Sòm 94
1 O SENYÈ, Bondye a vanjans lan, Bondye a vanjans lan, kite limyè vin parèt!
Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
2 Vin leve, O Jij sou tè a. Bay rekonpans a moun ògeye yo.
Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
3 Pou konbyen de tan mechan yo, O SENYÈ, pou konbyen de tan mechan yo va leve tèt yo wo?
Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
4 Yo vide pawòl yo, yo pale avèk ògèy. Tout moun ki fè mechanste yo vante tèt yo.
Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
5 Yo kraze pèp Ou a, O SENYÈ. Yo aflije eritaj Ou a.
Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
6 Yo touye vèv yo avèk etranje a. Yo asasine òfelen yo.
Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
7 Yo fin di: “SENYÈ a pa wè, ni Bondye Jacob la p ap okipe sa a.”
Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
8 Veye sa a, nou menm ki ensansib pami pèp la; Kilè n ap konprann, nou menm ki bèt?
Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
9 (Sila) ki plante zòrèy la, èske Li pa tande? (Sila) ke te fòme zye a, èske Li pa wè.
Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
10 (Sila) ki fè chatiman nasyon yo, èske Li p ap fè repwòch? (Sila) ki enstwi lòm; Li konnen!
Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
11 SENYÈ a konnen panse a lòm, ke se sèlman yon souf ke yo ye.
Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
12 Beni se nonm ke Ou bay chatiman an, O SENYÈ, ke Ou enstwi nan lalwa Ou a,
Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
13 pou Ou kapab bay li sekou nan jou advèsite yo, jiskaske yon fòs fin fouye pou mechan yo.
Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
14 Paske SENYÈ a p ap abandone pèp Li a, ni Li p ap lage pèp eritaj Li a.
Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
15 Paske jijman an va devni dwat ankò e tout pèp ladwati yo va swiv li.
Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
16 Se kilès ki va kanpe pou mwen kont malfektè yo? Se kilès ki va pran pozisyon li pou mwen kont (sila) ki fè mechanste yo?
Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
17 Si SENYÈ a pa t sekou mwen, nanm mwen ta fin abite nan andwa silans lan.
Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
18 Si mwen ta di: “Pye m glise,” Lanmou dous Ou a, O SENYÈ, va kenbe m.
Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
19 Lè panse twoub mwen yo vin ogmante anndan m, konsolasyon Ou yo fè kè m kontan.
Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
20 Èske yon twòn mechan kapab fè amitye avèk Ou? Yon moun ki imajine fè mal pa dekrè?
Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
21 Yo vin reyini ansanm kont lavi moun dwat yo, e kondane inosan yo a lanmò.
He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
22 Men SENYÈ a se toujou sitadèl mwen e Bondye mwen an, wòch ki pwoteje mwen an.
Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
23 Li te fè mechanste pa yo retounen sou yo, e va koupe retire yo nèt nan mechanste pa yo. SENYÈ nou an va koupe retire yo.
Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
