II Samuela 2
1 MAHOPE iho o keia mea, ninau aku la o Davida ia Iehova, i aku la, E pii aku anei au i kekahi kulanakauhale o ka Iuda? I mai la o Iehova ia ia, E pii oe. I aku la o Davida, Ai la ihea kahi e pii aku ai au? I mai la kela, I Heberona.
Sittenkuin nämä olivat tapahtuneet, kysyi David Herralta, sanoen: menenkö minä johonkuhun Juudan kaupungeista? Ja Herra sanoi hänelle: mene. David sanoi: kuhunka minun pitää menemän? Hän sanoi: Hebroniin.
2 Hele aku la o Davida ilaila, a me kana mau wahine elua, o Ahinoama no Iezereela, a me Abigaila, ka wahine a Nabala no Karemela.
Niin David meni sinne ja kaksi hänen emäntäänsä, Ahinoam Jisreeliläinen ja Abigail Nabalin emäntä Karmelista,
3 Lawe pu aku la o Davida i na kanaka ona, ka poe i noho pu me ia, o kela kanaka keia kanaka me kona ohua: a noho iho la lakou ma na kulanakauhale o Heberona.
Niin myös miehet, jotka olivat hänen kanssansa, vei David myötänsä jokaisen huoneinensa. Ja he asuivat Hebronin kaupungeissa.
4 Hele mai la na kanaka o ka Iuda, a malaila lakou i poni ai ia ia i alii maluna o ka ohana a Iuda. Hai aku la hoi lakou ia Davida, i aku la, O na kanaka o Iabesa-gileada, ka poe nana i kanu ia Saula.
Ja Juudan miehet tulivat ja voitelivat siellä Davidin Juudan huoneen kuninkaaksi. Ja kuin Davidille ilmoitettiin Jabeksen miehet Gileadissa haudanneen Saulin,
5 Hoouna aku la o Davida i na elele i kanaka o Iabesa-gileada, i aku la ia lakou, E alohaia mai oukou e Iehova, no ka mea, ua hana aku oukou i keia lokomaikai i ko oukou haku ia Saula, a ua kanu iho ia ia.
Lähetti hän heille sanan ja antoi sanoa heille: siunatut olette te Herralta, että te tämän laupiuden teitte Saulille teidän herrallenne ja olette haudanneet hänen.
6 Ano hoi, e hana mai o Iehova i ka lokomaikai a me ka oiaio ia oukou; owau no hoi e uku aku ia oukou i keia lokomaikai, no ka oukou hana ana i keia mea.
Niin tehköön Herra teille laupiuden ja totuuden, ja minä teen myös teille hyvää, että te tämän teitte.
7 Nolaila hoi, e hooikaikaia ko oukou mau lima; i nui ke aho o oukou: no ka mea, ua make ko oukou haku o Saula, a ua poni mai ka ohana a Iuda ia'u i alii maluna o lakou.
Vahvistakaat siis nyt teidän kätenne ja olkaat väkevät; sillä teidän herranne Saul on kuollut, ja Juudan huone on myös minun voidellut hänellensä kuninkaaksi.
8 Aka, o Abenera ke keiki a Nera, ke alii koa no ko Saula poe kaua, lalau aku la oia ia Iseboseta ke keikikane a Saula, a lawe aku la ia ia i Mahanaima.
Mutta Abner, Nerin poika, Saulin sodanpäämies, otti Isbosetin Saulin pojan, ja vei hänen Mahanaimiin,
9 A hoalii aku la ia ia maluna o ka Gileada, a maluna o ka Asera, maluna hoi o ko Iezereela, a maluna o ka Eperaima, a maluna o ka Beniamina, a maluna hoi o ka Iseraela a pau.
Ja asetti hänen Gileadin, Assurin, Jisreelin, Ephraimin, BenJaminin ja kaiken Israelin kuninkaaksi.
10 He kanaha na makahiki o Iseboseta ke keiki a Saula, i kona wa i noho ai i alii, a elua mau makahiki oia i nohoalii ai. Aka, hahai aku la ka ohana a Iuda mamuli o Davida.
Ja Isboset Saulin poika oli neljänkymmenen ajastaikainen, kuin hän tuli Israelin kuninkaaksi, ja hallitsi kaksi ajastaikaa; ainoastaan Juudan huone piti Davidin kanssa.
11 A o ka manawa i nohoalii ai o Davida ma Heberona maluna o ka ohana a Iuda, ehiku ia mau makahiki a me na malama keu eono.
Ja se aika, jonka David oli Hebronissa Juudan huoneen kuninkaana, oli seitsemän ajastaikaa ja kuusi kuukautta.
12 Haele mai la o Abenera ke keiki a Nera me na kanaka o Iseboseta ke keiki a Saula, mai Mahanaima mai a Gibeona.
Ja Abner Nerin poika läksi ulos Isbosetin Saulin pojan palveliain kanssa Mahanaimista Gibeoniin.
13 Hele aku la hoi o Ioaba ke keiki a Zeruia, me na kanaka o Davida, a halawai pu ae la lakou ma ka punawai o Gibeona; a noho iho la lakou, o kekahi poe ma keia aoao o ka punawai, a o kela poe ma kela aoao o ka punawai.
Ja Joab, Zerujan poika, ja Davidin palveliat läksivät ulos, ja he kohtasivat toisensa Gibeonin lammikon tykönä, ja seisoivat toinen toistansa vastaan, nämät tällä puolella ja toiset toisella puolella lammikkoa.
14 Olelo mai la o Abenera ia Ioaba, E ku ae na kanaka opionio, a e paani imua o kakou. I aku la o Ioaba, E ku ae lakou.
Ja Abner sanoi Joabille: nouskaan nuorukaiset meidän eteemme leikitsemään. Joab sanoi: tehkään niin.
15 Alaila, ku ae la a hele aku la na mea he umikumamalua o ka Beniamina no Iseboseta ke keiki a Saula, a me na kanaka o Davida he umikumamalua.
Niin he nousivat ja kävivät kaksitoistakymmentä BenJaminin luvusta Isbosetin Saulin pojan puolelta, ja kaksitoistakymmentä Davidin palvelioista edes.
16 Lalau aku la kela mea keia mea i kona hoapaio ma ke poo, a hou aku la i kona pahikaua maloko o ka aoao o kona hoapaio, a haule pu iho la lakou a pau: nolaila, ua kapaia kela wahi, Heleka-hazurima; aia no i Gibeona.
Ja jokainen heistä otti toinen toisensa kiinni kaulasta, ja pistivät miekkansa kylkiin, ja lankesivat toinen toisensa kanssa maahan. Siitä kutsutaan se paikka Helkat-Hatsurim, joka on Gibeonissa.
17 A he kaua nui no ia la: a ua lukuia o Abenera me na kanaka o ka Iseraela imua o na kanaka o Davida.
Ja sangen kova sota nousi sinä päivänä; mutta Abner ja Israelin miehet lyötiin Davidin palvelioilta takaperin.
18 Ilaila na keikikane ekolu a Zeruia, o Ioaba, o Abisai, a o Asahela: a he mama na wawae o Asahela me he dia la o ka nahelehele.
Ja kolme ZeruJan poikaa oli siellä: Joab, Abisai ja Asahel; mutta Asahel oli nopia juoksemaan, niinkuin metsävuohi kedolla.
19 Alualu aku la o Asahela ia Abenera: a i ka hele ana, aole ia i kapae ma ka akau, aole hoi ma ka hema, mahope o Abenera.
Hän ajoi Abneria takaa, ja ei poikennut oikialle eikä vasemmalle puolelle ajamasta Abneria takaa.
20 Nana ae la o Abenera mahope ona, i ae la, O Asahela anei oe? I mai la kela, Owau no.
Niin Abner katsoi taaksensa ja sanoi: etkö sinä ole Asahel? Hän sanoi: olen.
21 I aku la o Abenera ia ia, E haliu ae oe ma kou lima akau paha, ma kou hema paha, e lalau aku i kekahi kanaka opiopio, a e lawe nou i kona kahiko ana. Aole nae i manao o Asahela e haliu ae mai ke alualu ana ia ia.
Ja Abner sanoi: pakene minun tyköäni oikialle eli vasemmalle puolelle, ja käsitä sinulles yksi noista nuorukaisista, ja ota sen ase. Mutta Asahel ei tahtonut luopua hänestä.
22 Olelo hou aku la o Abenera ia Asahela, E haliu ae oe mai o'u aku nei; no ke aha la au e pepehi iho ai ia oe a ka honua? Pehea la hoi e nana pono aku ai kuu maka ia Ioaba kou kaikuaana?
Niin Abner taas puhui Asahelille: pakene minun takaani: miksis tahdot minua lyömään sinuas? ja kuinka minä sitte tohdin nostaa kasvoni Joabin sinun veljes edessä?
23 Aka, hoole aku la ia, aole e haliu ae: nolaila, hou aku la o Abenera i ke kumu o ka ihe malalo iho o ka lima o kona iwi aoao, a puka aku la ka ihe ma kona kua: hina iho la ia ilaila, a make iho la ma ia wahi: a o na mea a pau i hiki aku ma kahi i hina iho ai o Asahela a make, ku malie iho la lakou.
Mutta hän ei paennut; ja Abner pisti häntä takamaisella puolella keihäästä hänen vatsaansa, niin että keihäs kävi takaa ulos, ja hän lankesi siihen ja kuoli hänen eteensä. Ja jokainen, joka siihen paikkaan tuli, kussa Asahel kaatunut ja kuolleena oli, seisahti siihen.
24 Alualu aku la hoi o Ioaba a me Abisai ia Abenera: a napoo iho la ka la i ko lakou hiki ana aku i ka puu o Ama imua o Gia, ma ka aoao o ka waonahele o Gibeona.
Mutta Joab ja Abisai ajoivat Abneria takaa siihen asti kuin päivä laski. Ja kuin he tulivat Amman kukkulalle, joka on Gian tykönä, Gibeonin korven tiellä,
25 Hoakoakoa pu ae la na mamo a Beniamina mamuli o Abenera, a lilo ae la i hookahi poe, a ku iho la maluna pono o ka puu.
Silloin tulivat BenJaminin lapset Abnerin takaa kokoon ja kokosivat itsensä yhteen joukkoon, ja seisahtivat mäen kukkulalle.
26 Alaila, kahea mai la o Abenera ia Ioaba, i mai la, E ai mau no anei ka pahikaua? Aole anei oe e ike, he mea awaawa no ia ma ka hopena? Pehea la ka loihi, a kena aku oe i na kanaka e uhoi aku mai ke alualu ana ae i ko lakou poe hoahanau?
Ja Abner huusi Joabia ja sanoi: pitääkö miekan syömän ilman lakkaamata? Etkös tiedä, että siitä tulee enempi katkeruutta? Kuinka kauvan et sinä tahdo sanoa kansalle, että he lakkaisivat vainoomasta veljiänsä?
27 I aku la o Ioaba, Ma ko ke Akua ola ana, ina aole oe i olelo mai, ina ua hoi aku kela kanaka keia kanaka i kakahiaka nei mai ke alualu ana aku i kona hoahanau.
Joab vastasi: niin totta kuin Jumala elää, jos sinä olisit (ennen) niin sanonut, niin olis kansa tänäpänä jo varhain lakannut vainoomasta kukin veljeänsä!
28 Alaila puhi aku la o Ioaba i ka pu, a ku malie iho la na kanaka a pau, aole i alualu hou aku ia lakou, aole hoi i kaua hou aku lakou.
Ja Joab puhalsi torveen, ja kaikki kansa seisahti alallensa, ja ei enää ajaneet Israelia takaa eikä myös enää sotineet.
29 Haele aku la o Abenera me na kanaka ona ma kahi papu, a hele aku la ma kela aoao o Ioredane, a haele ae la ma Biterona a pau, a hiki aku i Mahanaima.
Mutta Abner ja hänen miehensä kävivät kaiken yötä lakialla kedolla ja menivät Jordanin ylitse, vaelsivat kaiken Bitronin lävitse ja tulivat Mahanaimiin.
30 Hoi hou aku la o Ioaba mai ke alualu ana ia Abenera: a hoakoakoa ae la i na kanaka a pau, ua nalo iho na kanaka o Davida he umikumamaiwa a me Asahela.
Ja Joab käänsi itsensä Abnerista ja kokosi kaiken kansan; ja siinä kaivattiin Davidin palvelioista yhdeksäntoistakymmentä miestä ja Asahel.
31 Aka, ua pepehi aku na kanaka o Davida i ka Beniamina a me na kanaka o Abenera, a make iho la na kanaka ekolu haneri a me kanaono.
Mutta Davidin palveliat olivat lyöneet BenJaminilta ja niistä miehistä, jotka olivat Abnerin kanssa, kolmesataa ja kuusikymmentä miestä, jotka kuolivat.
32 Lawe ae la lakou ia Asahela, a kanu iho la ia ia iloko o ka hale kupapau o kona makuakane i Betelehema. Haele aku la o Ioaba me na kanaka ona ia po a pau, a hiki aku la i Heberona i ka wanaao.
Ja he ottivat Asahelin ja hautasivat Betlehemiin, hänen isänsä hautaan; ja Joab kävi miehinensä kaiken sen yön ja tuli päivän valjetessa Hebroniin.
