, e pilikia ana, a me ka lilo nui, aole ka ukana a me ka moku wale no, aka, o ko kakon mau ola kekahi.
ja sanoi: "Miehet, minä näen, että purjehtiminen käy vaivalloiseksi ja vaaralliseksi, ei ainoastaan lastille ja laivalle, vaan myös meidän hengellemme".
11 Manao iho la ka lunahaneri i ka ke kahu moku, a me ka mea nona ka moku, aole i na mea i oleloia mai e Paulo.
Mutta sadanpäämies uskoi enemmän perämiestä ja laivanisäntää kuin Paavalin sanoja.
12 Aole hoi i pono loa kela awa i ka hooilo, no ia mea, hoike mai ka nui i ka manao e holo aku, ina paha lakou e hiki aku i Poinike i ka hooilo, he awa no ia ma Kerete e huli ana ma Liba, a me Koro.
Ja koska satama oli sopimaton talvehtimiseen, olivat useimmat sitä mieltä, että heidän oli sieltä lähdettävä, voidakseen ehkä päästä talvehtimaan Foiniksiin, erääseen Kreetan satamaan, joka antaa lounaaseen ja luoteeseen päin.
13 A aniani mai la ka makani, mai ke kukuluhema mai, manao iho la lakou, ua loaa ko lakou manao, hemo aku la a holo pili loko aku la i Kerete.
Ja kun etelätuuli alkoi puhaltaa, luulivat he pääsevänsä tarkoituksensa perille, nostivat ankkurin ja kulkivat aivan likitse Kreetaa.
14 Aole i emo, pa mai la kekahi makani ino, he Eurokeludo ka inoa.
Mutta ennen pitkää syöksyi saaren päällitse raju tuuli, niin sanottu koillismyrsky.
15 Punia iho la ka moku, aole hiki ke hooku i ka makani, hookuu ae la makou a holo.
Kun laiva ryöstäytyi sen mukaan eikä voinut nousta tuuleen, jätimme sen valtoihinsa ja jouduimme tuuliajolle.
16 A holo ae la makou malalo o kekahi aina, ua kapaia o Kelaude, hiki apuepue ia makou ke paa iho i ka waapa,
Ja päästyämme erään pienen, Klauda nimisen saaren suojaan me töintuskin saimme venheen korjuuseen.
17 A hukiia ia iluna, hana iho la lakou i mea e kokua ai, hawele iho la lakou malalo o ka moku, a makau iho la o haule lakou ma ka Sureti, no ia mea, kuu iho la lakou i ka pea, a hooholoia pela.
Vedettyään sen ylös he ryhtyivät varokeinoihin ja sitoivat laivan ympäri köysiä, ja kun pelkäsivät ajautuvansa Syrtteihin, laskivat he purjeet alas, ja niin he ajelehtivat.
18 Kahulihuli loa makou i ka ino, nolaila, ia la ae, hoomama iho la lakou i ka moku.
Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen,
19 A i ke kolu o ka la, na ko makou lima no i hoolei aku i ka ukana pili i ka moku.
ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston.
20 A hala ae la na la he nui, aole hoi i ikea mai ka la a me na hoku, aole hoi okana mai o ka ino i kau ia maluna o makou, alaila pau aku la ka manaolana e hoolaia'i makou.
Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo.
21 A loihi ka ai ole ana, alaila ku mai la o Paulo iwaenakonu o lakou, i mai la, E na kanaka, ina oukou i hoolohe mai i ka'u, aole hoi i hemo mai, mai Kerete mai, ina ua pono, alaila aole kakou i loaa i keia ino, a me keia poho.
Kun oli oltu kauan syömättä, niin Paavali nousi heidän keskellään ja sanoi: "Miehet, teidän olisi pitänyt noudattaa minun neuvoani eikä lähteä Kreetasta; siten olisitte säästyneet tästä vaivasta ja vahingosta.
22 Ano hoi, ke nonoi aku nei au ia oukou, e olioli oukou; no ka mea, aole e lilo ana kekahi ola o oukou, o ka moku wale no.
Mutta nyt minä kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä huku, ainoastaan laiva hukkuu.
23 No ka mea, i ka po nei, ku mai la kekahi anela o ke Akua, nona no wan, a oia hoi ka'u e malama nei,
Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen,
24 I mai la ia, Mai makau oe, e Paulo; e pono ia oe ke ku aku imua i ke alo o Kaisara; aia hoi, ua haawi mai la ke Akua i ka poe a pau e holo pu ana me oe nau.
ja sanoi: 'Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat'.
25 Nolaila, e kanaka e, e olioli oukou; no ka mea, ke manaoio aku nei au i ke Akua, e hanaia mai, e like me ka mea i oleloia mai ai ia'u.
Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.
26 Aka hoi, e ili ana kakou ma kekahi mokupuni.
Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskautua."
27 A hiki i ka po umikumamaha, na hooholoholoia ae la makou ma Aderia, a i ke aumoe, manao iho la na luina e kokoke ana lakou i ka aina.
Ja kun tuli neljästoista yö meidän ajelehtiessamme Adrianmerellä, tuntui merimiehistä keskiyön aikaan, että lähestyttiin jotakin maata.
28 A hoailona iho la, a he iwakalua anana i loaa ia lakou; a panee iki aku, hoailona hon, a loaa he umikumamalima anana.
Ja luodattuaan he huomasivat syvyyden olevan kaksikymmentä syltä, ja vähän matkaa kuljettuaan he taas luotasivat ja huomasivat syvyyden viideksitoista syleksi.
29 Makau ae la o ili makou ma kahi pohaku, hoolei iho la lakou i na heleuma eha ma ka hope o ka moku, a iini iho la i ke ao ana ae.
Ja kun he pelkäsivät meidän viskautuvan karille, laskivat he laivan perästä neljä ankkuria ja odottivat ikävöiden päivän tuloa.
30 A imi na luina e mahuka aku, mai ka moku aku, ua kuu iho la i ka waapa ilalo i ke kai, me he mea la e lawe aku ana i mau heleuma, ma ka ihu;
Mutta merimiehet yrittivät paeta laivasta ja laskivat venheen mereen sillä tekosyyllä, että muka aikoivat keulapuolesta viedä ulos ankkureita.
31 Olelo ae la o Paulo i ka lunahaneri, a me ka poe koa, Ina aole lakou nei e noho i ka moku, aole loa e hiki ia oukou ke hoolaia.
Silloin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotilaille: "Jos nuo eivät pysy laivassa, niin te ette voi pelastua".
32 Alaila oki ae la ka poe koa i na kaula o ka waapa, a kuu ia ia e haule iho la.
Silloin sotamiehet hakkasivat poikki venheen köydet ja päästivät sen menemään.
33 A kokoke ae la i ke ao, koi ae la o Paulo ia lakou a pau, e ai i ka ai, i ae la, Eia ka la umikumamaha o ko oukou hookeai ana, ua noho oukou me ka lalau ole i ka ai.
Vähää ennen päivän tuloa Paavali kehoitti kaikkia nauttimaan ruokaa, sanoen: "Tänään olette jo neljättätoista päivää odottaneet ja olleet syömättä ettekä ole mitään ravintoa ottaneet.
34 No ia mea, ke nonoi aku nei au ia oukou, e lalau i ka ai; no ka mea, o ko oukou mea ola ia. No ka mea, aole e haule kekahi lauo, ho o ko oukou mau poo.
Sentähden minä kehoitan teitä nauttimaan ruokaa, sillä se on tarpeen meidän pelastuaksemme; sillä ei yhdeltäkään teistä ole hiuskarvaakaan päästä katoava."
35 A i olelo ana pela, lalau iho la ia i ka berena, hoomaikai aku la i ke Akua imua o lakou a pau; a wawahi ae la, ai iho la.
Tämän sanottuaan hän otti leivän ja kiitti Jumalaa kaikkien nähden, mursi ja rupesi syömään.
36 Alaila, olioli iho la lakou a pau, a o lakou kekahi i lalau i ka ai.
Silloin kaikki tulivat rohkealle mielelle ja ottivat hekin ruokaa.
37 A o na uhane a pau, maluna o ka moku, elua o makou haneri a me kanahikukumamaono kanaka.
Ja meitä oli laivassa kaikkiaan kaksisataa seitsemänkymmentä kuusi henkeä.
38 A maona ae la lakou i ka ai, hoomama iho la lakou i ka moku, a hoolei iho la i ka hua palaoa iloko o ke kai.
Ja kun he olivat tulleet ravituiksi, kevensivät he laivaa heittämällä viljan mereen.
39 A ao ae la, aole lakou i ike ia aina; kaunana nae lakou i kekahi kaikuono me ke kahakai. Mauao iho la lakou, ina e hiki, e hookomo i ka moku ilaila.
Päivän tultua he eivät tunteneet maata, mutta huomasivat lahden, jossa oli sopiva ranta; siihen he päättivät, jos mahdollista, laskea laivan.
40 Ooki iho la lakou i na heleuma, a waiho iho la i ke kai, a wehe iho la i na kaula o ka hoeuli, a huki i ka pea nui i ka makani, a holo iuka.
Ja he hakkasivat ankkuriköydet poikki ja jättivät ankkurit mereen; samalla he päästivät peräsinten nuorat, nostivat keulapurjeen tuuleen ja ohjasivat rantaa kohti.
41 Ika iho la lakou ilalo i kahi wili au, ili iho la ka moku, paa iho la ka ihu, aole loa i hemo, nahaha iho la ka hope i ka ikaika o na ale.
Mutta he joutuivat riutalle ja antoivat laivan törmätä siihen; keulapuoli tarttui kiinni ja jäi liikkumattomaksi, mutta peräpuoli hajosi aaltojen voimasta.
42 Manao iho la ka poe koa e pepehi i ka poe paahao, o au aku kekahi o lakou a pakele.
Niin sotamiehillä oli aikomus tappaa vangit, ettei kukaan pääsisi uimalla karkuun.
43 Makemake iho la ka lunahaneri e hoola ia Paulo, hoole aku la i ko lakou manao; kena aku la i ka poe hiki ke au, o lakou ke lele mua a hiki iuka.
Mutta sadanpäämies, joka tahtoi pelastaa Paavalin, esti heidät siitä aikeesta ja käski uimataitoisten ensiksi heittäytyä veteen ja lähteä maihin
44 A o ke koena, ma na papa kahi, a ma na mea o ka moku kahi; a pela lakou a pau i pakele ai a hiki i ka aina.
ja sitten muiden, minkä laudoilla, minkä laivankappaleilla. Ja näin kaikki pelastuivat maalle.

< Oihana 27 >