Zabura 80

1 Don mai bi da kaɗe-kaɗe. Mai muryar “Lilin Alkawari.” Na Asaf. Zabura ce. Ka ji mu, ya Makiyayin Isra’ila, kai da ka bishe Yusuf kamar garke. Kai da kake zaune a kursiyi tsakanin kerubobi, ka haskaka

Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.

2 a gaban Efraim, Benyamin da Manasse. Ka tā da ƙarfinka; ka zo ka cece mu.

Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.

3 Ka mai da mu, ya Allah; ka sa fuskarka ta haskaka a kanmu, za mu kuwa cetu.

Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.

4 Ya Ubangiji Allah Maɗaukaki, har yaushe fushinka zai yi ta ƙuna a kan addu’o’in mutanenka?

Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?

5 Ka ciyar da su da burodin hawaye; ka sa suka sha hawaye ta cikakken kwaf.

Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,

6 Ka mai da mu abin faɗa ga maƙwabtanmu, kuma abokan gābanmu suna mana ba’a.

Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.

7 Ka mai da mu, ya Allah Maɗaukaki; ka sa fuskarka ta haskaka a kanmu za mu kuwa cetu.

Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.

8 Ka fitar da inabi daga Masar; ka kori al’ummai ka kuma dasa shi.

Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.

9 Ka gyara wuri saboda shi, ya kuwa yi saiwa ya cike ƙasa.

Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.

10 Aka rufe duwatsu da inuwarsa, manya-manyan itatuwan al’ul da rassansa.

Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.

11 Ya miƙe rassansa zuwa Teku tohonsa har zuwa Kogi.

Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.

12 Me ya sa ka rurrushe bangayensa don duk masu wucewa su tsinke’ya’yan inabinsa?

Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.

13 Aladu daga kurmi suna ɓarnatar da shi halittun gonaki kuma suna cinsa.

Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.

14 Ka komo wurinmu, ya Allah Maɗaukaki! Ka duba daga sama ka gani! Ka lura da wannan inabi,

Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,

15 saiwar da hannun damarka ya dasa, ɗan da ka renar wa kanka.

Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.

16 An yanke inabinka, an ƙone shi da wuta; a tsawatawarka mutanenka sun hallaka.

Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.

17 Bari hannunka yă zauna a kan mutumin da yake hannun damarka, ɗan mutum da ka renar wa kanka.

Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.

18 Ta haka ba za mu juye mu bar ka ba; ka rayar da mu, za mu kuwa kira bisa sunanka.

Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.

19 Ka mai da mu, ya Ubangiji Allah Maɗaukaki; ka sa fuskarka ta haskaka a kanmu, za mu kuwa cetu.

Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.