Sòm 147
1 Louwe SENYÈ a! Paske li bon pou chante lwanj a Bondye nou an. Paske se agreyab epi lwanj Li se dous.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 SENYÈ a ap ranfòse Jérusalem. Li ranmase egzile Israël yo.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 Li geri (sila) ak kè kase yo e mete pansman sou blesi yo.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 Li konte fòs kantite zetwal yo. Li bay non a yo tout.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Gran se SENYÈ nou an e Li ranpli ak fòs. Bon konprann Li an san limit nèt.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 SENYÈ a bay soutyen a aflije yo. Li fè mechan yo bese desann jis rive atè.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Chante a SENYÈ a ak remèsiman. Chante lwanj a Bondye nou an sou gita,
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 ki kouvri syèl la ak nwaj yo, ki founi lapli pou tè a, ki fè zèb yo grandi sou mòn yo.
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 Li bay bèt la manje li, ak jenn kòbo k ap kriye yo.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 Li pa pran plezi nan fòs cheval la. Li pa pran plezi nan janm a moun.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 SENYÈ a bay favè a (sila) ki krent Li yo, (sila) ki tann lanmou dous Li yo.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 Louwe SENYÈ a, O Jérusalem! Louwe Bondye ou a, O Sion!
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 Paske Li te fòtifye ba fè nan pòtay ou yo; Li te beni fis ou yo anndan w.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 Li fè lapè anndan lizyè ou yo. Li satisfè ou ak meyè kalite ble.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 Li voye lòd Li sou latè. Pawòl Li kouri byen vit.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 Li bay lanèj kon lenn. Li gaye lawouze glase kon sann.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 Li jete voye glas Li kon ti mòso. Se kilès ki kab kanpe devan fredi Li a?
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 Li voye pawòl Li pou fonn yo. Li fè van Li soufle e dlo yo koule.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 Li deklare pawòl Li yo a Jacob, règleman Li yo ak òdonans Li yo a Israël.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 Li pa t aji konsa avèk okenn lòt nasyon. Selon òdonans Li yo, yo pa konnen yo. Louwe SENYÈ a!
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
