< Sòm 78 >

1 Yon Sòm a Asaph Koute, O pèp mwen an a lenstriksyon mwen. Panche zòrèy Ou vè pawòl a bouch mwen.
Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.
2 Mwen va ouvri bouch mwen avèk yon parabòl. Mwen va pale pawòl fonse a tan ansyen yo,
Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.
3 ke nou te tande, konnen e ke papa zansèt nou yo te fè nou konprann.
Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,
4 Nou p ap kache yo a pitit nou yo, men nou va pale a jenerasyon k ap vini yo, tout lwanj SENYÈ a, fòs Li ak gran mèvèy ke Li te konn fè yo.
sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.
5 Paske Li te etabli yon temwayaj nan Jacob e te chwazi yon lwa an Israël, sou (sila) Li te kòmande papa zansèt nou yo pou yo ta enstwi yo a pitit pa yo.
Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,
6 Ke jenerasyon k ap vini an ta kab konnen. Menm pou (sila) ki poko fèt yo, pou yo ta kab leve e pale yo a pitit yo,
että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.
7 pou yo kab mete konfyans yo nan Bondye e pa bliye zèv Bondye yo, men kenbe kòmandman Li yo.
Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.
8 Pou yo pa fè tankou papa zansèt yo, yon jenerasyon tèt di e rebèl, yon jenerasyon ki pa t gen kè fidèl, ki pa t gen lespri fidèl a Bondye.
Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.
9 Fis a Éphraïm yo ki kon tire flèch, te pote banza yo. Sepandan, nan jou batay la, yo te fè bak.
Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.
10 Yo pa t kenbe akò yo ak Bondye e te refize mache nan lalwa Li.
Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,
11 Yo te bliye zèv Li yo avèk mirak ke Li te montre yo.
vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.
12 Li te fòje mirak yo devan zansèt yo, nan peyi Égypte la ak nan chan Tsoan an.
Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.
13 Li te divize lanmè a e te fè yo pase ladann. Li te fè dlo yo kanpe wo tankou yon gwo pil.
Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.
14 Apre, Li te dirije yo avèk nwaj nan lajounen e nan tout nwit lan avèk limyè dife.
Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.
15 Li te fann wòch yo nan dezè a e te bay yo anpil dlo pou bwè tankou nan fon yo.
Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.
16 Li te fè parèt sous ki te pete sòti nan wòch la, e te fè dlo desann tankou larivyè.
Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.
17 Sepandan, yo te kontinye peche kont Li, e fè rebèl kont Pi Wo a nan dezè a.
Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.
18 Konsa, nan kè yo, yo te pase Bondye a leprèv lè yo te mande manje selon dezi yo.
He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.
19 Wi, yo te pale kont Bondye. Yo te di: “Èske Bondye kapab prepare yon tab nan dezè a?
Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?
20 Gade byen, Li te frape wòch la pou dlo kouri sòti e gwo sous yo t ap debòde. Èske Li kapab bay pen tou? Èske Li kab founi vyann pou pèp Li a?”
Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"
21 Pou sa, SENYÈ a te tande e te ranpli ak kòlè. Konsa, yon dife te limen kont Jacob, e chalè te monte tou kont Israël.
Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,
22 Paske yo pa t kwè nan Bondye, e pa t mete konfyans yo nan delivrans Li.
koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.
23 Men Li te kòmande nwaj anlè yo, e te louvri pòt syèl yo.
Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;
24 Li te fè lamàn vin tonbe tankou lapli sou yo, pou yo manje e te bay yo manje soti nan syèl la.
hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.
25 Lòm te manje manje a zanj yo. Li te voye manje ba yo an abondans.
Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.
26 Li te fè van lès la vante nan syèl yo e avèk pwisans Li, Li te dirije van sid la.
Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;
27 Li te fè tonbe vyann sou yo tankou lapli, tankou pousyè, menm zwazo ak zèl tankou sab lanmè.
hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;
28 Alò, Li te kite yo tonbe nan mitan kan an, toupatou abitasyon yo.
hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.
29 Konsa, yo te manje vant plen, e sa yo te mande, se sa Li te bay yo.
Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.
30 Avan, yo te satisfè dezi yo, pandan manje a te toujou nan bouch yo,
Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,
31 kòlè Bondye te leve kont yo e te touye kèk nan pi vayan pami yo. Li te frape desann mesye pi chwazi Israël yo.
kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.
32 Malgre tout sa, yo te peche toujou, e pa t kwè nan zèv mèvèy Li yo.
Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.
33 Akoz sa, Li te fè jou yo fini mal, e ane yo nan laperèz sibit.
Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.
34 Lè Li te touye yo, nan lè sa a, yo te chache Li. Yo te retounen chache Li ak dilijans.
Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
35 Konsa, yo te sonje ke Bondye te wòch yo, e Pi Wo a, redanmtè yo.
He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa, ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.
36 Men yo te twonpe Li ak bouch yo. Yo te manti a Li ak lang yo.
Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;
37 Paske kè yo pa t fèm vè Li menm, ni yo pa t fidèl selon akò Li.
sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.
38 Men Li menm, akoz mizerikòd Li, te padone inikite yo, e pa t detwi yo. Wi, souvan Li te ralanti kòlè Li e pa t kite tout kòlè li vin leve.
Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.
39 Konsa, Li te sonje ke se sèl chè yo te ye, yon van pase ki pa retounen ankò.
Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.
40 Konbyen fwa yo te fè rebèl kont Li nan dezè a, e te fè L soufri lapèn la nan savann an!
Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!
41 Anpil fwa, yo te pase Bondye a leprèv, epi te fè (Sila) Ki Sen A Israël la soufri doulè.
Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.
42 Yo pa t sonje pwisans Li, ni jou ke Li te delivre yo nan men advèsè yo,
He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,
43 lè Li te akonpli mirak Li yo an Égypte ak mèvèy Li yo nan chan Tsoan an.
jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,
44 Li te chanje rivyè yo an san. Konsa, nan sous yo, yo pa t kab bwè.
muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;
45 Li te voye pami yo mouch an gran kantite ki te devore yo, avèk krapo ki te detwi yo.
lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;
46 Li te bay chan rekòlt a chwalbwa a, ak pwodwi travay yo a krikèt la.
antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;
47 Li te detwi chan fwi yo ak lagrèl e bwa sikomò yo ak fredi.
hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;
48 Li te bay bèt yo tou a lagrèl e twoupo yo a loray.
antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.
49 Li te voye sou yo chalè kòlè Li, gwo kòlè avèk endiyasyon ak twoub, ak yon bann zanj ki pou detwi yo.
Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.
50 Li te fè yon chemen pou lakòlè Li. Li pa t epagne nanm yo de lanmò, men te bay lavi yo a gwo fleyo.
Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.
51 Li te frape di tout premye ne an Égypte yo, premye sòti a fòs kouraj yo nan tant a Cham yo.
Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.
52 Men Li te mennen fè sòti pwòp pèp li a tankou mouton. Li te dirije yo nan dezè a tankou yon twoupo.
Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.
53 Li te dirije yo avèk swen pou yo pa pè, men lanmè te vale lènmi yo.
Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.
54 Konsa, Li te mennen yo nan peyi sen Li an, vè peyi ti kolin ke men dwat Li te vin posede a.
Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.
55 Anplis, li te chase nasyon yo devan yo, te pataje pou yo yon eritaj selon mezi li, e te fè tribi Israël yo abite nan tant yo.
Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.
56 Sepandan, yo te tante e fè rebèl kont Bondye Pi Wo a, e pa t kenbe temwayaj Li yo,
Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,
57 men te vire fè bak e te aji nan malveyans tankou papa zansèt yo. Yo te vire akote tankou yon banza ki tòde.
vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.
58 Paske yo te pwovoke Li avèk wo plas yo, e te fè L jalou avèk imaj taye yo.
He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.
59 Lè Bondye te tande, Li te vin ranpli avèk kòlè, e te vin deteste Israël anpil.
Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.
60 Jiskaske Li te abandone abitasyon Silo, tant ke li te konn monte pami lòm nan,
Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.
61 e te bay yo menm ki te fòs Li, an kaptivite, glwa Li nan men advèsè a.
Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.
62 Anplis, Li te livre pèp Li a de nepe e te vin ranpli avèk kòlè kont eritaj Li a.
Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.
63 Dife te devore jennonm Li yo e vyèj Li yo pa t gen chan maryaj.
Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.
64 Prèt Li yo te tonbe pa nepe e Vèv Li yo pa t kab kriye.
Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.
65 Konsa, SENYÈ a te leve tankou se nan dòmi Li te ye, tankou yon gèrye ki rele fò akoz diven.
Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.
66 Li te pouse advèsè Li yo fè bak. Li te mete sou yo yon repwòch ki pa t ap fini menm.
Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.
67 Anplis, Li te rejte tant Jospeh la, ni pa t chwazi tribi Éphraïm nan.
Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,
68 Men Li te chwazi tribi Juda a, Mòn Sion ke Li te renmen anpil la.
vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.
69 Li te bati sanktiyè Li tankou wotè mòn yo, tankou latè ke Li te etabli jis pou tout tan an.
Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
70 Anplis, Li te chwazi David, sèvitè Li a. Li te pran l sòti nan Pak mouton yo,
Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.
71 sòti nan okipe mouton k ap fè pitit, avèk ti mouton nouris, Li te mennen li, pou vin bèje Jacob, pèp Li a, avèk Israël, eritaj Li a.
Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.
72 Konsa, Li te fè bèje yo selon entegrite kè l, e te gide yo avèk men abil li.
Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.

< Sòm 78 >