I Samuela 17
1 HOAKOAKOA ae la ko Pilisetia i ko lakou poe kaua e kaua mai, a ua houluuluia lakou ma Soko, no Iuda, a hoomoana iho la mawaena o Soko a me Azeka, ma Epesa-damima.
Niin Philistealaiset kokosivat sotaväkensä sotaan, ja tulivat kokoon Sokoon, joka on Juudassa, ja asettivat leirinsä Sokon ja Asekan välille Dammimin rajalle.
2 A akoakoa o Saula a me na kanaka o ka Iseraela, a hoomoana iho la ma ke awawa o Ela, a hooponopono i ke kaua e ku e i ko Pilisetia.
Mutta Saul ja Israelin miehet menivät kokoon, ja asettivat leirinsä Tammilaaksoon, ja valmistivat itsensä sotimaan Philistealaisia vastaan.
3 Ku ae la ko Pilisetia maluna o ka puu ma kekahi aoao, a ku ae la hoi ka Iseraela maluna o ka puu ma kekahi aoao: a o ke awawa iwaena o lakou.
Ja Philistealaiset seisoivat vuorella siellä, ja Israelilaiset seisoivat vuorella täällä, että laakso oli heidän välillänsä.
4 A puka mai la kekahi kanaka koa no ka poe o ko Pilisetia, o Golia kona inoa no Gata, o kona kiekie hookahi ia anana a me na kapuwai eha.
Niin tuli Philistealaisten leiristä yksi mies heidän keskellensä, Goljat nimeltä, Gatista, kuusi kyynärää ja kämmenen leveyden pitkä.
5 A he mahiole keleawe ma kona poo, a he pale umauma unahe kona, a o ke kaumaha o ia pale umauma, elima tausani sekela keleawe.
Ja hänellä oli vaskilakki päässänsä ja suomuksen kaltainen pantsari yllänsä, ja hänen pantsarinsa painoi viisituhatta sikliä vaskea,
6 A he mau pale keleawe ma kona wawae, a he pale keleawe mawaena o kona mau poohiwi.
Ja vaskiset saappaat jaloissansa ja vaskikilpi hartioillansa,
7 A o ke au o kana ihe, ua like ia me ka laau o ka mea hana lole, a o ka pahi o kana ihe, he aono haneri sekela hao, ma ke kaupaona: a hele kekahi kanaka imua ona e hali ana i ka pale kaua.
Ja hänen keihäänsä varsi oli niinkuin kankaan orsi, ja hänen keihäänsä rauta painoi kuusisataa sikliä rautaa. Ja hänen kilpensä kantaja kävi hänen edellänsä.
8 Ku ae la ia a kahea mai la i ka poe kaua o ka Iseraela, i mai la ia lakou, No ke aha la oukou i hele mai ai e hooponopono i ke kaua? Aole anei wau he Pilisetia, a o oukou he poe kauwa na Saula? e wae oukou i kekahi kanaka no oukou, a e iho mai ia io'u nei.
Ja hän seisoi ja huusi Israelin joukolle, ja sanoi heille: miksi te läksitte valmistamaan teitänne sotaan; enkö minä ole Philistealainen, ja te olette Saulin palveliat? valitkaat yksi teistänne, joka tulee tänne alas minun tyköni.
9 Ina e hiki ia ia ke kaua pu me au, a make au ia ia, alaila e lilo makou i kauwa na oukou; aka, i lanakila au maluna ona, a make ia ia'u, alaila e lilo oukou i kauwa na makou, a e hookauwa mai oukou na makou.
Jos hän voi sotia minua vastaan ja lyö minun, niin me olemme teidän palvelianne, mutta jos minä hänen voitan ja lyön hänen, niin teidän pitää oleman meidän palveliamme ja teidän pitää meitä palveleman.
10 I mai la ua kanaka la no ko Pilisetia, Ke aa aku nei au i ka poe kaua o ka Iseraela i keia la; e ho mai oukou i kekahi kanaka i hoa kaua no'u.
Ja Philistealainen sanoi: minä häpäisin tänäpänä Israelin sotajoukon; antakaat minulle mies, me sodimme keskenämme.
11 A lohe ae la o Saula a me ka Iseraela a pau i ka olelo a ke kanaka no ko Pilisetia, weliweli lakou, a makau loa iho la.
Kuin Saul ja koko Israel kuuli nämät Philistealaisten puheet, hämmästyivät he, ja pelkäsivät suuresti.
12 A o Davida, oia ke keiki a ua kanaka la no Eperata no Betelehema o Iuda, o Iese kona inoa; a ewalu ana keiki: a i ka wa ia Saula, ua elemakule ia iwaena o kanaka.
Mutta David oli Ephratin miehen poika Juudan Betlehemistä, joka kutsuttiin Isai, hänellä oli kahdeksan poikaa, ja oli vanha mies Saulin aikaan ja ijällinen miesten seassa.
13 A o na keiki mua ekolu a Iese hele lakou mamuli o Saula i ke kaua: a o ka inoa o na keiki ekolu i hele i ke kaua, o Eliaba ka hanau mua, a mahope mai ona, o Abinadaba, a o Sama ke kolu.
Ja kolme Isain vanhimpaa poikaa olivat lähteneet Saulin kanssa sotaan; hänen kolmen poikansa nimet, jotka olivat menneet sotaan olivat Eliab esikoinen, ja toinen Abinadab ja kolmas, Samma.
14 A o Davida ka pokii: a hahai aku la na keiki mua ekolu mahope o Saula.
Ja David oli nuorin; vaan ne kolme vanhinta menivät Saulin kanssa.
15 Aka, o Davida, hele aku la ia a hoi hou ae mai o Saula mai e malama i na hipa o kona makuakane ma Betelehema.
Mutta David meni kotiansa jälleen Saulin tyköä, kaitsemaan isänsä lampaita Betlehemiin.
16 A hookokoke mai no ua kanaka Pilisetia la i kakahiaka a me ke ahiahi, a hoike mai ia ia iho i na la he kanaha.
Ja Philistealainen tuli varhain aamulla ja ehtoona, ja sitä tekoa hän teki neljäkymmentä päivää.
17 I aku la o Iese ia Davida i kana keiki, Ano e lawe aku oe na kou mau hoahanau i hookahi epa o keia ai i pulehuia, a i keia mau pai palaoa he umi, a e holo i kou mau hoahanau ma kahi i hoomoana'i i ke kaua.
Ja Isai sanoi pojallensa Davidille: ota veljilles tämä epha kuivatuita tähkäpäitä ja nämät kymmenen leipää, ja vie ne leiriin veljeis tykö,
18 A e lawe oe i keia mau pai waiupaa he umi na ka lunatausani, a e ike oe i ka pono o kou mau hoahanau, a e lawe mai i ko lakou mea hooiaio.
Ja kanna nämät kymmenen tuoretta juustoa päämiehelle; ja etsi veljiäs, jos he rauhassa ovat, ja pane mielees, mitä he sinulle käskevät.
19 A o Saula, o lakou, a me na kanaka a pau o ka Iseraela, aia no ma ke awawa o Ela, e kaua ana i ko Pilisetia.
Mutta Saul ja he kaikki Israelin miehet olivat Tammilaaksossa ja sotivat Philistealaisia vastaan.
20 Ala ae la o Davida i kakahiaka nui, a waiho i na hipa me ke kahu, a lawe ae la a hele aku e like me ka Iese i kauoha mai ai ia ia; a hiki aku ia ma kahi o na kaa, a e hele ana ka poe koa i ke kaua, a uwo lakou i ke kaua.
Niin David nousi varhain aamulla ja jätti lampaat paimenen haltuun, kantoi ja meni matkaansa, niinkuin Isai häntä käskenyt oli, ja tuli leiriin, ja sotaväki oli lähtenyt ulos sotaan, ja huusivat suurella äänellä sotimaan.
21 A ua hoouka aku ka Iseraela a me ko Pilisetia i ke kaua, o kekahi kaua ma ke alo o kekahi kaua.
Sillä Israel ja Philistealaiset olivat valmistaneet itsensä sotimaan toinen toistansa vastaan.
22 A waiho aku la o Davida i na mea mai ona aku la ma ka lima o ka mea malama ia mea, a holo aku la i ke kaua, a hele e ninau i ka pono o kona mau hoahanau.
Niin David jätti kalut, jotka hän kantoi, kalunvartijalle, ja juoksi sodan rintaan, ja tuli ja tervehti veljiänsä.
23 Ia ia i kamailio ai me lakou, aia hoi, pii mai la ua kanaka koa la, no ko Pilisetia, o Golia kona inoa no Gata, mai ka poe kaua o ko Pilisetia mai, a olelo mai e like me kela olelo: a lohe o Davida.
Kuin hän parhaallansa heitä puhutteli, katso, se välimies, hänen nimensä oli Goljat, Philistealainen Gatista, nousi Philistealaisten sotajoukosta, ja puhui niikuin ennenkin; ja David kuuli sen.
24 A o na kanaka a pau o ka Iseraela, a ike aku la lakou ia ia, holo lakou mai kona maka aku, a makau nui iho la.
Ja kutka ikänä Israelin miehistä näkivät hänen, pakenivat he hänen edestänsä ja pelkäsivät suuresti.
25 I mai la na kanaka o ka Iseraela, Ua ike anei oukou ia kanaka i pii mai ai? no ka mea, ua pii mai ia e aa i ka Iseraela: a o ke kanaka e pepehi ia ia, e hoolako mai ke alii ia ia i ka waiwai nui, a e haawi mai hoi i kana kaikamahine nana, a e hookaawale ae ia i ka hale o kona makuakane iwaena o ka Iseraela, aole e hookupu.
Ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ettekö te nähneet sitä miestä, joka on tullut? Hän on tullut pilkkaamaan Israelia. Ja pitää tapahtuman, että joka sen miehen lyö, sen kuningas tekee aivan rikkaaksi, ja antaa myös tyttärensä hänelle, ja tekee hänen isänsä huoneen vapaaksi Israelissa.
26 Olelo aku la o Davida i na kanaka e ku pu ana me ia, i aku la, Heaha ka mea e hanaia mai ai i ke kanaka, nana e pepehi keia kanaka Pilisetia, a e lawe aku i ka hoino mai ka Iseraela aku? owai la keia Pilisetia i okipoepoe ole ia, i aa mai ai ia i ka poe kaua o ke Akua ola?
Niin David sanoi miehille, jotka hänen tykönänsä seisoivat: mitä annetaan sille miehelle, joka tämän Philistealaisen lyö ja ottaa häväistyksen pois Israelista? sillä mikä tämä ympärileikkaamatoin Philistealainen on, joka häpäisee elävän Jumalan sotajoukkoa?
27 Olelo mai la na kanaka ia ia peneia, i mai la, Pela no e hanaia mai ai i ke kanaka, nana ia e pepehi.
Niin kansa sanoi hänelle niinkuin ennenkin: niin sille miehelle tehdään, joka hänen lyö.
28 A lohe ae la o Eliaba kona kaikuaana i kana olelo ana'ku i na kanaka; a ua hoaia ka inaina o Eliaba ia Davida, i aku la, No ke aha la oe i hele mai ia nei? me wai la oe i waiho ai i hela poe hipa uuku ma ka waonahele? Ua ike au i kou haaheo, a me ka hewa o kou naau; no ka mea, ua hele mai oe e ike i ke kaua.
Kuin hänen vanhin veljensä Eliab kuuli hänen näitä puhuvan miesten kanssa, närkästyi hän suuresti Davidin päälle ja sanoi: miksi sinä olet tänne tullut? ja miksis olet jättänyt vähän lammaslauman metsän korpeen? Minä tiedän sinun ylpeytes ja sydämes pahan sisun; sinä olet tänne tullut sotaa katsomaan.
29 I aku la o Davida, Heaha ka'u i hana'i ano? Aole anei he kumu?
Niin David sanoi: mitä minä olen tehnyt? eikö se ole minulle käsketty?
30 Huli ae la ia mai ona aku la i kekahi e ae, a olelo aku la e like me kela olelo; a i mai la na kanaka e like me mamua.
Ja käänsi itsensä hänestä pois toisen puoleen ja sanoi niinkuin hän ennenkin oli sanonut; niin kansa vastasi häntä niinkuin ennenkin.
31 A loheia na olelo a Davida i olelo ai, hai aku la lakou imua o Saula; a kii aku la oia ia ia.
Ja kuin he kuulivat Davidin puhuvan ne sanat, ilmoittivat he ne Saulille, ja hän noudatti hänen tykönsä.
32 I aku la o Davida ia Saula, Mai hookaumahaia ka naau o kekahi kanaka nona; e hele no kau kauwa e kaua pu me ua kanaka Pilisetia la.
Ja David sanoi Saulille: älköön kenenkään sydän hämmästykö hänen tähtensä: palveliais käy sotimaan Philistealaista vastaan.
33 I mai la o Saula ia Davida, Aole e hiki ia oe ke hele ku e i keia kanaka Pilisetia, e kaua pu me ia: no ka mea, he opiopio oe, aka oia, he kanaka koa ia mai kona wa opiopio mai.
Saul sanoi Davidille: et sinä voi mennä ja sotia tätä Philistealaista vastaan; sillä sinä olet nuorukainen, vaan hän on sotamies hamasta nuoruudestansa.
34 I aku la o Davida ia Saula, Ua malama kau kauwa i na hipa o kona makuakane, a hele mai la ka liona, a me ka bea, a lawe aku i kekahi keikihipa no ka poe hipa.
Mutta David sanoi Saulille: palvelias kaitsi isänsä lampaita, ja tuli jalopeura ja karhu ja vei lampaan laumasta,
35 Hahai aku la au ia ia, a pepehi ia ia, a hoopakele ia mea mai kona waha mai; a i kona ku e mai ia'u, lalau aku la au i kona umiumi, a pepehi iho la ia ia, a make ia ia'u.
Niin minä juoksin sen perästä ja löin sen ja tempasin sen ulos hänen suustansa. Ja kuin hän karkasi minua vastaan, niin minä tartuin hänen partaansa, löin hänen ja tapoin.
36 A o ka liona a me ka bea, ua make laua a elua i kau kauwa: a o keia Pilisetia okipoepoe ole ia, e like auanei ia me kekahi o laua, no kona aa ana i ka poe kaua o ke Akua ola.
Niin on sinun palvelias sekä jalopeuran että karhun lyönyt; niin pitää tämän ympärileikkaamattoman Philistealaisen oleman, kuin yksi niistä, sillä hän on pilkannut elävän Jumalan sotaväkeä.
37 I aku la hoi o Davida, O Iehova, ka mea nana au i hoopakele mai ka wawae aku o ka liona, a mai ka wawae aku o ka bea, nana no au e hoopakele mai ka lima aku o keia kanaka Pilisetia. I mai la o Saula ia Davida, O hele, o Iehova pu kekahi me oe.
Ja David sanoi: Herra, joka minun pelasti jalopeuran ja karhun käsistä, hän pelastaa minun tämän Philistealaisen käsistä. Ja Saul sanoi Davidille: mene, Herra olkoon sinun kanssas.
38 Hoaahu aku la o Saula ia Davida i kona aahu kaua, a kau aku la i ka mahiole keleawe ma kona poo, a hookomo ia ia i ka puliki koa.
Niin Saul puetti vaatteensa Davidin ylle ja pani vaskilakin hänen päähänsä ja pantsarin hänen päällensä.
39 Kaei iho la o Davida i kana pahikaua maluna o na mea kaua, a manao iho la e hele; aka, no ka hoao ole ia, i aku la o Davida ia Saula, Aole au e hiki ke hele me keia mau mea; no ka mea, aole au i hoao. Kala ae la o Davida ia mau mea mai ona aku la.
Ja David sitoi miekan vyöllensä vaatettensa päälle ja rupesi käymään; vaan ei hän ollut siihen tottunut. Sanoi siis David Saulille: en minä näillä taida käydä, sillä en minä ole tottunut. Ja David pani ne pois yltänsä,
40 Lawe aku la ia i kona kookoo ma kona lima, ohi iho la ia i na ala elima no ke kahawai, a hahao iloko o ke kieko kahuhipa nona, a iloko o ka aa; a ma kona lima kana maa: a hookokoke aku la ia i ke kanaka Pilisetia.
Ja otti sauvansa käteensä, ja valitsi ojasta viisi sileää kiveä, pani ne paimenen kukkaroon ja säkkiin, joka hänellä oli, ja linko hänen kädessänsä, ja kävi Philistealaista vastaan.
41 A hele mai ke kanaka Pilisetia, a hookokoke mai ia Davida, a imua ona ke kanaka nana i hali ka palekaua.
Käveli myös Philistealainen ja lähestyi Davidia, ja hänen kilpensä kantaja hänen edellänsä.
42 Nana ae la ke kanaka Pilisetia, a ike mai la ia Davida, hoowahawaha mai la ia ia; no ka mea, he opiopio oia, a he ehu, a maikai ke nana aku.
Kuin Philistealainen katsoi ja näki Davidin, katsoi hän hänen ylön; sillä hän oli verevä ja kaunis nuorukainen.
43 I mai la ke kanaka Pilisetia ia Davida, He ilio anei wau, i hele mai oe io'u nei me ke kookoo? A hoino mai la ke kanaka Pilisetia ia Davida ma kona mau akua.
Philistealainen sanoi Davidille: olenko minä koira, ettäs tulet sauvoilla minun tyköni? Ja Philistealainen kiroili Davidia jumalainsa kautta.
44 I mai la ka Pilisetia ia Davida, E hele mai io'u nei, a e haawi aku au i kou io i na manu o ka lewa, a me na holoholona o ke kula.
Ja Philistealainen sanoi Davidille: tule tänne minun tyköni, minä annan lihas taivaan linnuille ja kedon pedoille.
45 I aku la o Davida i ka Pilisetia, Ke hele mai la oe io'u nei me ka pahikaua, a me ka ihe, a me ka palekaua: aka owau, ke hele aku nei au iou la ma ka inoa o Iehova o na kaua, ke Akua o ko Iseraela poe kaua au i aa mai ai.
Niin David sanoi Philistealaiselle: sinä tulet minun tyköni miekalla, keihäällä ja kilvellä, mutta minä tulen sinun tykös Herran Zebaotin, Israelin sotaväen Jumalan nimeen, jota sinä pilkannut olet.
46 I keia la, e haawi mai o Iehova ia oe iloko o kuu lima, a e pepehi aku au ia oe, a e lawe aku au i kou poo mai ou aku la; a e haawi aku au i keia la i na kupapau o ko Pilisetia poe kaua na na manu o ka lewa, a na na holoholona o ka honua; i ike ai ko ka honua a pau, he Akua no iloko o ka Iseraela.
Tänäpänä antaa Herra sinun minun käsiini, että minä lyön sinun, ja otan sinun pääs sinulta pois, ja annan Philistealaisten sotaväen ruumiit tänäpänä taivaan linnuille ja kedon pedoille: että kaikkein maan asuvaisten pitää tietämän Israelilla olevan Jumalan.
47 A e ike keia ahakanaka a pau, aole e hoola mai o Iehova me ka pahikaua, a me ka ihe: no ka mea, no Iehova ke kaua, a e haawi mai oia ia oe iloko o ko makou lima.
Ja koko tämän joukon pitää ymmärtämän, ettei Herra auta miekan eli keihään kautta; sillä sota on Herran, ja hän antaa teidät meidän käsiimme.
48 A i ka wa i ku ae ke kanaka Pilisetia, a hele, a hookokoke e halawai me Davida, lalelale iho la o Davida, a holo aku la i ka poe kaua e halawai me ua kanaka Pilisetia la.
Kuin Philistealainen nousi ja kävi ja lähestyi Davidia, niin David riensi ja juoksi sotajoukon eteen Philistealaista vastaan,
49 A hou iho la o Davida i kona lima iloko o ka aa, a lawe mai i kekahi ala, a maa aku la, a pa aku la i ka lae o ka Pilisetia, a komo iho la ka ala iloko o kona lae, haule iho la ia ma ka honua ilalo ke alo.
Ja pisti kätensä kukkaroon, otti sieltä kiven, ja linkosi ja paiskasi Philistealaista otsaan, että kivi meni hänen otsansa sisälle, ja hän lankesi maahan kasvoillensa.
50 A lanakila o Davida maluna o ka Pilisetia me ka maa a me ka ala, a pepehi aku la i ka Pilisetia, a make ia; aole nae he pahikaua ma ka lima o Davida.
Niin David voitti Philistealaisen lingolla ja kivellä, löi Philistealaisen ja tappoi hänen. Ja ettei Davidilla ollut miekkaa,
51 A holo aku la o Davida, a ku maluna o ke kanaka Pilisetia, a lalau iho i kana pahikaua, a unuhi ae mai loko mai o kona wahi, a pepehi iho la, a oki aku la i kona poo me ia. A ike ae la ko Pilisetia poe, ua make ko lakou kanaka koa, auhee lakou.
Juoksi hän ja seisahti Philistealaisen tykö, ja otti hänen miekkansa ja veti tupesta ulos, ja tappoi hänen, ja sillä hakkasi pois hänen päänsä. Kuin Philistealaiset sen näkivät, että heidän väkevimpänsä kuollut oli, niin he pakenivat.
52 Ku ae la na kanaka o ka Iseraela a me ka Iuda, hooho aku la, a alualu i ko Pilisetia, a hiki ma ke awawa, a ma na ipuka o Ekerona: a haule iho la na mea eha o na Pilisetia ma ke ala o Saaraima, a hiki i Gata a me Ekerona.
Ja Israelin ja Juudan miehet nousivat, huusivat ja ajoivat Philistealaisia takaa laaksoon ja Ekronin porttiin asti; ja Philistealaiset lankesivat lyötynä Saarimin tiellä, Gatiin ja Ekroniin asti.
53 A hoi aku la na mamo a Iseraela mai ke alualu ana i ko Pilisetia, a hao ae la i na halelewa o lakou.
Ja Israelin lapset palasivat ajamasta Philistealaisia takaa ja ryöstivät heidän leirinsä.
54 Lawe o Davida i ke poo o ke kanaka Pilisetia, a hali aku la ia mea ma Ierusalema, a waiho aku la ia i kana mea kaua ma kona halelewa.
Mutta David otti Philistealaisen pään ja vei Jerusalemiin: vaan hänen aseensa pani hän majaansa.
55 A ike aku la o Saula i ko Davida hele ana e halawai me ke kanaka Pilisetia, ninau aku la oia ia Abenera, i ka luna o ke kaua, E Abenera e, he keiki nawai keia kanaka opiopio? I mai la o Abenera, Ma ke ola o kou uhane, e ke alii, aole au i ike.
Mutta kuin Saul näki Davidin menevän Philistealaista vastaan, sanoi hän Abnerille, sodan päämiehelle: Abner, kenen poika tuo nuorukainen on? Abner sanoi: niin totta kuin sinun sielus elää, kuningas, en minä tiedä.
56 I aku la ke alii, E ninau aku oe i ka mea nana keia kanaka opiopio.
Kuningas sanoi: kysy siis, kenenkä poika se nuorukainen on?
57 A i ko Davida hoi ana, mai ka pepehi ana i ke kanaka no ko Pilisetia, lawe aku la o Abenera ia ia, a alakai aku la ia ia imua o Saula, me ke poo o ke kanaka Pilisetia ma kona lima.
Kuin David palasi Philistealaista lyömästä, otti Abner hänen ja vei Saulin eteen; ja hänen kädessänsä oli Philistealaisen pää.
58 Ninau aku la o Saula, E ke kanaka opiopio, he keiki oe nawai? I mai la o Davida, He keiki au na kau kauwa, na Iese no Betelehema.
Ja Saul sanoi hänelle: kenenkäs poika olet, nuorukainen? David sanoi: palvelias Isain Betlehemiläisen poika.
