II Samuela 17
1 OLELO aku la o Ahitopela ia Abesaloma, He pono na'u e wae aku ano i na kanaka he umikumamalua tausani, a e ku ae au a e hahai aku mahope o Davida i neia po.
Ja Ahitophel sanoi Absalomille: minä valitsen nyt kaksitoistakymmentä tuhatta miestä ja nousen tänä yönä ajamaan Davidia takaa.
2 A e loaa aku ia'u ia oi nawaliwali ia a me ke kanaka ole, a e hooweliweli aku au ia ia; a e holo aku na kanaka a pau me ia; a o ke alii wale no ka'u e pepehi aku ai.
Ja minä karkaan hänen päällensä, niinkauvan kuin hän on väsynyt ja heikko käsistä. Kuin minä hänen peljätän, että kaikki kansa pakenee, joka hänen tykönänsä on, niin lyön minä kuninkaan yksinänsä,
3 A e hoihoi mai nei au i na kanaka a pau iou nei; o ke kanaka au e imi nei, na like ia me ka hoi hou ana mai o lakou a pau: pela e malu ai na kanaka a pau.
Ja palautan kaiken kansan sinun tykös. Kuin jokainen on sinun tykös palautettu, niinkuin sinä anonut olet, niin kaikki kansa on rauhassa.
4 He pono keia olelo i ka manao o Abesaloma a me na lunakahiko a pau o ka Iseraela.
Se näkyi oikia olevan Absalomille ja kaikille vanhimmille Israelissa.
5 Alaila, i mai la o Abesaloma, E kahea aku hoi ia Husai no Areki; e lohe hoi kakou i kana olelo.
Mutta Absalom sanoi: kutsuttakoon myös Husai Arkilainen, ja kuulkaamme, mitä hän tästä asiasta sanoo.
6 A hiki mai o Husai io Abesaloma la, olelo mai la o Abesaloma ia ia, i mai la, Pela ka Ahitopela i olelo mai ai: e hana anei kakou e like me kana olelo? A i ole, e olelo mai hoi oe.
Ja kuin Husai tuli Absalomin tykö, puhui Absalom hänelle, sanoen: näitä Ahitophel on puhunut, sano sinä, pitääkö meidän niin tekemän, taikka ei?
7 I aku la o Husai ia Abesaloma, O ka oleloao a Ahitopela ana i olelo mai ai, aohe pono ia i neia manawa.
Niin Husai sanoi Absalomille: ei ole se hyvä neuvo, kuin Ahitophel tällä haavalla antanut on.
8 No ka mea, wahi a Husai, ua ike oe i kou makuakane a me na kanaka ona, he poe kanaka ikaika lakou, a ua ukiuki ko lakou naau me he bea la i kailiia aku kana ohana keiki ma ke kula; he kanaka kaua no hoi kou makuakane, aole ia e moe me na kanaka.
Ja Husai sanoi vielä: sinä tunnet hyvin isäs ja hänen miehensä, että ne ovat väkevät ja vihaiset sydämestä niinkuin karhu, jolta pojat ovat otetut kedolla pois: on myös isäs sotamies, ja ei hän yöttele väkensä kanssa.
9 Aia no ia ua pee ma kekahi lua, i kekahi wahi paha: a i ka haule mua ana o kekahi mau mea o lakou, e olelo auanei ka poe lohe, He lukuia iwaena o ka poe hahai ia Abesaloma;
Katso: nyt hän on lymyttänyt itsensä johonkuhun luolaan eli johonkuhun muuhun paikkaan: jos se nyt tapahtuis, että he nyt alussa kaatuisivat, ja se kuin sen kohta kuulis, niin hän sanois: siellä on tapahtunut suuri tappo sen kansan seassa, jotka Absalomia seurasivat.
10 A o ke koa, ka mea naau e like me ka naau o ka liona, e hehee loa ia: no ka mea, ua ike ka Iseraela a pau, he kanaka koa kou makuakane, a he poe kanaka ikaika hoi ka poe me ia.
Niin rupeais todella jokainen pelkäämään, joka muutoin on väkevä sotamies, jonka sydän on kuin jalopeuran sydän; sillä kaikki Israel tietää, että isäs on väkevä, ja ne ovat jalot sotamiehet, jotka hänen kanssansa ovat.
11 Nolaila, eia kuu manao ke hai aku nei, I hoakoakoaia mai ka Iseraela a pau iou nei, mai Dana a hiki i Beeraseba, e like me ke one o ke kai ka nui loa; a e hele oe iho no i ke kaua.
Mutta sitä neuvoa minä annan, että sinä kokoat tykös kaiken Israelin, hamasta Danista BerSebaan asti, niin monta kuin santaa meren rannalla: ja sinä itse menet heidän kanssansa heidän seassansa.
12 Pela kakou e hiki aku ai io na la i kahi e loaa aku ai ia ia, a e kau aku kakou maluna ona, e like me ka hau e kau mai maluna o ka honua: a oia, a o ka poe a pau me ia, aole loa e koe kekahi o lakou.
Niin me karkaamme hänen päällensä, kussa paikassa me hänen ikänä löydämme, ja karkaamme hänen päällensä, niinkuin kaste lankee maan päälle, ettemme yhtäkään jätä jäljelle kaikista hänen miehistänsä, jotka hänen kanssansa ovat.
13 A ina paha ua komo aku ia iloko o kekahi kulanakauhale, alaila e lawe aku ka Iseraela a pau i na kaula i ua kulanakauhale la, a e kauo aku kakou ia wahi maloko o ka muliwai, a koe ole ma ia wahi kekahi pohaku liilii.
Mutta jos hän kokoo itsensä johonkuhun kaupunkiin, niin pitää koko Israelin siihen kaupunkiin heittämän köysiä; ja me vedämme sen virtaan siihenasti, ettei siitä löydetä yhtäkään kiveä.
14 I aku la o Abesaloma a me na kanaka a pau o ka Iseraela, ua oi aku ka pono o ka oleloao a Husai no Areki, mamua o ka oleloao a Ahitopela. No ka mea, ua manao mai o Iehova e hoolilo i ka oleloao akamai a Ahitopela i mea ole, i mea e hooili mai ai o Iehova i ka ino maluna o Abesaloma.
Niin sanoi Absalom ja jokainen mies Israelista: Husain Arkilaisen neuvo on parempi kuin Ahitophelin. Mutta Herra asetti sen niin, että Ahitophelin hyvä neuvo estettiin, että Herra saattais Absalomille onnettomuuden.
15 Alaila, olelo aku la o Husai ia Zadoka laua o Abiatara na kahuna, Pela a penei i oleloao aku ai o Ahitopela ia Abesaloma a me na lunakahiko o ka Iseraela; pela a penei hoi au i oleloao aku ai.
Ja Husai sanoi papille Zadokille ja AbJatarille: niin ja niin on Ahitophel Absalomia ja Israelin vanhempia neuvonut, mutta minä olen niin ja niin neuvonut.
16 Nolaila, e hoouna koke aku olua e hai ia Davida, i ka i ana aku, Mai moe oe i neia po ma na papu o ka waonahele, e hele koke oe ma kela aoao, o pau loa ke alii a me na kanaka me ia i ke aleia.
Niin lähettäkäät nyt kiiruusti matkaan, ja ilmoittakaat Davidille ja sanokaat: älä ole yötä kedolla korvessa, mutta riennä pois, ettei kuningas nieltäis ja kaikki väki joka hänen kanssansa on.
17 A ua noho o Ionatana laua o Ahimaaza ma Enerogela, no ka mea, aole pono e ikeia laua ke komo iloko o ke kulanakauhale, a hele aku la kekahi kauwawahine, a hai aku la ia laua: hele aku la hoi laua, a hai aku la i ke alii ia Davida.
Ja Jonatan ja Ahimaats seisoivat Rogelin lähteen tykönä, ja yksi piika meni ja sanoi sen heille, ja he menivät ja sanoivat sen kuningas Davidille; sillä ei he uskaltaneet näyttää itsiänsä, että olivat tulleet kaupunkiin.
18 Aka, ua ike no kekahi keiki ia laua, a hai aku la ia Abesaloma: aka, hele koke aku la laua a hiki aku la i ka hale o kekahi kanaka i Bahurima, a he luawai maloko o ka pahale ona, ilaila laua i iho ai.
Mutta yksi palvelia sai heidät nähdä ja ilmoitti Absalomille. Ja he menivät nopiasti molemmin matkaansa ja tulivat Bahurimissa yhden miehen huoneesen, hänellä oli kaivo kartanossansa; ja he astuivat siihen sisälle.
19 Lalau aku la ka wahine i ka mea uhi, hohola iho la maluna o ka waha o ka luawai, a halii iho la i ka palaoa maluna iho: a ua ike ole ia ua mea la.
Ja vaimo otti peitteen ja levitti kaivon päälle, ja hajoitti survotuita herneitä sen päälle; niin ettei sitä tuntunut.
20 A hiki mai na kauwa a Abesaloma i ua wahine la ma ka hale, ninau mai la lakou, Auhea o Ahimaaza laua o Ionatana? I aku la ka wahine ia lakou, ua hala aku la laua ma kela aoao o ke kahawai. Imi aku la lakou, aole hoi i loaa, alaila hoi hou mai la lakou i Ierusalema.
Kuin Absalomin palveliat tulivat vaimon tykö huoneeseen, sanoivat he: kussa on Ahimaats ja Jonatan? Vaimo sanoi heille: he menivät tuon vähän ojan ylitse. Ja kuin he olivat etsineet ja ei mitään löytäneet, menivät he Jerusalemiin jällensä.
21 A hala aku la lakou, pii mai la laua mailoko mai o ka luawai, hele aku la, a hai aku la i ke alii ia Davida. I aku la ia Davida, Eku ae, e holo koke ma kela aoao o ka wai; no ka mea, penei ka Ahitopela i olelo ku e ai ia oukou.
Ja kuin he olivat menneet pois, nousivat he kaivosta ylös, ja menivät matkaansa, ja ilmoittivat kuningas Davidille, ja sanoivat Davidille: nouskaat ja menkäät kiiruusti veden ylitse; sillä niin ja niin on Ahitophel pitänyt neuvoa teitä vastaan.
22 Alaila ku ae la o Davida a me na kanaka a pau me ia, a hele aku la ma kela aoao o Ioredane: a i ka wanaao, aole i koe kekahi o lakou i ka hele ole ma kela aoao o Ioredane.
Silloin nousi David ja kaikki väki, joka hänen kanssansa oli, ja meni ennen päivän koittamaa Jordanin ylitse, ja ei yksikään puuttunut heistä, joka ei tullut Jordanin ylitse.
23 A ike aku la o Ahitopela, aole i hanaia e like me kana oleloao, hoee aku la ia i ka noho maluna o kona hoki, ku ae la ia, hoi hou aku la ia i kona wahi, i kona hale iho, i kona kulanakauhale, a kauoha aku la no ko ka hale ona, a kaawe iho la ia ia iho, a make; a ua kanuia oia ma ka halekupapau o kona makuakane.
Kuin Abitophel näki, ettei hänen neuvonsa jälkeen tehty, satuloitsi hän aasinsa, nousi ja meni huoneesensa ja kaupunkiinsa, ja toimitti huoneensa menot, ja hirtti itsensä; ja niin hän kuoli ja haudattiin isänsä hautaan.
24 Alaila hele aku la o Davida i Mahanaima: a hele aku la hoi o Abesaloma ma kela aoao o Ioredane, oia a me na kanaka a pau o ka Iseraela me ia.
Ja David tuli Mahanaimiin; ja Absalom meni Jordanin ylitse, hän ja kaikki Israelin miehet hänen kanssansa.
25 Hoonoho aku la o Abesaloma ia Amasa ma ko Ioaba wahi maluna o ka poe kaua: a o ua Amasa la, he keiki ia na kekahi kanaka no ka Iseraela, o Itera ka inoa, ka mea i komo aku iloko io Abigala la ke kaikamahine a Nahasa, a o ke kaikaina o Zeruia o ka makuwahine o Ioaba.
Ja Absalom asetti Amasan Joabin siaan sodanpäämieheksi. Ja Amasa oli Jetran sen Jisreeliläisen poika, joka makasi Abigailin Nahaksen tyttären ZeruJan sisaren, Joabin äidin.
26 Hoomoana iho la ka Iseraela me Abesaloma ma ka aina o Gileada.
Mutta Israel ja Absalom sioittivat itsensä Gileadin maalle.
27 A hiki aku la o Davida i Mahanaima, ilaila o Sobi ke keiki a Nahasa no Raba o na mamo a Amona, a o Makira ke keiki a Amiela no Lodebara, a o Barezilai no Rogelima ma Gileada,
Kuin David oli tullut Mahanaimiin, toi Sobi Nahaksen poika, Ammonin lasten Rabbatista, ja Makir Amnielin poika Lodebarista ja Barsillai Gileadilainen Rogelimista
28 Lawe mai la lakou i na moe a me na kiaha a me na ipu lepo a me na hua palaoa a me ka bale a me ka palaoa, a me ka palaoa papaa, a me ka papapa maka, a me ka pi, a me ka papapa papaa;
Makausvaatteita, maljoja, saviastioita, nisuja, ohria, jauhoja, kuivatuita tähkäpäitä, papuja, herneitä ja tuletettuja herneitä,
29 A me ka meli, a me ka bata, a mo na hipa, a me ka waiubipipaa, na Davida a na ka poe kanaka me ia e ai ai: no ka mea, olelo ae la lakou, Ua pololi na kanaka, ua luhi a me ka makewai ma ka waonahele.
Hunajaa, voita, lampaita ja lehmän juustoja, ne kantoivat he Davidille ja väelle, joka hänen kanssansa oli, ravinnoksi; sillä he ajattelivat: kansa rupee isoomaan, väsymään ja janoomaan korvessa.
