< Sòm 126 >

1 Yon chan pou monte vè tanp lan Lè SENYÈ a te fè mennen tounen kaptif Sion yo, nou te tankou (sila) ki fè rèv yo.
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
2 Nan lè sa a, bouch nou te plen ak ri lajwa e lang nou avèk kri lajwa. Konsa, yo te di pami nasyon yo: “SENYÈ a te fè gwo bagay pou yo.”
Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
3 SENYÈ a te fè gwo bagay yo pou nou. Nou kontan.
Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
4 Fè retounen kaptif nou yo, O SENYÈ, kon rivyè nan dezè a.
Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
5 (Sila) ki simen ak dlo nan zye yo Va rekòlte avèk gwo kri lajwa.
Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
6 (Sila) ki soti ap kriye akoz chàj makout semans lan. Men l ap retounen ankò ak kri lajwa, akoz chàj pakèt rekòlt l ap pote a.
He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.

< Sòm 126 >