Zabura 129

1 Waƙar haurawa. Sun yi mini danniya ƙwarai tun ina ƙarami, bari Isra’ila yă ce,

Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti-näin sanokoon Israel-

2 sun yi mini danniya ƙwarai tun ina ƙarami, amma ba su yi nasara a kaina ba.

he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.

3 Manoma sun nome bayana suka yi kunyoyinsu da tsayi.

Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.

4 Amma Ubangiji mai adalci ne; ya’yantar da ni daga igiyoyin mugaye.

Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.

5 Bari dukan waɗanda suke ƙin Sihiyona a juye da su baya da kunya.

Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.

6 Bari su zama kamar ciyawa a kan rufi, wadda takan bushe kafin tă yi girma;

Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,

7 da ita mai girbi ba ya iya cika hannuwansa, balle wanda yake tarawa yă cika hannuwansa.

josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.

8 Kada masu wuce su ce, “Albarkar Ubangiji ta kasance a kanku; muna sa muku albarka a cikin sunan Ubangiji.”

Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."