< Sòm 147 >

1 Louwe SENYÈ a! Paske li bon pou chante lwanj a Bondye nou an. Paske se agreyab epi lwanj Li se dous.
Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 SENYÈ a ap ranfòse Jérusalem. Li ranmase egzile Israël yo.
Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Li geri (sila) ak kè kase yo e mete pansman sou blesi yo.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 Li konte fòs kantite zetwal yo. Li bay non a yo tout.
Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 Gran se SENYÈ nou an e Li ranpli ak fòs. Bon konprann Li an san limit nèt.
Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 SENYÈ a bay soutyen a aflije yo. Li fè mechan yo bese desann jis rive atè.
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
7 Chante a SENYÈ a ak remèsiman. Chante lwanj a Bondye nou an sou gita,
Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
8 ki kouvri syèl la ak nwaj yo, ki founi lapli pou tè a, ki fè zèb yo grandi sou mòn yo.
Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
9 Li bay bèt la manje li, ak jenn kòbo k ap kriye yo.
ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
10 Li pa pran plezi nan fòs cheval la. Li pa pran plezi nan janm a moun.
Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11 SENYÈ a bay favè a (sila) ki krent Li yo, (sila) ki tann lanmou dous Li yo.
Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
12 Louwe SENYÈ a, O Jérusalem! Louwe Bondye ou a, O Sion!
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13 Paske Li te fòtifye ba fè nan pòtay ou yo; Li te beni fis ou yo anndan w.
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14 Li fè lapè anndan lizyè ou yo. Li satisfè ou ak meyè kalite ble.
Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
15 Li voye lòd Li sou latè. Pawòl Li kouri byen vit.
Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
16 Li bay lanèj kon lenn. Li gaye lawouze glase kon sann.
Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
17 Li jete voye glas Li kon ti mòso. Se kilès ki kab kanpe devan fredi Li a?
Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
18 Li voye pawòl Li pou fonn yo. Li fè van Li soufle e dlo yo koule.
Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
19 Li deklare pawòl Li yo a Jacob, règleman Li yo ak òdonans Li yo a Israël.
Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20 Li pa t aji konsa avèk okenn lòt nasyon. Selon òdonans Li yo, yo pa konnen yo. Louwe SENYÈ a!
Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!

< Sòm 147 >