II Oihanaalii 7
1 A HOOKI o Solomona i ka pule, iho mai la ke ahi, mai ka lani mai, a ai iho la i ka mohaikuni, a me na mohai e ae; a piha ae la ka hale i ka nani o Iehova.
Ja kuin Salomo oli päättänyt rukouksensa, lankesi tuli taivaasta ja kulutti polttouhrit ja muut uhrit, ja Herran kunnia täytti huoneen,
2 Aole hiki i ka poe kahuna ke komo iloko o ka hale o Iehova, no ka mea, ua piha ka hale o Iehova i ka nani o Iehova.
Niin ettei papit saaneet mennä Herran huoneesen, sillä Herran kunnia täytti Herran huoneen.
3 A ike ka Iseraela a pau i ka iho ana mai o ke ahi, a me ka nani o Iehova maluna o ka hale, alaila, kulou iho la lakou ilalo ko lakou mau maka ma ka honua, ma ke kipapa, a hoomana lakou, a hoolea aku ia Iehova, No ka mea, ua maikai ia, ua mau loa kona aloha.
Ja kaikki Israelin lapset näkivät tulen alas lankeevan, ja Herran kunnian huoneen ylitse, ja kumarsivat kasvoilla maahan permannolla, rukoilivat ja kiittivät Herraa, että hän on hyvä ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
4 A o ke alii a me na kanaka a pau, mohai aku la lakou i na mohai imua o Iehova.
Ja kuningas ja kaikki kansa uhrasivat uhria Herran edessä.
5 A mohai aku la ke alii o Solomona i ka mohai i na bipi he iwakaluakumamalua tausani, a me na hipa hookahi haneri me ka iwaka lua tausani, Pela i hoolaa ai ke alii a me na kanaka a pau i ka hale o ke Akua.
Ja kuningas Salomo uhrasi uhriksi kaksikolmattakymmentä tuhatta härkää, sata ja kaksikymmentä tuhatta lammasta; ja he vihkivät Jumalan huoneen, kuningas ja kaikki kansa.
6 Ku iho la na kahuna ma ko lakou wahi, a o na mamo a Levi, me na mea kani o Iehova, na mea a Davida ke alii i hana'i e hoolea aku ia Iehova, No ka mea, ua mau loa kona aloha: i ka wa i hoolea aku ai o Davida ma ia mau mea, hookani no hoi na kahuna i ka pu imua o lakou, a ku iluna ka Iseraela a pau.
Mutta papit seisoivat vartioissansa ja Leviläiset Herran veisun kanteleissa, jotka kuningas David oli antanut tehdä Herraa kiitettää, että hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti, niinkuin David kiitti heidän kättensä kautta. Ja papit puhalsivat vaskitorviin heidän kohdallansa, ja koko Israel seisoi.
7 Hoolaa iho la o Solomona i kahi mawaena konu o ka pahale imua o ka hale o Iehova; no ka mea, malaila oia i mohai aku ai i ka mohai, a me ka momona o na mohai aloha, no ka mea, o ke kuahu keleawe a Solomona i hana'i, he uuku ia i ka mohai kuni, a me na mo hai ai, a me na momona.
Ja Salomo pyhitti keskikartanon, joka Herran huoneen edessä oli, että hän oli siellä tehnyt polttouhrit ja kiitosuhrin lihavuuden; sillä vaskialttari, jonka Salomo oli antanut tehdä, ei vetänyt kaikkia polttouhria, ruokauhria ja lihavuutta.
8 Hana iho la o Solomona ia manawa, i ka ahaaina i na la ehiku, a me ia pu ka Iseraela a pau, he ahakanaka nui loa mai ka mokuna o Hamata a hiki i ka muliwai o Aigupita.
Ja Salomo piti siihen aikaan juhlaa seitsemän päivää, ja koko Israel hänen kanssansa, sangen suuri kansanpaljous, Hematin rajasta Egyptin ojaan asti;
9 A i ka walu o ka la he halawai ahaaina ko lakou, no ka mea, ehiku la o ko lakou hoolaa ana i ke kuahu, a ehiku la ka lakou ahaaina ana.
Ja piti kahdeksantena päivänä päätösjuhlan, sillä he pitivät alttarin vihkimistä seitsemän päivää ja juhlaa myös seitsemän päivää.
10 A i ka la iwakaluakumamakolu o ka malama ehiku, hookuu aku la oia i ka poe kanaka e hoi ma ko lakou mau halelewa, e hauoli ana me ka naau olioli no ka maikai a Iehova i hana'i ia Davida, a ia Solomona, a i kona poe kanaka i ka Iseraela.
Mutta kolmannella päivällä kolmattakymmentä seitsemännellä kuukaudella laski hän kansan menemään heidän majoillensa, iloiten ja hyvässä mielessä siitä hyvyydestä, jonka Herra Davidille ja Salomolle ja kansallensa Israelille tehnyt oli.
11 Pela i paa ai ia Solomona ka hale o Iehova, a me ka hale o ke alii, a hoopau pomaikai iho la ia na mea a pau i komo iloko o ka naau o Solomona e hana iloko o ka hale o Iehova, a i kona hale iho.
Ja näin päätti Salomo Herran huoneen ja kuninkaan huoneen, ja kaiken sen, mikä hänen mieleensä tullut oli, tehdäksensä Herran huoneessa ja hänen huoneessansa: sen hän onnellisesti teki.
12 Ua ikeia mai o Iehova e Solomona i ka po, a olelo mai oia ia ia, Ua lohe au i kau pule, a ua koho au i keia wahi no'u i hale mohai.
Ja Herra ilmestyi Salomolle yöllä ja sanoi hänelle: minä olen kuullut rukoukses, ja valinnut itselleni tämän sian uhrihuoneeksi.
13 Ina e pani au i ka lani i ua ole mai, a e kauoha au i ka uhini e ai i na mea o ka aina, a e hoouna paha au i ka mai ahulau maluna o ko'u poe kanaka;
Katso, jos minä suljen taivaan, niin ettei sada, ja katso, jos minä käsken heinäsirkkain syödä maan, eli annan tulla ruton minun kansani sekaan;
14 Ina e hoohaahaa ko'u poe kanaka ia lakou iho, ka poe i kapaia ko'u inoa maluna o lakou, a e pule lakou, a e imi i ko'u alo, a huli mai ko lakou aoao hewa mai; alaila, e hoolohe au mai ka lani mai, a e kala au i ko lakou hewa, a e hoola i ko lakou aina.
Ja minun kansani nöyryyttää itsensä, joka minun nimeni jälkeen nimitetty on, ja he rukoilevat ja etsivät minun kasvojani, ja kääntyvät pois pahoilta teiltänsä; niin minä kuulen heitä taivaista, ja annan heidän syntinsä anteeksi, ja parannan heidän maansa;
15 Ano, ua kaakaa ko'u mau maka, a ua haliu ko'u pepeiao i ka pule ma keia wahi.
Niin minun silmäni ovat auki, ja korvani ottavat heidän rukouksistansa vaarin tässä paikassa.
16 Ano hoi, na koho au, a ua hoolaa au i keia hale e waiho mau loa ai i ko'u inoa malaila; a malaila ko'u mau maka a me ko'u naau i na la a pau loa:
Niin olen minä nyt valinnut ja pyhittänyt tämän huoneen, että minun nimeni pitää oleman siinä ijankaikkisesti, ja minun silmäni ja sydämeni pitää oleman siellä ainiaan.
17 A o oe, ina e hele imua o'u e like me Davida kou makuakane i hele ai, e hana e like me na mea a'u i kauoha aku ai ia oe, a e malama oe i ko'u kanawai a me ka'u mau kauoha;
Ja jos sinä vaellat minun edessäni, niinkuin sinun isäs David vaeltanut on, niin ettäs teet kaikki, mitä minä sinulle käskenyt olen, ja pidät minun säätyni ja oikeuteni;
18 Alaila, e hookupaa au i ka nohoalii o kou aupuni, e like me au i hoohiki ai ia Davida, i kou makuakane, i ka i ana'ku ia ia, Aole loa oe e nele i ke kanaka e noho alii maluna o ka Iseraela.
Niin minä vahvistan valtakuntas istuimen, niinkuin minä isälles Davidille luvannut olen, sanoen: ei sinulta pidä pois otettaman mies, joka on oleva Israelin hallitsia.
19 Aka, ina e huli e ae oukou, a e haalele i ko'u kanawai. a me na kauoha a'u i haawi aku ai ia oukou, a e hele a e hookauwa aku na na akua e. a e kulou imua o lakou;
Mutta jos te käännytte pois ja hylkäätte minun säätyni ja käskyni, jotka minä teille antanut olen, menette myös ja palvelette vieraita jumalia, ja kumarratte heitä;
20 Alaila, e hookuke au ia lakou mailoko aku o ka aina a'u i haawi ai ia lakou; a o keia hale ka mea a'u i hoolaa ai no ko'u inoa, e hoolei au mai ko'u alo aku, a e hoolilo au ia mea i mea e hoino ai, a i mea e hoowahawaha aku ai, mawaena o na kanaka a pau.
Niin minä hävitän heitä minun maaltani, jonka minä heille antanut olen; ja tämän huoneen, jonka minä nimelleni pyhittänyt olen, heitän minä pois kasvoini edestä, ja annan sen sananlaskuksi ja jutuksi kaikkein kansain seassa.
21 A o keia hale ka mea kiekie, e lilo ia i mea e kahaha ai ka poe a pau e maalo ana; a e olelo lakou, No ke aha la i hana'i o Iehova pela i keia aina, a i keia hale?
Ja tätä huonetta, jota kaikkein korkeimmaksi tullut on, pitää kaikkein, jotka käyvät sen ohitse, hämmästymän ja sanoman: miksi Herra näin teki tälle maalle ja tälle huoneelle?
22 Alaila e oleloia, No ka mea, ua haalele lakou ia Iehova, i ke Akua o ko lakou poe kupuna, ka mea nana lakou i lawe mai, mai ka aina mai o Aigupita, a ua hoopili aku i na akua e, a ua hoomana ia lakou, a hookauwa na lakou; no ia mea, ua hooili oia i keia poino a pau maluna o lakou.
Niin sanotaan: että he hylkäsivät Herran isäinsä Jumalan, joka heidät Egyptin maalta oli johdattanut ulos, ja olivat mielistyneet vieraisiin jumaliin, ja rukoilleet ja palvelleet heitä; sentähden on hän saattanut kaiken tämän pahan heidän päällensä.
